Koska tässä kohden esiintyy moninaista harhaoppia, on tarpeen vielä lähemmin tarkastella objektiivista (yleistä) vanhurskautusta, varsinkin sen suhdetta subjektiiviseen (yksilön) vanhurskautukseen.
Raamatun mukaan on olemassa OBJEKTIIVINEN kaikkien ihmisten sovitus Jumalan kanssa, toisin sanoen sellainen, jota ei vasta ihmisten ole aikaansaatava, vaan joka on saatu aikaan yli 1900 vuotta sitten Kristuksen kautta. Sovitus on olemassa ennen mitään ihmisten taholta tulevaa toimintaa ja siitä riippumatta. Se on täysin valmis tosiasia, niin kuin maailman luominen.
Paavali todistaa Room. 5:10: ”Me tulimme sovitetuiksi Jumalan kanssa hänen Poikansa kuoleman kautta”. Silloin siis, Kristuksen kuollessa, tapahtui meidän sovittamisemme Jumalan kanssa. Samoin kuin Kristuksen kuolema on takanapäin, samoin on myös meidän sovituksemme toteuttaminen (2 Kor. 5:19).
Sovittaminen (καταλλάσσειν) Room. 5:10 ja 2 Kor. 5:19 ei merkitse ihmisessä tapahtuvaa mielenmuutosta, vaan TAPAHTUMAA JUMALAN SYDÄMESSÄ. Kun Jeesus uhrasi syntiuhrinsa, Jumala lakkasi vihaamasta ihmisiä. Tämä ei ole mitään dogmaattista kaavailua, vaan apostolin oma selitys. ”Jumala sovitti maailman itsensä kanssa eikä lukenut heille heidän rikkomuksiaan”.
Jo silloin hän antoi koko maailmalle anteeksi sen synnin sydämessään (in foro divino) ja julisti sen vanhurskaaksi; se näet, ”ettei syntiä lueta” on Raamatun kielenkäytön mukaan (Room. 4:6─8) aivan samaa kuin synnin anteeksi antaminen tai syntisten vanhurskaaksi julistaminen. Edelleen on Kristuksen kuolleistaherättämyksen tosiasia Raamatun mukaan todellinen synneistäpäästö, toisin sanoen KOKO SYNTISEN MAAILMAN OBJEKTIIVINEN (YLEINEN, allekirjoittaneen lisäys) VANHURSKAUTUS (Room. 4:25).
Niin selvästi Raamattu todistaa objektiivisesta, Kristuksen kautta kerta kaikkiaan tapahtuneesta kaikkien ihmisten sovittamisesta Jumalan kanssa. (Vrt. Meyer 2 Kor. 5:18 s. johdosta: ”Ihmiset olivat sen tähden, ettei heidän syntiänsä ollut poistettu, Jumalan pyhän vihan alaiset, έχθροί θεοũ, Deo invisi [Room. 5:10], mutta sen kautta, että Jumala antoi Kristuksen kuolla, hän sai aikaan syntien poistamisen, jonka johdosta siis Jumalan viha lakkasi. Sama asia on ilmaistuna Room. 5:10, tosin passiivista sanontaa käyttäen.”)
Evankeliumi on sanoma tästä objektiivisesta, tapahtuneesta sovituksesta, ja siitä syystä sitä 2 Kor. 5:19 sanotaan sovituksen sanaksi. Sen ansiota on, että ihmiset nyt puolestaan eli SUBJEKTIIVISESTI (HENKILÖKOHTAISESTI, allekirjoittaneen lisäys) tulevat sovitetuiksi Jumalan kanssa yksinomaan uskon kautta (sola fide). Me tulemme toisin sanoen vain sen tähden uskon kautta sovitetuiksi Jumalan kanssa, että sovitus Kristuksen suorittaman hyvityksen ansiosta JO ON OLEMASSA, JULISTETAAN JA TARJOTAAN evankeliumissa.
Paavali kehottaa uskomaan objektiivisesti olemassa olevaan sovitukseen 2 Kor. 5:20 sanoen: ”Antakaa sovittaa itsenne Jumalan kanssa”, ja Room. 5:11 hän todistaa puhuen kaikkien kristittyjen suulla, että me ”nyt”, toisin sanoen subjektiivisesti uskoviksi tullessamme, olemme ottaneet vastaan (objektiivisen) sovituksen.
… Raamatunmukaisesti korostaa luterilainen tunnustuskin sitä totuutta, että on olemassa yksi ainoa tapa ihmisten tulla subjektiivisesti sovitetuiksi Jumalan kanssa nimittäin USKON KAUTTA Kristuksen hankkimaan sovitukseen eli syntien anteeksiantamukseen (vrt. Apologia: ”Usko sovittaa ja tekee meidät vanhurskaiksi Jumalan edessä, milloin hyvänsä uskon kautta tartumme Jumalan lupaukseen”; M. 144; 101, 81; 108, 114; 119, 61; suom. 77, 82, 90).
