Jos ministeri Heidi Hautalalle ei koidu mitään seuraamuksia oviremontin teettämisestä ilman ennakonpidätyksiä ja sosiaalimaksuja, annetaan kansalaisille sellainen viesti, että pikku rikkeet voi kuitata anteeksipyynnöllä.
Minusta se olisi ihan oikea viesti.
Asia olisi hieman toinen, jos Hautala jättäisi ministerinä ollessaan työnantajavelvollisuudet hoitamatta. Ministerinä pitää olla tarkempi. Mutta jos vuosien takaa löytyy jokin satasen oviremontti, niin antaa olla.
Ministeri Jan Vapaavuori on nuoruudessaan saanut pahoinpitelytuomion. 17-vuotiaana kuukaudeksi ja viideksitoista päiväksi ehdolliseen vankeuteen vuonna 1982. Vuonna 1984 Vapaavuori tuomittiin sakkoihin osallisena varkauteen. Tähän muistetaan usein viitata, kun nykyajan poliitikkojen puheita vaaditaan oikeudessa tutkittaviksi. Ikään kuin nuoruudessaan tolloillut ei saisi koskaan muuttaa tapojaan ja menestyä yhteiskunnallisessa elämässä.
Paljon isompia rikoksia Vapaavuori ja Hautala ovat tekemässä nyt ministereinä ajaessaan kuntauudistusta ja metropolihallintoa. Mutta se on vain minun mielipiteeni. Toistakin mieltä saa olla.
Palataan vielä oviremonttiin. Jos Heidi Hautala tai Teija Tavis teettävät satunnaisen kotitaloustyön, he eivät ole varsinaisesti työnantajia. Rakennusliikkeet, kauppaketjut, siivousfirmat, laivayhtiöt ja metallipajat ovat. Harmaan talouden kitkeminen on tärkeää, mutta jos huomio kohdistetaan kansalaisten teettämiin muutaman kympin remontteihin, se kertoo kansamme mentaliteetista ja median toimintakulttuurista huonoa.
Elämme niuhotusyhteiskunnassa. Nielemme kamelit, mutta kuurnitsemme tillit. Vai miten se nyt menikään? (Siivilöitte hyttysen. Lat. huom.)
Jotain tästä on tarttunut kirkkoihimmekin. Vai niistäkö niuhottaminen on kotoisinkin? Sen sijaan, että olisimme yhdessä iloisesti evankeliumin asialla, kyttäämme muotoseikkoja ja menettelytapavirheitä ja nostamme miinusmerkin uskontomme tunnukseksi. Plushan sen ristin pitäisi olla. +
Ensi sunnuntaina on palmusunnuntai. Johanneksen tekstissä kerrotaan ihmisistä, jotka riemuitsivat Elämän ruhtinaan kanssa. Jeesus oli herättänyt Lasaruksen kuolleista ja ilo ylimmillään. Silti oli niitäkin, jotka tavoittelivat häntä tappaakseen.
***
Kuluttajasuojalain mukainen tuoteseloste: Blogisti ei kannata Hautalan tai Vapaavuoren puolueita, mutta avoimesti Jeesusta. Kirkon jäsen.
Tämä kirjoitus on asiaa!
Media ei osaa/halua puuttua todellisiin ongelmiin. Siksi se jahtaa poliitikkojen merkityksettömiä yksityiselämän hairahduksia (vrt. Ilkka Kanervan tekstiviestit). Mitä tämä kertoo toimittajien ammattitaidosta/ammattimoraalista? Ei ainakaan mitään hyvää.
Minä en Hautalan tilannetta vähättelisi. Mieluummin näissä asioissa tarkan markan meininki, ettei oltaisi kreikkalaisia kuin antiikin ihanteiden merkityksessä. Mutta ymmärrän tuon Teemu Kakkurin asenteen siksi, että yksi tuollainen temppu ei ole sama kuin ihminen ja poliitikko H. Hautala, ts. jokaisella on puutteensa. Sen takia Ilkka Kantolan ei aikanaan olisi missään tapauksessa pitänyt erota piispuudesta, mutta kirkko antoi moralistisignaalin, kun puskajeesukset sitä vaativat. Keskustalaisilla on omat lehmänkauppasopparinsa, kaikilla puolueilla omansa. Että jossain määrin ymmärtäväinen asenne selittyy varmaan sillä. Kansa ei jaksanut enää riemastua, kun demarit taitavat olla samassa liemessä.
No kärpäsestä on tehty härkänen vaan kyllä jokaisen yksinkertaisesti pitää lakia noudattaa. Tavis kun mokaa niin siitä selviää hissukseen. Ministeri nyt vaan on toinen juttu.
