Nomen est omen!

Tänään alamme uuden kalenterivuoden, joka on vuosi 2018 jälkeen Kristuksen syntymän. Jokainen vuosi ja vuosiluku läntisen ajanlaskun mukaan viittaavat taaksepäin ensimmäisen joulun sanomaan.

Jeesuksen tulo maailmaan oli ja on niin merkittävä tapahtuma, että ajanlaskumme aloitettiin siitä. Tuota ajanlaskua ei aloitettu aivan seimen ääreltä vaan myöhemmin. Joka tapauksessa vuosilukumme kertovat maailmanhistorian keskeisestä asiasta, Jumalan tulosta ihmiseksi, Vapahtajan syntymästä.

Uudenvuodenpäivänä teemme tiliä menneestä vuodesta, mutta samalla alamme uuden jakson. Elämä jatkuu kuten se jatkui eilenkin, mutta vuoden alku on silti aina taitekohta. Kyselemme mitä tämä alkava vuosi tuo tullessaan. Toivomme hyviä asioita ja haaveilemme vielä paremmasta.

Uuden vuoden aloitamme kristittyinä Jeesuksen nimessä. Tämä päivä on kirkkovuoden juhlana joulun oktaavi, kahdeksas päivä joulusta. Tämä päivä on Jeesuksen nimen antamisen ja ympärileikkaamisen päivä.

Jeesus sai sen nimen, jonka enkeli unessa hänelle ilmoitti ja määräsi. Jeesus-nimi tarkoittaa: Herra on apu, Herra pelastaa.

Jeesus sai elämänsä aikana muitakin nimiä, jotka tunnemme Uudesta testamentista. Hän on Jeesus Nasaretilainen vanhempiensa ja lapsuutensa kotipaikan mukaan. Hän on Kristus eli Messias. Kristus on kreikan kieltä ja Messias hepreaa. Ne tarkoittavat voideltua kuningasta. Pietari lausui Jeesukselle: Sinä olet Kristus, elävän Jumalan Poika. Jeesusta kutsuttiin myös juutalaisten kuninkaaksi. Niin luki ristillä olleessa Pilatuksen kirjoituksessa. Jeesus kutsui itseään Ihmisen Pojaksi. Tuo nimitys esiintyy Danielin kirjassa.

Tänään voimme aiheellisesti todeta, että nimi on enne. Nomen est omen! Jeesuksen nimi tarkoittaa Vapahtajaa, Pelastajaa. Mitään muuta nimeä, joka meidät pelastaisi, meille ei ole annettu.- Laulussa lauletaan: On yksi nimi ylitse muiden.

Jeesuksen nimi ja siihen liittyminen ei saa olla kuitenkaan vain hengellistä tunteilua tai jeesustelua. Jeesuksen nimessä on todellinen sisältö ja voima, Jumalan voima, Jumalan tuoma ja valmistama pelastus.

Päivän 2. vuosikerran evankeliumissa, Johanneksen evankeliumin luvussa 14 (jakeet 12-14) Jeesus puhuu voimakkaita sanoja. Jeesukseen uskova on tekevä Jeesuksen mukaan suuria tekoja, suurempia kuin jopa Jeesus teki. Tätä Jeesuksen sanaa on vaikea ymmärtää. Jeesuksen teot hänen julkisen toimintansa aikana olivat suuria ja ihmeellisiä. Miten häneen uskova pystyisi suurempaan!?

Jeesus ilmaisee menevänsä pois ja kehottaa pyytämään asioita hänen nimessään. Sen, mitä pyydämme hänen nimessään, hän tekee jotta Isän kirkkaus tulisi julki hänessä.

Päivän tuosta evankeliumista on noussut tapa rukoilla Jeesuksen nimessä. Jokaisen messun ja kirkollisen toimituksen aloitamme kolmiyhteisen Jumalan: Isän ja Pojan ja Pyhän Hengessä – siis myös Jeesuksen nimessä. Luther kehottaa meitä siunaamaan itsemme aamuin illoin pyhällä ristinmerkillä sekä alkamaan ja päättämään kukin päivä kolmiyhteisen Jumalan nimessä.

