Uutisissa oli juuri hälyttävä väite, että nuorisopsykiatrian tarve on räjähtänyt käsiin ja HUS:in alueella vain puolet avuntarvitsijoista pääsee hoitoon! Viranomaiset käyttävät hienovaraista kieltä ja puhuvat mielenterveysongelmista ja nuorten paineisiin ja ahdistuksiin liittyvistä asioista.
Kuitenkin tilastot kertovat karua kieltä: tänä vuonna lähes 50 nuorta on tutkittavana henkeen kohdistuneista rikoksista, nuorten raa´at väkivaltarikokset ovat vahvasti lisääntyneet ja yli 900 nuorta on yksistään Helsingissä kadoksissa hoitolaitoksista, eli karkuteillä ja huostaanotot lisääntyvät valtavasti.
Yhteiskunta pyrkii hoitamaan asiaa palkkaamalla lisää lääkäreitä ja koulukuraattoreita ja nuorisopsykiatreja. Mutta missä on todellinen syy??
On itsestään selvää, tai ainakin pitäisi olla itsestään selvää, että mitä enemmän avioeroja yhteiskunnassa tulee, sitä huonommin lapset ja nuoret voivat, kirjoittipa naistenlehdet erojuttuja miten hienostelevasti tahansa. Monissa kunnissa annetaan alle 25 vuotiaille ilmaista ehkäisyä, jotta voi jatkaa holtitonta sukupuolielämää. Nuorten tekemien aborttien määrä ei kuitenkaan ole laskussa. Monissa kaupungeissa huumenuorille annetaan ilmaisia puhtaita ruiskuja, jotta voivat jatkaa huumekierrettään. Päiväkodeissa ja kouluissa on pappejakin kielletty aamunavauksissa kertomasta Jumalan rakkaudesta tai rukoilemasta lasten puolesta tai siunaamasta lapsia ja nuoria. Kirkkokin sekoitta nuorten päät puhumalla muunsukupuolisista, vaikka Jumala loi miehen ja naisen. Tiedotusvälineet, myös kirkolliset, pelottelevat herkkiä lapsia luonnonvarojen loppumisella ja puhtaan veden loppumisella ja ylikulutuksella ja ilmastohätätilalla ja kriiseillä eivätkä luota Jumalan johdatukseen ja piilottavat Jumalan mahdollisuuden auttaa ihmisiä. Esitänkin arkkipiispalle kysymyksen: miten Turussa ja Helsingissä näkyy kirkon lietsoma ”ilmastokriisi”? Kun keskilämpötila on noin +6 astetta ja tutkijoiden mukaan suotuisin lämpötila olisi suomalaisille +14 astetta. Maapalloa on 154 km3 per asukas ja pinta-alaa 7 hehtaaria per asukas. Mikä luonnonvara muka loppuu? Haloo Kirkko!!!
Kirkkomme tekee monin paikoin hyvää työtä, mutta antaa joka paikassa periksi ja keskittyy vain puhumaan luovuttamattomista ihmisoikeuksista, tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta, vaikka lapset ja nuoret tarvitsevat rohkaisua ja luottamusta Jumalan johdatukseen ja Pyhän Hengen voimaa. Mistä sitä Pyhän Hengen voimaa saa, jolleivat papitkaan siihen luota? Armolahjojen käyttö on kirkossa lähes olematonta, vaikka siinä olisi mahdollisuus uuteen nousuun. Kirkko käyttää aikaansa ympäristön monimuotoisuuden ja biodiversiteetin säilyttämiseen ja roskien punnitsemiseen, samalla kun ihmiset menevät liukuhihnalla kadotukseen joko suoraan tai mielenterveysongelmien jatkeena.
