Ruotsin televisiossa esitetään parhaillaan maanantaisin kolmiosaista ohjelmaa nimeltään Jumalan kohtu – Gudslivmoder, jossa myös minä (linssilude?) esiinnyn.
http://www.svt.se/nyheter/uutiset/uusi-sarja-naisista-lestadiolaisuudessa
Jo ohjelmasarjan ensimmäinen osa on herättänyt laajaa keskustelua ja yhteydenottoja Ruotsissa ja Suomessa. Ohjelman toimittaja Eija Sarinko haaastattelee erästä yhteydenottajaa Alpo Murbergeria. Alpo on potkittu pois vl-liikkeestä 70-luvulla Luulaja-Muurijärven rauhanyhdistyksen järjestämissä hoitokokouksissa SRK:n toimeksiannosta. Hänen kertomuksensa on tosi ikävä, tosi harmillista, että hänelle tapahtui niin.
http://www.svt.se/nyheter/uutiset/meidat-tuomittiin-helvetin-tuleen
Eräs nimetön ja kasvoton yhteydenottaja harmittelee, että ohjelma antaa vl-liikkeestä niin synkeän ja yksipuolisen kuvan.
http://www.svt.se/nyheter/uutiset/lestadiolaisuus-voi-olla-myos-voimavara
Linkissä olevasta tekstistä pätkä:
”Ehkäisystä voi jokainen päättää itse”
Haastattelemamme naisen mukaan kyse on henkilökohtaisesta uskosta. Hänen mukaansa moni vanhoillislestadiolainen kokee sen iloisena positiivisena voimavarana elämässä. Ehkäisykiellosta hän sanoo, että siitä jokainen lestadiolainen voi päättää itse.
–Kyllä jokainen lapsi silti on Jumalan luomistyötä. Koen että lestadiolaisena naisena olen hyvin vapaa, mulla on oikeus omaan kehoon. Mulla on mies,jonka kanssa perhesuunnitteluasiat ovat täysin omissa käsissämme, nainen toteaa.”
Ihmetteleekö teistä lukijoista kukaan, miksi nainen ei esiinny nimellään ja kasvoillaan? Minä en ihmettele, koska tiedän tuollaiset kommenttien ääneenlausumisen saattavan johtaa liikkeen kurinpidollisiin toimiin. Riippuu tietty minkälaisessa porukassa mielipiteensä ilmaisee, samanmielisten seurassa se on tietty OK. Myös sillä on merkitystä, millä paikkakunnalla asuu, millainen ilmapiiri omalla ry:llä on erimielisyydelle. Mutta eihän tuo nainen edusta liikkeen opetuksen linjaa, se on selvä.
Mutta tuon naisen sanat ovat totta sinällään; vl-liike on nykyisellään hyvin monenkirjava lähes kaikissa asioissa, yksimielisyys on vain kulissia.
Kuitenkin liikkeessä moni ajautuu ongelmiin painostavan ja pelottelevan ”haluamme ottaa kaikki lapset vastaan” -opetuksen tiimoilta. Siksi minua harmittaa tuon naisen ja vastaavien ulostulot asiassa. Ei se, että he kertovat kuinka asia on heidän kohdallansa, vaan se, etttä he eivät tajua pitävänsä liikkeen vahingollisia rakenteita yllä, hyväksymällä kaikessa hiljaisuudessaan liikkeen mallin opettaa asiassa niin kuin se opettaa ja silti tekevät itse erilaiset ratkaisunsa asian suhteen.
Eikö heitä ihan tosi hetkauta yhtään liikkeen opetuksesta, ehkäisykiellosta johtuvien perheiden kärsimykset? Ainakaan tuokaan nainen ei tuo harmitustansa esille ohjelmassa, jos hänelllä sellainen on olemassaan syvällä sydämessään. Hänen sanomisistaan tulee sellainen olo, että pääasia kun itsellä on liikkeessä mukavaa.
Jos nainen on kasvoton pelon takia, jos hän ei uskalla puuttua liikkeen opetukseen, sen ymmärrän; liikkeen kurinpidollinen mentaliteetti on ihan hirvittävä, mutta jos hän ei vain välitä lähimmäisen kärsimyksistä, sitä en jaksa ymmärtää.
Juuri osallistuin toisaalla keskusteluun samaisen ohjelman innoittamana ja siellä tuli varsin selvästi esiin täysin erilainen käsitysmaailma ehkäisyn suhteen kuin tuolla naisella. Joku kommentoi ehkäisemättömyyden olevan juuri uskon hedelmän, kun taas tuo ohjelman nainen erottaa uskon omana voimavaranaan ja ehkäisyn täysin pariskunnan omana asiana. Myös se tuli noissa keskusteluissa esille, kuinka liikkeessä edelleenkin jotkut ajattelevat, että vl-äidit ovat valmiit jopa kuolemaan synnytyspöydille.