Koko kristinopin kannalta on ratkaiseva merkitys sillä, ettei vähääkään tingitä objektiivisesta sovituksesta. Jos pidetään kiinni siitä, että ihmiset ovat Kristuksen tekemisen ja kärsimisen kautta täysin sovitetut Jumalan kanssa, ei jää enää mitään tilaa sille moninaisessa muodossa esiintyvälle harhaopille, että ihmisten täytyy kokonaan tai osaksi itse saada aikaan sovituksensa Jumalan kanssa.
Näin on pohja poissa kaikelta rationalistiselta, roomalaiselta ja nykyajan-teologiselta tekojen opilta. Objektiivinen, Kristuksen kautta aikaansaatu kaikkien ihmisten sovitus Jumalan kanssa pakottaa käsittämään evankeliumin ja uskon oikein. Evankeliumi ei voi silloin olla mitään muuta kuin sitä, että julistetaan ja tarjotaan Kristuksen hankkimaa syntien anteeksiantamusta, eikä pelastava usko voi olla mitään muuta kuin sitä, että vain vastaanotetaan Kristuksen hankkima syntien anteeksiantamus (vrt. Luther: ”Joka julistaa koko maailmalle, että koko maailman synti on Kristuksessa nielty”; St. L. XI, 693; W.A. 12, 515; ja taas: ”Usko pitää kätensä ja säkkinsä ojennettuna ja vain sallii itsellensä hyvää tehtävän”; St. L. XI, 1103 s.; W.A. 21, 487 s.).
Mutta jos ei opita tuntemaan Raamatun oppia Kristuksen sijaishyvityksen kautta tapahtuneesta täydellisestä sovituksesta tai jos siitä taas luovutaan, on siitä aivan itsestään seurauksena rationalistinen, roomalainen, arminiolainen tai nykyajan-teologinen tekojen oppi.
Jos Kristus ei ole suorittanut hyvitystä ihmisten edestä tai on suorittanut sen vain osaksi, on ihmisten tehtävänä suorittaa se, mikä Kristukselta on jäänyt suorittamatta. Silloin evankeliumi ei ole julistusta sovituksesta eli armosta, vaan se alennetaan jonkinlaiseksi ohjeeksi, miten ihmiset itse voisivat omilla teoillaan saada Jumalan muuttumaan armolliseksi. Toisin sanoen: evankeliumista tulee silloin laki ja uskosta tulee ihmisen suoritus, jonka kautta ihminen pyrkii Jumalan suosioon. Mutta silloin onkin luovuttu kristinopin tärkeimmästä uskonkohdasta.
Ote yhdysvaltalaisen ja luterilaisen teologin Franz Pieperin (1852─1931) lyhennetystä laitoksesta ”Kristillinen dogmatiikka”, (alkuperäinen teos on nimeltään D. Franz Pieper, Christliche Dogmatik, umgearbeitet von D. Dr. J. T. Müller, Concordia Publishing House, St. Louis (Mo) U.S.A., 1946.), s. 321─323, SLEY, Helsinki, 1961. Teoksesta löytyy uudempi suomenkielinen laitos vuodelta 1995.
Minä tiedän, että lunastajani elää. Hän sanoo viimeisen sanan maan päällä. Ja sitten, kun minun nahkani on riekaleina ja lihani on riistetty irti, minä saan nähdä Jumalan, saan katsella häntä omin silmin, ja silmäni näkevät: hän ei ole minulle outo! Tätä minun sydämeni kaipaa. Job 19:25-27
Lunastajani elää. Hän oli kuollut, mutta voitti kuolemalla kuoleman vallan ja elää nyt rukoillen puolestamme.
Kun saan kerran nähdä Vapahtajani, kun saan katsella häntä omin silmin, on hän minulle tuttu. Vaikka silmäni eivät ole Jeesusta koskaan aiemmin nähneet, sydämeni tuntee hänet. Jeesus ei ole minulle outo. Hän tulee luokseni, sulkee minut syleilyynsä ja pyyhkii kyyneleeni pois. Olen kotona pitkän matkan jälkeen. – Tätä minun sydämeni kaipaa.
Juha Vähäsarja, Joka päivä Jumalan kämmenellä, s. 246, SLEY, 2005.
Se, että Jumala meitä rakastaa ja pitää lapsinaan, on niin suuri kunnia ja ilo, ettemme sitä vaihtaisi Rooman keisarikuntaan emmekä mihinkään maallisiin tavaroihin, vaikka meillä niitä yltäkyllin olisikin.
Stefan Prätorius, Uskovaisten Hengellinen Aarreaitta, s. 51, SLEY, 1957.
Ari
Nuo viittaamasi jakeet kertovat lohdullisen evankeliumin äänen, että syntiensä vallassa oleva ihminen saa Jumalan armon Jeesuksessa Kristuksessa.
Kaikki on ARMOA eikä ihmisen omaa kelvollisuutta.
Harhasi on tämän pelkästään armon varassa elämisen kieltäminen ja siitä syystä unohdat kokonaan meidän oman langenneen tilan reaalisuuden meidän elämässämme.