Kirkon tulee nyt ryhdistäytyä ja lopettaa turha ja perusteeton lasten ja nuorten pelottelu ja alkaa luottamaan Jumalaan. Ei lopu kylvö ei niitto ei kesä eikä talvi ennen kuin Jumala on niin säätänyt. Huolehditaan lapsistamme vastuullisesti ja julistetaan aikuisille parannuksen tekoa ja kääntymystä pahoista teoista ja julistetaan syntejä anteeksi, niin mielenterveysongelmatkin vähenevät.
Erityisesti näin Jouluna kirkon ja pappien tehtävä on julistaa Jeesusta ylösnousseena Vapahtajana ja rakkauden lähettiläänä, joka pitää huolta meistä kaikista aina seuraavaan tulemiseensa saakka.
Vastauksessa ylempänä ketjussa Tenkalle Auranen väittää että kirkon opetuksen mukaan itsemurhan tehneet joutuvat kadotukseen.
Tämä on kyllä väärä todistus sekä kirkon että Raamatun opetuksesta. Jos Auranen on huolissaan nuorison mielenterveysongelmista niin hänellä pitäisi olla jotain armollista tarjottavaa heille.
Markku Hirn. Asia ei ole ihan noin yksinkertainen. Kirkko ON pitänyt itsemurhaa syntinä (lähtökohtana älä tapa – myöskään itseäsi). Karoliininen kirkkokäsikirja määräsi itsemurhaajalle ns. hiljaiset hautajaiset ja lyhyimmän mahdollisen toimituskaavan. Yrityskin oli rangaistava teko. Muistaakseni itsemurhaajat haudattiin vielä siunatun maan ulkopuolelle tai sivuun. Vielä 30 v sitten löytyi yksittäisiä teologeja, jotka ajattelivat itsemurhaajien joutuvan kadotukseen. Olen kohdannut näin ajatelleita.
Tuomio on totta kai onneksi Jumalan eikä meidän. Nykyään ymmärrämme itsemurhaan johtavat traagiset asiat ja muut syyt paremmin. Tässä asiassa olemme onneksi kirkkona osanneet muuttaa näkemystämme!
> Nykyään ymmärrämme itsemurhaan johtavat traagiset asiat ja muut syyt paremmin. Tässä asiassa olemme onneksi kirkkona osanneet muuttaa näkemystämme!
Taitaa olla muutama muukin asia, jossa vuosikymmenten ja -satojen aikana ymmärrys on kasvanut ja on onneksi osattu muuttaa näkemyksiä.
Ja jokaisessa muutoksessa ovat olleet vastakkain liberaalit Jumalan sanasta luopujat ja ”klassisen” kristinuskon kannattajat.
Koska huomispäivän konservatiivit kannattavat niitä asioita joita tämän päivän liberaalit ajavat, ikiliikkuja on keksitty.
”Jos Auranen on huolissaan nuorison mielenterveysongelmista niin hänellä pitäisi olla jotain armollista tarjottavaa heille.” Sitä armollisuutta olisi voinut osoittaa jo otsikkoa miettiessä. Toisen keskustelun ajatuksia seuraten olisi voinut lausua: ”Nuorisomme kärsii – mitä kirkko tekee?” Yksinkertaisin armollisuuden osoittaminen toiselle ihmiselle lienee läsnäolo. Siihen kuuluvat tärkeiden sanojen käyttö: päivää, ole hyvä, kiitos, anteeksi, näkemiin… Onko kynnys nuorten huomioimiselle lähimmäisinä monelle liian korkea? Jos pidämme nuorisoa vain ongelmallisena häiriötekijänä ympäristössämme, sellaiseksi se jääkin.
Huomispaäivänäkin Sana pysyy, eikä tunne mainittuja linjoja.
Markko , tunnen historian ja myöskin tuon että vielä löytyy noita tuomitsevia. Mutta kirkon suhteessa itsemurhaan on tapahtunut sellainen hiljainen ymmärryksen kasvu joka herättää toivoa .Toivoa siitä ,että on muitakin elämän alueita joissa samanlainen ymmärryksen kehitys aikaa myöten tulee olemaan mahdollinen.