Mietin kuinka paljon harmia Hautalalle tästä seuraa duunia hoitaessa. Uskottavuus kun valitettavasti meni ja sitä voi moni käyttää hyväkseen. Mene tuon jälkeen sanomaan muille mistään kun heitto voi olla siihen malliin, että älähän sinä selitä… muistele omia tekemisiäsi jne.
Mutta kansan poliittinen muisti on lyhyt, joten ehkä se siitä.
Luulenpa, että takavuosien vihreiden prinsessa saa nyt mennä. Helpompaa se olisi ollut, jos sen olisi tehnyt heti ja oma-aloitteisesti. Jokainen ymmärtää, mihin tämä mediaprosessi johtaa, ehkä valtaan epätoivoisesti takertuvaa Heidi Hautalaa lukuunottamatta.
Olen siis niuhottaja arvoisan blogi-isännän asteikolla. Enkä enää kuvittele, että kukaan olisi kiinnostunut mielipiteestäni. Sen kumminkin hölötän julki pyytämättä:
Pienet asiat kertovat, miten suurempiakin hoidetaan. Hautalan jäykkäniskaisuus on Kekkosen ajan perintöä – ja sen niin sanotun K-linjan.
Erään Paavon jalasmökistä se alkoi, ja sen jälkeen sai jo sama kansanedustaja vehkeillä vieraan valtion tiedustelupalvelun residentin kanssa, koska se oli ”maan tapa”.
Missään toisessa länsimaassa tällaista peliä ei olisi hyväksytty, ovat monet miulle sanoneet.
Heidi Hautalan selittely on tämän mustan tapakulttuurin perintöä. Englannissa, Ruotsissa ym. hän olisi eronnut jo päiviä sitten. Tästä kansan olisi pitänyt hankkia itsetuntoa, eikä presidentin vallan riisumisesta.
Meillä pysyy nyt sitten vallassa, tekee mitä hyvänsä..
Eihän tässä mitään tolkkua ole, jos ihminen ei voi korjata virhettään. Totta toki pitää voida korjata eikä menetä uskottavuudestaan yhtään mitään. Päinvastoin sanoisin, että ainakin minun silmissä hänen inhimillisyytensä ja uskottavuutensa kasvaa kun virhe on myönnetty ja korjattu.
Itse yrittäjänä voin sanoa, että näitä verottajan tulkintojen kummallisuuksia joutuu käsittelemään joka vuosi. Olen ymmärtänyt, että tässäkin tapauksessa on ollut kyse ketjuttamisesta taikka epr-velvollisuuden ymmärtämisestä oikein. Siinä sitä onkin, kun verottaja monta kertaa tulkitseekin jälkikäteen yrittäjän palkolliseksi.
Ministerin eroamisvaatimus ei perustunut pelkästään ”pikku rikkeeseen”. Siinä katsottiin korkeassa julkisessa ja hyväpalkkaisessa asemassa olevan henkilön toimintaan. Moraalinen esimerkki ja viesti kansalle ei ole merkityksetön asia.
Lisäksi tapaukseen liittyi muutakin kuin itse rike. Ensin ministeri kielsi koko asian, sitten myönsi siinä jotakin olevan ja lopulta pyysi anteeksi. Katumus herää kumman usein vasta silloin kun rike tulee julkisuuteen ja dokumentoiduksi, ei oma-aloitteisesti. Lisäksi Hautala hätäisesti selitteli tilannetta viittaamalla siivoojalle tarjoamaansa apuun tämän työllistämisessä sekä rakennusmiehen kostomotiivilla. Näin hän pyrki siirtämään huomion pois itse rikkeestä. Teko oli kuitenkin ensin ja mahdollinen kosto sitten. Ne ovat erillisiä asioita. Veronkierto ei ole myöskään kovin hyvä moraaliopetus maahanmuuttajalle.
Anteeksiannon muotokaan ei ole yksiselitteinen asia. Anteeksianto ei välttämättä poista vastuunkantoa tehdystä. Eli eroaminen ja anteeksianto eivät olisi sulkeneet toisiaan pois.
Lukekaapa huviksenne Suomen Kuvalehden juttu case Hautalaan liittyen, niin todellisuus raottuu hiukan moniuloitteisempana kuin lööppilehtien antama kuva on. Varsinkin salamannopean median aikakautena julkisuuteen tulee puolivalmiita tai ei ollenkaan valmiita taustoittamattomia juttuja, joiden perusteella näköjään häädetään ministereitäkin. Muutama päivä odotusta ennen kuin teroittelee talikkonsa valmiiksi voi osoittautua olevan arvaamatonta viisautta.
Ko. rike on 30 euron valtion saatava. Suunnilleen pysäköintivirhemaksu tai vähän alle. Pitäiskö kaikkien kansanedustajien, joilla on ehkä jäänyt pysäköintivirhemaksu joskus ajallaan maksamatta, erota?