Oppisi vääristää pelastuksen riippuvan meidän omasta aloitteestamme ja siksi se työntää luotaan armon varaan turvautumisen. Tämä vääristymäsi on aiheuttanut lukemattomia mielettömiä sanoja syvästi Kristukseen luottavia vastaan. Muista että Esimerkiksi Roomalaiskirjeen lopussa Paavali käyttää kokonaisen luvun uskon kavereittensa kehumiseen, mutta sinä olet sadoissa kommenteissasi haukkunut pataluhaksi kymmenien jalojen uskovien uskon ja elämän.
Sen sijaan Jeesus kertoo meidän elämämme reaalisen tilan siitä, että synti ei tule meidän ulkopuolelta tulevana tahrana, vaan jo Aatamista peräisin olevan langenneen tilamme takia synti nousee meidän sisältämme, meidän sydämestämme.
Kuten Jeesus sanoo kroatiaksi Matt 15. luvussa
18. Naprotiv, što iz usta izlazi, iz srca izvire i to onečišćuje čovjeka. 19. Ta iz srca izviru opake namisli, ubojstva, preljubi, bludništva, krađe, lažna svjedočanstva, psovke.
Suomeksi
Matteuksen evankeliumi:
15:18 Mutta mikä käy suusta ulos, se tulee sydämestä, ja se saastuttaa ihmisen.
15:19 Sillä sydämestä lähtevät pahat ajatukset, murhat, aviorikokset, haureudet, varkaudet, väärät todistukset, jumalanpilkkaamiset.
Mark. 6:52
Sillä he eivät olleet noista leivistäkään päässeet ymmärrykseen, vaan heidän sydämensä oli paatunut.
Matt. 13:15
Sillä paatunut on tämän kansan sydän, ja korvillaan he työläästi kuulevat, ja silmänsä he ovat ummistaneet, etteivät he näkisi silmillään, eivät kuulisi korvillaan, eivät ymmärtäisi sydämellään eivätkä kääntyisi ja etten minä heitä parantaisi.’
7 Te ulkokullatut, oikein teistä Esaias ennusti, sanoen:
8 ’Tämä kansa kunnioittaa minua huulillaan, mutta heidän sydämensä on minusta kaukana,
9 mutta turhaan he palvelevat minua opettaen oppeja, jotka ovat ihmiskäskyjä’.”
Matias Roto huomaatko että ihmisen tulee kääntyä ja Jeesuksen parantaa paatunut sydän.
Sinun sydämestä pulppuaa epäuskon sanat eli et usko että Jeesus pystyy parantamaan sydämen niin ettei sieltä tule mitään mikä saastuttaisi uskovan, et usko kun Raamattu sanoo että Jumala laittaa rakkautensa uskovan sydämeen Pyhän Hengen kautta.
Opetat valhetta alkaen vauvakasteesta, siis isiltä perittyä.
”Sinun sydämestä pulppuavat epäuskon sanat. Et usko, että Jeesus pystyy parantamaan sydämen niin, ettei sieltä tule mitään, mikä saastuttaisi uskovan. Et usko, kun Raamattu sanoo, että Jumala laittaa rakkautensa uskovan sydämeen Pyhän Hengen kautta.” Oletko sitä mieltä, Ari Pasanen, että nämä kitkerät hyökkäyksesi Matias Rotoa vastaan ilmentävät Jeesuksen parantamasta sydämestä kumpuavaa Jumalan rakkautta? Minä näen niissä sitä mainitsemaasi saatetta.
Martti Pentti en sentään sanonut Matias Rotoa ”kyykäärmeen sikiöksi”, siis mitä Jeesuksen sanat kuvastavat, rakkautta vaiko saastaa?
Parempi sanoa teille asiat niinkuin ne on täällä maan päällä kun teillä on vielä aikaa tehdä parannus, jospa Jumala kutsuisi teitäkin vielä.
Jeesus ei hyökännyt ihmisiä kohti. Nimittäessään fariseuksia ja lainopettajia käärmeiksi Hän moitti heidän pyrkimystään asettua ryhmänä muiden ihmisten yläpuolelle heitä määräilemään..
Ari
Sanot: ” —- jospa Jumala kutsuisi teitäkin vielä.”
Jälleen kerran erehdyt yli kahdeksan vuosikymmentä.
Jumala otti minut omakseen jo sota-aikana. Silloin otsalleni tehtiin se merkki, jonka välityksellä tulin hänen omakseen. Jo siitä lähtien olen ollut hänen omansa. Tämä tapahtui kun minut pyhässä kasteessa otettiin Jumalan omaksi, hänen lapsekseen. Otsalleni valettiin vettä ja lausuttiin minun Jumalalle kuulumiseni sanat: ”Kastan sinut Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.” Tämän omistusmerkin ansiosta kaikkien pirujen on väistyttävä luotani tyhjin toimin eivätkä ne voi ottaa minua Vapahtajani käsistä.