Näin monenkirjava on käsitysmaailma Yksimielisyyden Ihmemaassa vanhoillislestadiolaisuudessa. Ei siinä mitään sinällään, mutta välittämistä kanssasisarten ja -veljien välillä kyllä kaipailisin.
Ps. Pitäisikö yksipuolisuuden ja yleistämisen välttämisen pelossa muistaa aina mainita eri tavalla liikkeessä ajattelevat ja toimivat liikkeen jäsenet? Loukkaantuuko liikkeen sisällä oleva ateisti siitä, että aina annetaan näissä julkisissa keskusteluissa liikkeen jäsenistä sellainen kuva, että kaikki liikkeessä haluavat uskoa syntinsä anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä?
OIkea virallien oppi on että mahdollisen raskauden aiheuttaessa mahdollisia terveydellisiä ongelmia, aviopari kuuntelee lääkärin suosituksia ja tekee päätökset mahdollisesta ehkäisystä(tätä sanaa e kuitenkaan saisi käyttää) omantuntonsa mukaan
Lapsiiin kohdistuneissa hyväksikäyttötapauksissa on tullut täysin selväksi kuinka lestadiolaista anteeksiantoa käytetään tekojen peitämiseen ja uhrin painamiseen. Tässäkin kohdassa ko henkilö esitää vättämiä joka kieltää väkivallan olemassa olon täysin ja ikäänkuin väitää että jokainen lestadiolainen nainen elää tasa-arvoisessa parisuhteessa. Näinhän ei ole.
Jos lasten seksuaalinen hyväksikäyttö on yhtä yleistä kun muualakin niin eiköhän se niin ole että myös naisiin kohdistuva väkivalta on yhtä yleistä kuin muualakin. Ja olisi todella kummalista jos tätä anteeksiantoa ei käytetäisi väärin tässäkin kohdassa.
” Ei se, että he kertovat kuinka asia on heidän kohdallansa, vaan se, etttä he eivät tajua pitävänsä liikkeen vahingollisia rakenteita yllä, hyväksymällä kaikessa hiljaisuudessaan liikkeen mallin opettaa asiassa niin kuin se opettaa ja silti tekevät itse erilaiset ratkaisunsa asian suhteen.”
Muistan kun sanoin tämän sinulle suomi24 foorumilla ja loukaanuit minulle eritäin pahasti. Olen onellinen puolestasi että lopultakin olet valmis sanomaan tämän ääneen ihan kaikien kuulen. Saas nähdä mitä komenteistani on leikattu mukaan jatko-osissa 🙂
Ne joilla väkivallan moninaisten kuvioiten takia ei ole yhteisössä mahdollista tehdä tämän em naisen kaltaisia ratkaisuja heitä kohdelaan ikäänkuin me oltaisiin idiooteja jotka menevät kysymään vanhoilta ukoilta vastauksia näihin kysymyksiin.
Kuitenkin on niin että sellasita kuin yksityisyys ja koskemattomuuden rajaa lestadiolaisuudessa ei tunnetta ja omia asioitani on luvatta menty kertomaan SRK johtokunnan jäsenelle ja vedetty hänet – minua hoitamaan.
Jos et kerro joudut väkivallan kohteeksi jos kerrot joudut väkivallan kohteeksi – jos valehtelet sillionkin joudut väkivallan kohteeksi… Miten yhteisö valitsee ne joille se salii asioita ja miten se valitsee ne uhrit joista tehdään niitä varoitavia esimerkkejä muille….
Muistan Katri. Enkä edelleenkään hyväksy pelon takia hiljaa olevien painostamista/pakottamista tai älynlahjojen väheksymistä asian johdosta. Se asia on mua aina loukannut ja suututtanut ja tekee sitä yhä. Painostaminen on yhtälailla tässä asiassa henkistä väkivaltaa. Jokaisella on oma prosessinsa asiassa ja sitä tulee kunnioittaa. Jos mennään vierelle kiirehtimään tai painostamaan, sillä voi olla arvaamattomia seuraamuksia.