Nämä asiat ovat tärkeitä muotoja ja tapoja, mutta samalla niillä on tärkeä sisältö, viesti ja merkitys. Kun siunaamme itsemme Kolmiyhteisen Jumalan nimeen, jätämme itsemme pyhän Jumalan haltuun ja pyydämme hänen apuaan ja läsnäoloaan.
Jeesuksen nimeen pyytäminen ja rukoileminen eivät myöskään saa olla vain hurskaita sanoja ja tapa, vaan vakava ja vilpitön vetoaminen Jeesukseen pyydettäessä ja rukoiltaessa. Jeesuksen nimen lausuminen ei tee pyyntöä tai rukousta oikeaksi vaan rukouksen henki ja sisältö.

Mitä sitten pyytäminen ja rukoileminen Jeesuksen nimessä tarkoittavat? Itse olen ymmärtänyt saamani opetuksen ja Raamatun pohjalta, että pyytäminen ja rukoileminen Jeesuksen nimessä tarkoittavat pyytämistä ja rukoilemista hänen tahtonsa mukaisesti. Sen, mitä Jeesuksen tahdon mukaan pyydämme, sen hän lupaa tehdä.

Jeesuksen tahdon mukainen pyytäminen on ainakin armon pyytämistä, syntien tunnustamista, avun pyytämistä, johdatuksen pyytämistä, rukousta toisten puolesta, rakkauden mielen pyytämistä ja muita tällaisia asioita. Jeesuksen tahdon mukaista pyytämistä ei ole itsekäs rukous eikä rukous toisia ihmisiä vastaan.

Kaikkiaan uusi vuosi ja Jeesuksen sanat saavat nöyräksi ja pienelle paikalle. Joudumme tunnustamaan, että eletty vuosi sisälsi paljon syntiä ja vajavaisuutta. Se sisälsi paljon kovuutta ja itsekkyyttä. Siksi joudumme tutkimaan itseämme myös siinä, mitä pyydämme ja rukoilemme. Joudumme tutkimaan, onko rukouksemme aitoa, vilpitöntä ja Jeesuksen tahdon mukaista.

Samalla uusi vuosi ja sen taustalla oleva joulun sanoma rohkaisevat meitä. Voimme aloittaa jälleen uuden vuoden Jeesuksen, Vapahtajan nimessä. Voimme jättää menneen vuoden erheet ja kaiken sen, millä olemme rikkoneet Jumalaa ja toisiamme kohtaan Jeesukselle. Voimme aloittaa puhtaalta pöydältä ja voimme joka päivä turvautua Jumalan armoon Kristuksessa. Päivän 3. vuosikerran evankeliumin (Mt. 4:12-16,)mukaan kansa, joka asui pimeydessä, näki suuren valon. Ja niille, jotka asuivat kuoleman varjon maassa, loisti kirkkaus. Valo ja kirkkaus tulivat ja tulevat meille juuri Kristuksessa, joka on maailman valo. Hän on valo, joka loistaa myös kuoleman pimeydessä. Hän on ylösnoussut Herra, synnin, pahan ja kuoleman vallan Voittaja!

Me jokainen olemme saaneet vanhemmiltamme tai kasvattajiltamme nimet. Meidät on meille annetuilla nimillä kasteessa liitetty Jumalan perheeseen ja Kristukseen. Jumala on kutsunut meidät nimeltä omikseen. Hän kutsuu meitä nimeltä ja tuntee meidät nimeltä.
Nimemme muistuttavat, että olemme ainutkertaisia Jumalan luomia ja lunastamia ihmisiä. Meidän nimemme liittävät meidät kasteen kautta Jeesuksen nimeen. Meidän nimemme ovat tärkeät, mutta Jeesus-nimi tuo meille kaikille pelastuksen ja osallisuuden uuteen elämään.

Meidän nimemme kirjataan elämämme aikana moniin rekistereihin ja kirjoihin. Tärkeää tai tärkeintä on, että nimemme ovat taivaan kirjassa – Jeesuksen tähden. (Saarna uudenvuodenpäivänä 1.1.2018 Kerimäen talvikirkossa, Mt. 4:12-16, Joh. 14:12-14)