Sinä tapahtui se mitä Ilm. 22:4 sanoo armeniaksi
պիտի տեսնեն անոր երեսը, եւ անոր անունը պիտի ըլլայ իրենց ճակատին վրայ:
Suomeksi 2020 käännöksen mukaan
22:4 He saavat nähdä hänen kasvonsa, ja heidän otsassaan on hänen nimensä.
Muuten. Kristinusko tuli Armeniaan apostolien Taddeuksen ja Bartolomeuksen levittämänä. Näin kirkko siellä on yksi maailman vanhimpia. Valtiokirkon aseman se sai vuonna 301, kun kuningas Tiridates III, armeniaksi Trdat, parantui lähetyspiispan öljyllä voitelun kautta ja kuningas sen jälkeen määräsi kristinuskon maansa viralliseksi uskonnoksi. (Muuten olen Kamerunissa pitänyt messuja yhdessä ruhtinaskunnassa, missä Hänen majesteettinsa oli ennen muslimi, mutta meidän kirkkomme presidentti – vastaa Suomen kirkon arkkipiispaa – voiteli hänet öljyllä ja hän parani ihmeen kautta. Nykyisin tuon ruhtinaskunnan alueella toimii luterilainen seurakunta, jossa olen matkoillani poikennut. Olen käynyt myös hänen luonaan.)
Eräs hyvä ystäväni, joka on myös lukenut blogiani, sanoi: ”Mielestäni Ari Pasanen toimii kuin trolli.” Olisiko siis parempi lopettaa kokonaan keskustelu hänen kanssaan?
Mika Rantanen mitähän Jeesuksen aikaan fariseukset ja kirjanoppineet olisivat sanoneet nykykielen mukaisesti Jeesuksesta, olisiko käyttäneet myös teollisuuden nimitystä?
Mika
Arihan vääristelee kaiken
Itse olisin jo aikoja sitten poistanut hänen kommenttinsa Kristukseen uskovia herjaavina, syytöksiä singoten ympäriinsä.
Mielikuvituksessaan näkee piruja siellä, missä puhdasta evankeliumia julistetaan Jumalan sanan mukaisesti.
Vaikka panee hänen eteensä kirkkaan Jumalan sanan kohdan, niin senkin hän kääntää totuuden julistajaa vastaan väittäen tätä uskomattomaksi, ja sillä verukkeella kieltäytyy ottamasta vastaan oikeaa opetusta.
Erityisesti hän on sulkenut korvansa kasteen sakramentin pelastavan voiman ymmärtämiseltä.
Hän ei näe kasteen sanoman kulkevan luomisesta taivaan iloon asti.
Luomisessa Pyhä Henki liikkui veden mukana ja niin valo tuli maailmaan ja elämä luotiin.
Ilmestyskirjassa kerrotaan miten taivaan ilon perustana on kasteen veden siunaus ja sisältö. Elämän vesi virtaa ristiinnaulitun Jeesuksen sovintotyön valtaisasta voimasta Jumalan Karitsan valtaistuimelta.
Leikitelläkseni hänen tylsien inttämistensä vastapainoksi olen pannut viime puheenvuoroihini jonkun sanan viime aikoina lukemistani erikielisistä Raamatuista.
Fäärin kielellä Ilmestyskirjan taivaskuvauksen iankaikkisen elämän perustana oleva kasteessa saatu yhteys Vapahtajaamme kuvataan Jumalan valtaistuimelta virtaavana elämän vetenä sanotan näin
22 1 Og hann vísti mær á við lívsins vatni, skínandi sum krystal, og hon rann frá hásæti Guðs og lambsins.
Suomeksi vuoden 1776 kännöksen mukaan
Ja hän osoitti minulle puhtaan elämän veden virran, selkiän niinkuin kristallin, vuotavan Jumalan ja Karitsan istuimesta.
”Mitähän Jeesuksen aikaan fariseukset ja kirjanoppineet olisivat sanoneet nykykielen mukaisesti Jeesuksesta, olisivatko käyttäneet myös teollisuuden nimitystä?” Aika hyvä ’raamatullinen’ käännös trollista olisi mielestäni riivaaja. Siis: ”Fariseukset sanoivat: ’Trollien päämiehen voimalla hän ajaa ulos trolleja.'”
Eräs eurooppalainen jumalankieltäjä-tiedemies pilkkasi usein Jumalaan uskovaa opastaan tämän säännöllisesti rukoillessa teltassa, jossa he asuivat. Kerran tiedemies kysyi rukouksen jälkeen, oliko opas koskaan nähnyt Jumalaa tai oliko hän ehkä kädellään kosketellut häntä. – Ei, en ole, oli koruton vastaus.- No, miksi sitten uskot sellaiseen, jota et ole nähnyt ja jota et ole tavannut? Ei sellaista ole olemassakaan, ivasi tiedemies.