”Huomispaäivänäkin Sana pysyy, eikä tunne mainittuja linjoja.” Sana suurella kirjoitettuna viittaa Jeesukseen. Hänelle ei mikään ole salassa, ’mainitut linjatkaan’. Hän ei ainoastaan pysy vaan elää ja toimii.
Hän on se lihaksi tullut Sana. ”Minun sanani ovat henki ja elämä.” Ne ovat yhdessä, kuka pysyy kirjoitetussa sanassa, hän pysyy Kristuksessa.
“Minun sanani ovat henki ja elämä.” Jeesuksen kerrotaan kerran jotain kirjoittaneen. Se jää salaisuudeksi, mitä. ”*Mooses on laissa antanut meille määräyksen, että tällaiset on kivitettävä. Mitä sinä sanot?’ He puhuivat näin pannakseen Jeesuksen koetukselle ja saadakseen sitten aiheen syyttää häntä. Mutta Jeesus kumartui ja kirjoitti sormellaan maahan. Kun he tiukkasivat häneltä vastausta, hän suoristautui ja sanoi: ’Se teistä, joka ei ole tehnyt syntiä, heittäköön ensimmäisen kiven.’ Hän kumartui taas ja kirjoitti maahan.” Tässähän asetetaan vastakkain kirjoitettu laki ja Jeesuksen sanojen henki ja elämä.
”armollista tarjottavaa”
Eikö tämä ole kristinuskon pääasia?
Olisi hienoa, jos armo löytyisi ja tulisi kirkkaammin esille kaikissa kristillisissä piireissä.
Nuorisorikollisuus on kokonaisuutena ollut laskussa vuosia. Rikollisuus keskittyy yhä pienempään joukkoon, samalla kun yhä suurempi osa nuorista välttää rikokset kokonaan.
https://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2020/nuorten-rikollisuus-on-laskussa-mutta-pieni-joukko-nuorista-tekee-yha-enemman-ja-vakavampia-rikoksia/
Henkirikosten kasvu juontaa pääosin koronavuodesta eli siitä, että alkoholin nauttiminen on siirtynyt ravintoloista koteihin. Päihteillä ylipäätään on suuri rooli nuorten tekemissä henkirikoksissa. Yleensä kyse on nuorten miesten kukkoilusta.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/alaikaisten-henkirikoksissa-karu-piikki-tana-vuonna-epailtyja-tapon-yrityksia-perati-35-kun-edellisina-vuosina-luku-on-ollut-6-ja-7/7979444#gs.os13ff
Nuorten tekemien itsemurhien määrä taas on pysynyt jo pitkään melko stabiilina.
Nuoriso ei siis suinkaan ole tulossa hulluksi. Tilanteet ja ympäristö vain elävät emmekä me ole vielä sopeutuneet niihin.
Nuoret tarvitsevat toisiaan ja mielekkäitä harrastuksia. Jumalaa tai kirkkoa nuoret eivät tarvitse mihinkään, mikäli joku ei erityisesti tunne tarvitsevansa niitä. Ajatus siitä, että jos lisätään kirkkoa ja Jumalaa nuorten elämään, se jotenkin automaattisesti parantaisi tilannetta, on yksinkertaisesti väärin ja kertoo jälleen karua kieltä blogistin harhoista.
Iso osa nuorista ei tunne mitään erityistä tarvetta kirkolle tai Jumalalle. Ja he jotka tuntevat, osaavat hakeutua kirkon piiriin ihan itsekin. Papit tuputtamassa kirkkoa ja Jumalaa nuorille, siinä toivossa että sillä olisi jotain positiivista vaikutusta nuorten hyvinvointiin, on kuollut ajatus.
”Tulla hulluksi” (to take leave ones senses) on ihmistä halventava ilmaus. Ihmisillä (niin ns. uskovilla kuin muillakin) on eriasteisia mielenterveysongelmia. Varsinaisia mielisairauksia ei juuri ole. Kiitos parempien elinolosuhteiden ja ravinnon. Kirkolla ei ole siihen mitään osuutta.
