Olin vuosina 2006-2007 ulkosuomalaistyössä Torontossa, Agricolan seurakunnassa. Minulla oli silloin ilo tutustua anglikaani-isä, kirjailija, jazzmuusikko Tim Elliottiin, jonka kanssa yhdessä toimitimme Night Prayers With Jazz –tilaisuuksia (kynttilävalaistuksessa virsi-improvisaatioita, Raamatun tekstejä, hiljaisuutta, meditaatiota, rukouksia)
Jäin koukkuun. Onhan elämä usein jazzia – improvisointia, luovimista yllättävissä tilanteissa ilman etukäteen laadittua, yksityiskohtaista käsikirjoitusta.
Esimerkiksi virsikirjassa on lukuisia Jumalan pyhyyttä ja ihmiselämän raadollisuutta kuvaavia virsiä. Virsi-improvisaatio mahdollistaa herkän, rehellisen, parhaimmillaan vertaistuellisenkin kokemusten ytimen jakamisen. Jazz jatkaa kokemuksen tyhjentämistä siitä, missä nuotit ja sanat loppuvat. Uskon, että Jumala luo uutta yhteyttä myös jazzin kautta.
Kirkon paimenet etsivät kadonneita lampaita, esimerkiksi ruuhkavuosiaan eläviä nuoria aikuisia. Lukuisat kutsut katoavat maailman hälinään. Voisiko kirkko tarjota ihmisille eneneviä mahdollisuuksia kokoontua yhteen improvisoinnin merkeissä? Mitä jos kynttilävalaistussa kirkossa olisikin iltaisin paikalla jazzmuusikko, joka rohkaisee osallistujia improvisointiin? Pappi, joka lähinnä kuuntelisi osallistujia ja lopuksi rukoilisi heidän puolestansa? Muutaman vuoden työttömänä kipuillut laulaja, jonka tulkinta koettelisi ikkunoitakin? Opiskelija, jolla ei ole omassa soluasunnossaan mahdollisuutta harjoitella?
Pyysin Timiä lähettämään terveisensä teille, hyvät Kotimaa 24 –lukijat. Tässä ne ovat:
I’m still doing my jazz thing – clergy conferences – Sunday morning and evening worship – and trying to write and play more – I have a new (1964) Steinway to enjoy.
How exciting and novel it was to lead Jazz Vespers – Night prayers with Jazz – at Agricola Lutheran Church in Toronto with Pastor Sari. I’m a pastor/musician who loves and plays jazz piano. To me improvisation in music as in life calls for trust, listening, and a willingness to venture into the future without a script.
Pastor Sari invited me to share my thoughts on this and my piano with her congregation on several occasions. The most lovely was the Night Prayers when with candles and scripture, prayers and music, we explored together in worship what it is to be God’s people, trying share love and beauty with a hurt and fear filled world.
I appreciated the depth of the Lutheran tradition in so many countries and felt a real kinship with the holy people of God at Agricola who in their own journeys and traditions, like all of us, had found a home and place where God could speak to them and inspire them.
I was so grateful to have been invited and warmly received with a message of beauty, trust, and listening. We are all called to work for freedom and peace for all God’s people. Jazz musicians all over the world who only speak the language of improvised music together offer us a way to understand living forward in love and trust and sharing the experience of creating something beautiful for God.
grace and peace be yours
Tim
Kiitos, Tim, Sinulle. Tämä erityisesti nuoria aikuisia kiinnostanut Night Prayers With Jazz edellytti minulta lähinnä vain kirkon ovien avaamista. Kun energiaa ei mennyt käsikirjoituksen ulkoa muistamiseen, jäi enemmän energiaa läsnäoloon, kohtaamiseen, jakamiseen.
Meillä Suomessa on toimitettu lukuisia huolellisesti etukäteen suunniteltuja messuja. Niiden rinnalla tarvitaan myös elämää sellaisenaan kuvaavaa, improvisoivaa jumalanpalveluselämää. Täältäkin löytyy loistavia jazzmuusikoita valmentamaan kirkon työntekijöitä ja seurakuntalaisia improvisoinnissa. Eikö vain?