Eräänä aamuna oli tiedemies herännyt aikaisin ja tultuaan telttaan hän innostuneena kertoi oppaalleen, että kameli oli kiertänyt telttaa yöllä heidän nukkuessaan. – Näittekö sen ja koskitteko sitä? uteli opas. – En kylläkään, vastasi tiedemies. – No, ei sellaista ole olemassakaan, oli nyt vuorostaan alkuasukkaan vastaus. – Mutta tunnenhan minä kamelin jalanjäljet erämaan hiekassa, puolusteli jumalankieltäjä, – näkyiväthän ne selvästi siellä! Silloin opas vastasi: – Minun Jumalani sormenjäljet ovat kaikkialla luonnossa. Tunnenhan minä ne. Aurinko, kuu, tähdet ja koko luomakunta todistaa, että niiden tekijä on Jumala ja luoja, johon uskon. Ja siihen todistukseen yhtyy vielä sydämeni jumalkaipuu.
Sakari Korpinen, Tälle Perustalle, s. 44, Sley-Kirjat Oy, 1984.
Fyysikkona olen lähestynyt luontoa fyysikon näkökulmasta. Se ihmeellisen täydellinen looginen järjestys, jonka fysiikka meille paljastaa, ei voi olla sattuma. Se on olemassaolon perusasioita, jolta en voi sulkea silmiäni.
K. V. Laurikainen (1916-1997), Helsingin yliopiston ydinfysiikan professori 1960-1979, Virkanimike muutettiin 1978 alkeishiukkasfysiikan professoriksi, Luonto puhuu Luojastaan, 1983.
Mika
Kiitos kommentistasi
Sakari Korpinen kävi samaa oppikoulua kuin minäkin aikoinaan. Hän tosin nuorempana oli alemmalla luokalla.
Ihmeellinen ja rohkaiseva tosielämän kertomus
Yhdysvaltalainen Glenn Cunningham (1909-1988) sai 8-vuotiaana (Wikipedia) koulussa syttyneessä tulipalossa niin vaikeita palovammoja, ettei lääkäri uskonut pojan kykenevän kävelemään enää koskaan. Glennin isä oli kuitenkin innostanut poikaansa tulemaan huippujuoksijaksi. Glenn näki mielessään voittavansa kilpailuja. Kovasta kivusta huolimatta hän harjoitteli ensin kävelemistä ja sitten juoksemista, vaikka ensi alkuun hänen käyntinsä oli omituista hyppelyä. Hän jatkoi silti juoksemistaan kunnes hänestä tuli aikansa kuuluisin maileri. Hän omisti aikoinaan sekä mailin että 800 metrin juoksujen maailmanennätykset. Hän sai myös hopeaa 1500 metrin juoksussa Berliinin olympialaisissa vuonna 1936.
Matias Roto toteat minusta:””Arihan vääristelee kaiken””
Näytä Raamatun sanalla mitä vääristelen, siis älä ota oman oppisi valheita todistaaksesi vaan selkeitä Raamatun kohtia?
Matias Roto tässä on selkeä kohta jossa sanotaan että lain kautta ei voinut pelastua koska liha on heikko:
3 Sillä mikä laille oli mahdotonta, koska se oli lihan kautta heikoksi tullut, sen Jumala teki, lähettämällä oman Poikansa syntisen lihan kaltaisuudessa ja synnin tähden ja tuomitsemalla synnin lihassa,
4 että lain vanhurskaus täytettäisiin meissä, jotka emme vaella lihan mukaan, vaan Hengen.
Siis uskova vaeltaa hengen mukaan eikä lihan siis:
8 Jotka lihan vallassa ovat, ne eivät voi olla Jumalalle otolliset.
tuossa on siis selkeästi ”perisynnin” alaiset eli lihan vallassa olevat.
12 Niin me siis, veljet, olemme velassa, mutta emme lihalle, lihan mukaan elääksemme.
13 Sillä jos te lihan mukaan elätte, pitää teidän kuoleman; mutta jos te Hengellä kuoletatte ruumiin teot, niin saatte elää.
Tuohon uskon, AAMEN.
Ari
Jos sanot tuohon aamenesi, niin silloin ET ENÄÄ MILLOINKAAN, ET KERRASSAAN IKINÄ nimittele ketään Kristukseen uskovaa epäuskoiseksi, vaan välittömästi kirkkoon liittyen alat Paavalin tavoin kiittämään Jumalaa Kristukseen uskovien uskosta.
Silloin et myöskään enää moittisi kirkkoa, koska toisin kuin vääristellen nurin niskoin ylösalaisin kääntäen kuvittelet, kirkkomme KATEKISMUS ALKAA 10 KÄSKYLLÄ. Joten valitettavasti kerta toisensa jälkeen konetuliaseella lauot rätit silmilläsi pitäen HUTEJA HUTIEN PERÄÄN.
Luovu siis jumalattomasta räksytyksestäsi. Jätä se homma huonosti kasvatetuille rakkikoirille. Aikoinaan minun collie blue merle rotuinen koirani esiintyi kauniimmin vieraitamme kohtaan, kuin sinä keskustelukavereitasi kohtaan tällä sivustolla.
Joten ota neuvo itseäsi vanhemmalta ja viisaammalta:
Tee parannus ja liity Jeesuksen omien porukkaan.