Jos mielenterveyshäiriöitä aletaan parantaa uskon avulla, huonosti käy. Kaiken maailman puoskarit pääsevät rikkomaan sen, mikä vielä on ehjä. Siihen eivät enää laastarit auta. Kuka tahansa voi auttaa lähimmäistä hädässä, ohjaamalla terveydenhoidon piirriin.
Edellä olevista Anteron ja Charlotan kommenteista näkyy hyvin se, että kristinusko on pahasti vinoutunut joissakin uskovissa piireissä ja juuri sen ”kristillisyyden” ihmiset noteeraavat. Terveempi usko jää usein huomiotta.
Yllättävää on huomata, miten samankaltaisia ajatuksia nuorisotyöstä on niidenkin parissa, jotka kirkon nuorisotyötä ovat tekemässä. Muutoinhan nuorisotyössä pyrittäisiin; juuri herättämään kiinnostusta. Nyt monissa seurakunnissa nuorisotyön tavoite on vain tehdä nuorisotyötä. Mikäli kiinnostuksen herättämiseen ei kiinnitetä huomioita, niin kiinnostus jää syntymättä. Sitten päivitellään vain sitä, ettei nuoria kiinnosta. Näin kätevästi siirretään vastuu nuorille. Vastuu, jota jokaisen nuorten kanssa kirkossa työtä tekevän tulisi ennen muuta olla kantamassa.
Mikko Nieminen. Asiat pitää aina ratkoa tapauskohtaisesti. Raamattu puhuu vakavasti siitä, että kristittyjen ei tule mukautua tämän maailmanajan menon mukaan. Samalla muistutetaan myös siitä, että kristitty kasvaa uskossa: lapsi ajattelee lapsen tavoin, aikuinen aikuisen. Yleensä sekä konservatiivit että liberaalit tajuavat tämän. Siitä, että joku päätyy jostakin syystä itsemrhaan, ei muuten seuraa, että itsemurha olisi hyväksyttävä. Yleensähän sen ehkäisyyn pyritään uskosta ja uskottomuudesta riippumatta. Tuomion julistaminen ei tietenkään auta jälkeenjääneitä yhtään. Eikä myöskään masentunutta tai epätoivoista itseään. Mutta voin ajatella, että on tapauksia, joissa itsemurhaa seuraavan Jumalan tuomion pelko voi olla tärkeä pidäke oman elämän lopettamiselle. Ja toimia näin elämän suojelijana. Mutta ei millään muotoa korvike vaikkapa terapialle, sielunhoidolle tai lääkehoidolle. Vaikka sekä taivas että kadotus ovat klassisen kristinuskon mukasn totta tämän elämän jälkeen, pitää olla tolkkua siinä, miten niistä puhutaan.
Hyvää Kristuksen syntymäjuhlaa myös Sinulle ja muille tässä ketjussa.
Mutta voin ajatella, että on tapauksia, joissa itsemurhaa seuraavan Jumalan tuomion pelko voi olla tärkeä pidäke oman elämän lopettamiselle.
Juuri tämä helvetin lieskojen ja ikuisen kidutuksen iskostaminen jo varhain ihmisen mielenmaisemaan on minusta henkinen raiskaus ja rikos ihmisyyttä vastaan.
Itsemurhiin liittyvissä kannanotoissa näkyy usein järkyttävä empatiavaje, kun ei ymmärretä että itsemurhaan ajautuu ihminen, jonka henkinen tai fyysinen tai
psykofyysinen tuska ja pelko ovat niin hirvittävät, että ne ylittävät kuolemanpelon. Ihminen siis lopettaa itsensä päästäkseen ko. tuskasta eroon.
Näinhän se Seppo juuri on. Itsemurhan näkee silloin ainoa vaihtoehtona. Mitään muuta ei silloin ole.