Tuo nainen halusi tuoda oman erilaisen näkemyksensä esille, jotta ihmisillä ei olisi liian yksipuolinen näkemys vl-liikkeestä. Hänen ulostulossaan ei näkynyt empatiaa kärsiviä kohtaan, vaan oli hätä omasta kunniastaan; ei me olla samanlaisia kuin ohjelman naiset, vaan teemme omia ratkaisujamme. Halusin kirjoituksellani saada hänet ajattelemaan asiaa hieman laajemminkin, jos siitä nyt mitään apua on ja josko hän edes lukee tätä kirjoitusta.
Niin itse en hyväksy edeleenkän sitä että kun näen jonkun valehtelevan päin naamaa – monesti juuri tuon pelon takia. Ja se on kestämätöntä siksi että juuri se on ollut yksi suurimmista tekijöistä miksi itse on joutunut kokemaan monia asioita. Siis se ettei olla uskallettu nousta vääryytä vastaan tai sitä on katsottu vain läpi sormien ikään kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan.
Ja tämä on oikeasti se syy miksi 70 luvun hoitokoukset tapahtuiva ja miksi liike muutui herätysliikeestä lahkoksi. Kuinka pitkälle niiden jotka ovat kokeneet kovia yhteisössä pitää ymärtää niitä jotka ovat oleet hiljaa vaikka ovat tieneet asioista. Hyväksikäyttökeskutelussahan tekijät heidän suojeliat ja liikeen jäsenet ovat uhreja ja hyväksikäytetyt ja asian esille tuojat ovat tekijöitä. En epäile etteikö naisiin kohdistuneen väkivallan kohdalla tämä kuvio menisi täyisin samoin. Jos lestadiolaiset ja liike haluaa uhriutaa itsensä – siitä vaan.
Pitääkö kunioitaa prosessia jota ei ehkä edes tapahdu? Ymärtää muutosvastarintaa vaikka se tarkoitaa väkivallan puolelle asetumista? Ymmärrän että nämä jutut koetaan panostamiseksi – mutta en voi sanoa muuta kuin entä sitten… Kaikki se mikä uhkaa lestadiolaista uskonkäsitystä ja rauhaa linee painostamista ja näin ollen väkivaltaa.
Ymärrän että on ollut loukaavaa ja on edeleen loukaavaa sanoa suoraan etten usko lestadiolaisten olevan niin tietämättömiä tai ymärtämättömiä monistakaan asioista – ja enneminkin näen monitasoisen jyrkän kieltämisen pyrkimyksenä suojata sitä omaa minuutta tai lahkoa. Tuo nainen haluaa sivuutaa monia asioita kuten liikekin.
Mikä on kenenkin mielestä kunioitamista – ajatelen itse etten voi rakastaa tai kunioitaa ketään muuta kuin totuudessa. Tämän vuoksi katson että sen sijaan että saa näitä erilaisia näkemyksiä tästä liikeesta saada vastaus siihen kysymykseen – miksi toiset saavata liikeesä tedä toisin kuin muut. MIksi säänöt jonkun kohdalla ovat jotain ja toisen kohdalla toista. Ja mistä se ehdollinen rakkaus tuossa yhteisössä nousee. Liike tai tuo nainen tuskin haluaa vastata näihin kysymyksiin.
Ymärrän sen Vuokko että sinä hyväksyt sen että lestadiolaisuus käy keskustelua omilla ehdoilaan ja hyvin voimakaasti määritävät sen kuinka he ovat valmiita keskustelua käymään. Tässä on vain se että lestadiolaiset asettavat itseleen ihan toiset normit kuin mitä he asettavat muille.
Jos tämä kuitataan niin kuin lestadiolaiset ovat kuitaneet näitä niin – täläisillä anonyymillä puskista huuteluilla ei ole mitään merkitystä ja kyllä ihmisen pitää pystyä tulemaan omilla kasvoilaan ja nimelään käymään tätä keskustelua…
Ainoa lähtökohta jolla tätä keskustelua voidaan rehellisesti käydä on se että tätä keskustelua käydään samoilla ehdoilla molempiin suuntiin. Ja se mitä minulta on vaadittu vaadin sitä muilta (vaikka se olisikin joissain tilanteissa aika kohtuutonta.. ja on hienoa että se ainakin lestadiolaisten puolelta tunnustetaan väkivallaksi silloin kun se kohdistuu heihin itseensä) . Minun osani on myös se että en ole kasvanut liikeeseen joten en ole riitävän hyvin myöskään sisäistänyt lestadiolaista keskustelukultuuria jossa asioista on lupa sanoa vain tietyllä tavalla. Ja tämä kekustelutapa ja kultuuri näytää sitovan jossain määrin myös liikeen jätäneitä ja sen ongelmista julkisuuten tulleita.