Ari
Kerran eräässä ruotsinkielisessä pappien kokouksessa oli ryhmätyötä varten mentävä eri huoneisiin. Me yhdessä Övermarkin kirkkoherran kanssa valitsimme meidän ryhmällemme parhaiten kalustetun huoneen. Vaasan ruotsalaisen seurakunnan sanavalmis kirkkoherra sanoi siihen: ”Av vägande skäl godkänner vi det”, ”Painavista syistä hyväksymme sen.” Painoimme nimittäin kahdestaan yhteensä noin 275 kg.
Tämä raskaan sarjan teologi oli myös pätevä teologiassa. Hän nimitti lain, lag, ja evankeliumin, evangelium, sekoittamista lageliumiksi eli täysin veteläksi litkuksi.
Valitettavasti sinä Ari sotket lain ja evankeliumin täysin sekasotkuksi.
Ensin sinä kuvittelet että laki kuuluisi vain Vanhan testamentin kauteen ja sitten toiseksi muutat ARMON JA ANTEEKSIANTAMUKSEN EVANKELIUMIN laiksi, kun kuvittelet armahduksen johtavan vain Jeesuksen sanojen noudattamiseen, ikään kuin kyseessä olisi olisi vain moraalinen muutos, etkä huomaa, että kaiken JUMALAN LAHJAKSI ARMOSTA ANTAMAN PARANNUKSEN tarkoituksena on löytää YHTEYS JUMALAN JA IHMISTEN VÄLILLE ja tästä sitten hedelmänä on positiivinen asenne toisia ihmisiä kohtaan.
Ari
Aleksis Kivi on näytelmässään Lea onnistunut tuomaan esille anteeksiannon todellisen vaikutuksen ihmisten väliseen suhteeseen.
Keskiviikkona 16.10. luin Lean esperantoksi loppuun. Torstaina esittelin sitä Somerniemen torstaipiirissä ja nyt panen sinulle opiksi sen miten JOAKSEN kirouksen sijaan Jeesuksen uudistamat Lea, sydänkäpynsä Aram ja isänsä Sakeus vastaavatkin tähän kiroukseen SIUNAUKSELLA.
Tee sinäkin Ari samoin kanssaihmisiäsi kohtaan. Anna siis Jeesuksen armahtaa sinua ja uudistaa mielesi niin ettet enää kirouksia lausu toisten uskosta Kristukseen.
Panenpa tähän näytelmän loppukaneetin, jonka jälkeen näytelmän ensi-illassa nousi valtavat suosionosoitukset ja suomalainen teatteri sai alkunsa.
—- tähän se päättyy —
SAKEUS. Oi mun lapseni, oi kallis sielu! Mikä sydän tykkyy sun povessasi! Tunnenpa äärettömän riemun, katsellessani liekkiä, joka meitä kohtaan silmistäsi leimuaa, lämmittäen herttaisesti. Aram, kuule minua. Aram! (Pidellen Leaa kädestä.) Tämä lapsi tuopi sinulle ikuisen onnen.
ARAM. (Tarttuu Lean toiseen käteen.) Sen tuopi hän, ja siitäpä voin itseäni kutsua onnen pojaksi.
LEA. Kaikki hyvä annetaan meille ylhäältä.—Mutta iloitkaamme!
ARAM. Riemuitkaamme!—Joas, minä tiedän, ettet mielly yhdistymään iloomme nyt, vaan siirryt meistä kernaammin pois.
JOAS (erikseen). Niin; miksi seison tässä ja tuijottelen, minä hullu? (Ääneensä.) Minä riennän teistä pois ja jätän teille kirouksen. Katso, Jehovan rangaistus!—Astukoon sisäänne perkeleiden kiljuva lauma, polttava rutto ja spitalitauti, joka kuluttaa ja syö hamaan luihin asti! (Kovalla möräävällä äänellä, ja paukutellen sauvaa lattiaan.) Hamaan luihin asti, hamaan luihin asti! Haa!
SAKEUS. Mutta ole onnellinen sinä!
LEA. Iloinen ja onnellinen ainiaan, veljemme rakas!
ARAM. Onnellinen, ja viimein kuollessasi autuas!
JOAS. (Hämmästyen.) Mitä?
ARAM. Onnea sinulle toivon, kaikesta sydämestäni toivon sitä.
LEA. Kuin kesän lempeä sade, niin vuotakoon onni ja rauha sinulle ja viimein Jumalan kunnian loiste!
SAKEUS. Jalosti lausuttu, mun tyttäreni! Ah! sun ylevä sielusi meitä kohottaa maan tomusta taivasten korkeuteen!—Niin, onni, autuus ja rauha olkoon viimein meidän kaikkein perintö-osa, kaikkein, kaikkein! (Syleilee Leaa ja Aramia. Joas poistuu kovin aattelevana ja käsi otsalla.)
https://www.gutenberg.org/cache/epub/12796/pg12796-images.html
Näytelmästä esittelyä tässä osoitteessa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Lea_(n%C3%A4ytelm%C3%A4)
Opettele Aleksis Kiven teologiasta tämä parannuksen vaikutus kielenkäyttösi uusiutumiseen.
Esperantonkielinen kirja on nähtävissä osoitteessa
https://somero.finna.fi/Record/somero.67380?sid=4845650212
Matias Roto ymmärrätkö sinä mitä tarkoittaa lihan mielen mukaan elämisen ja hengen johtamana vaeltamisen ero, tästä on kyse uskossa elämisessä.
Siis ajattele nyt ihan omalla maalaisjärjellä, ottamatta nyt mitään vanhaa oppimaasi, kuinka opetuslapset vaelsivat kun seurasivat Jeesusta, mitä he tekivät ja mitä eivät tehneet. Muuttuiko heidän elämä kun he läksivät seuraamaan Jeesusta?
”Mitä tarkoittaa lihan mielen mukaan elämisen ja hengen johtamana vaeltamisen ero?” Eipä taida Raamatusta löytyä ’lihan mieltä’. Siellä varoitetaan lihan mukaan elämisestä, mutta ei sentään anneta lihalle omaa mieltä. Liha tarkoittaa ihmisen aineellista ruumista kaikkine tarpeineen. Lihan mukaan elämistä lienee sekä epäterveellinen elostelu että tiukka terveysintoilu. Hengellä tarkoitetaan ymmärtääkseni arvoja ja tavoitteita, jotka ohjaavat ihmistä käyttämään ruumistaan muuhun kuin sen omien tarpeiden tyydyttämiseen. Isolla kirjoitettu Henki on tietysti Jumalan kolmas persoona, Pyhä Henki. Kristityn tulisi antaa ruumiinsa tämän Hengen johdettavaksi.
Ari
Sanot: ” Siis ajattele nyt ihan omalla maalaisjärjellä, ottamatta nyt mitään vanhaa oppimaasi, kuinka opetuslapset vaelsivat kun seurasivat Jeesusta, mitä he tekivät ja mitä eivät tehneet. Muuttuiko heidän elämä kun he läksivät seuraamaan Jeesusta?”
1) On tyhmää jättää oppiminen. Raamattu nimenomaan käskee oppimaan! ”Hanki viisautta!” sanoo Sananlaskut.
2) Hengellisissä asioissa vain omaan itseensä luottaminen on itsekkyyden ja ylpeyden syntiä. Sen sijaan vanhoilta viisailta oppiminen on krisillinen hyve!
3) Opetuslasten tunnusmerkki oli konkreettsesti YHDESSÄ kulkeminen. Heidän ruumiinsa matkasi toisten opetuslasten kanssa YHTEISESTI Jeesuksen porukassa. Judas meni pois ja se koitui hänen tuhoksen.
Joten lopeta keskellä merta omalla autiolla luodolla kököttämisesi ja liity Jeesusta seuraavien Kristuksen pitäytyvien kanssa yhteen kansaan eli yhteen Jeesusta seuraavien joukossa kulkemiseen.
Matias Roto taasen korostat lihallista viisauttasi, siis et joko halunnut tai et ymmärrätänyt vastata, siis kuinka opetuslapset elivät kun he seurasivat Jeesusta, mitä he tekivät?
Itse muistan hyvin kun maallisen isäni oli todella mahtava ja käytti liki kaikki vapaa-aikansa meidät lapsien kanssa, siis minulle oli todella mahtavaa tehdä asioita joita sain tehdä isäni kanssa eli ne harrastukset ja jopa työt olivat ohjaamassa minua etten esim maleksinut kaupungilla viikonloppuisin tms.
Siis kuinka on kun seuraa Hengen johtamana Jeesusta, kuinka sillon elää ja mitä tekee?
Ari
1)
On hyvä etä sinun isäsi on ollut sinulle hyvä. Minäkin olen suunnattomasti kunnioittanut isääni, joka on paljon rakastanut meitä lapsiaan.
2)
Kuvittelet minun välttäneen vastaamisessani oleellisen. Minä nimenomaan keskityin kaikkein oleellisimpaan opetuslasten elämän tunnusmerkkiin. He pitäytyivät KONKREETTISESTI Jeesuksen seurasa.
Toki kaikki Johannesta lukuunottamatta saivat myöhemmin elämässään kokea marttyyrikuolen kukin tahollaan evankeliumia julistaessan. Mutta huomaapa tämä he eivät eristäytyneet ihmisistä, vaan päin vastoin. He olivat kukin omissa seurakunnissaan ja lähetymatkoillaan toisten ihmisten seurassa. Toki valtaosa oli lähetyssaarnaajia ja monet yhä edellen voimasa olevien piispan virkojen haltijoita omilla lähetyskentillään. Esim. Pietari Syyrian Antiokian piispana eli Antiokian patriarkkana ja Rooman piispana eli ensimmäinen Rooman paavi, Matteus ensimmäinen Etiopian piispa, jne.
Jopa ilmestyskirjassa mainittu Prgamonin piispa Antipas kärsi marttyyrikuoleman. Ilm. 2:13.
Ukrainaksi
Я знаю діла твої, і що де ти живеш, там престол сатани. І тримаєш ти Ймення Моє, і ти не відкинувся від віри Моєї навіть за днів, коли в вас, де живе сатана, був убитий Антипа, свідок Мій вірний
Suomeksi
Minä tiedän sinun tekos, ja kussas asut, kussa saatanan istuin on: ja sinä pidät minun nimeni ja et kieltänyt minun uskoani niinäkään päivinä, joina Antipas, minun uskollinen todistajani, teidän tykönänne tapettu on, kussa saatana asuu.
Joten järjestäytynyt kirkko on opetuslasten yhteisö myös Jeesuksen mentyä taivaaseen. Juuri taivaaseen astuminen tekee mahdolliseksi Jeesuksen reaalisen läsnäolon jokaisessa messussa yhtä aikaa.
Martti Pentti et sitten ymmärrä mitä ovat lihan teot ja mitä on Hengen teot.
Selvennän nyt hiukan jos olet ohittanut eli et ole lukenut Paavaln kirjeitä:
16 Minä sanon: vaeltakaa Hengessä, niin ette lihan himoa täytä.
17 Sillä liha himoitsee Henkeä vastaan, ja Henki lihaa vastaan; nämä ovat nimittäin toisiansa vastaan, niin että te ette tee sitä, mitä tahdotte.
18 Mutta jos te olette Hengen kuljetettavina, niin ette ole lain alla.
19 Mutta lihan teot ovat ilmeiset, ja ne ovat: haureus, saastaisuus, irstaus,
20 epäjumalanpalvelus, noituus, vihamielisyys, riita, kateellisuus, vihat, juonet, eriseurat, lahkot,
21 kateus, juomingit, mässäykset ja muut senkaltaiset, joista teille edeltäpäin sanon, niinkuin jo ennenkin olen sanonut, että ne, jotka semmoista harjoittavat, eivät peri Jumalan valtakuntaa.
22 Mutta Hengen hedelmä on rakkaus, ilo, rauha, pitkämielisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, sävyisyys, itsensähillitseminen.
23 Sellaista vastaan ei ole laki.
24 Ja ne, jotka ovat Kristuksen Jeesuksen omat, ovat ristiinnaulinneet lihansa himoineen ja haluineen.
25 Jos me Hengessä elämme, niin myös Hengessä vaeltakaamme.(Gal.5)
Tuosta listasta on helppo löytää monta ruumiillisiin tarpeisiin liittyvää vääristymää: haureus, saastaisuus, irstaus, juomingit, mässäykset. Muiden himojen yhteys ruumiillisuuteen on mutkikkaampi: epäjumalanpalvelus, noituus, vihamielisyys, riita, kateellisuus, vihat, juonet, eriseurat, lahkot, kateus. Näillä kuitenkin tavoitellaan katoavaa, usein aineellista hyvää. Tarkoitamme ihan samaa, Ari Pasanen, vaikka haluatkin lietsoa erimielisyyttä välillemme. Riidanhalukin taitaa olla niitä lihan tekoja.
Ari
Turhaan lausut väärän todistuksen Martin ymmärryksestä: ”et ymmärrä”.
Martti on ollut mukana lähetystyössä jo ennen kuin sinua oli edes ajateltu tehtäväksi.
Muista sana joka sanoo että millä mitalla te mittaatte, sillä teillekin mitataan.
Näinpä saatan todeta Martin olevan todellinen nero ja syvällinen tiedon lähde verattuna sinun avuttomiin kyhäelmiisi ja vain muutamaan väärin tulkittuun raamatunkohtaan perustuvaan raamatuntuntemukseesi.
Olen paljon oppinut Martin teksteistä, mutta samaa en voi sanoa sinun töherryksistäsi. Julkaiset kyllä hyviä raamatunkohtia, mutta sitten panet niitten joukkoon omiasi, kuin Kalevalassa muuan emäntä, joka pani kiven leivän sisään niin, että palkkalaisen veitsi turmeltui siitä syötävää leikatessaan.
Martti Pentti se on hengellisen ja lihallisen ihmisen ero ettei lihallinen ymmärrä Jeesuksen sanoja eli JUMALA SALAA evankeliumin, kuten kirjoittelusi selkeästi todistaa lihallisuutesi.
Mika
Hyvin sanot ja kaiken oleellisen.
Ari
Omat sanasi sinut tuomitsevat.
Älkää tuomitko, ettei teitä tuomita, sanoo Jeesus. Mutta sinä tuomitset henkilöä, joka koko elämällään ja suunsa tunnustuksella on osoittautunut Jeesuksen seuraajaksi. Niinpä tuomiosi ei osu maaliinsa vaan päin vastoin ainoa johon se sattuu olet sinä itse.
Matteuksen evankeliumi:
7:1 ”Älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi.”
Matias Roto kuinka tuomitsen, siis kun sanon että toinen on lihallinen, ei se ole tuomitsemista.
Entäpä kun sinä itse sanot että olen pelastuksen ulkopuolella kun en kuulu kirkkoon, niin eikö se ole tuomitsemista?
”Kirjoittelusi selkeästi todistaa lihallisuutesi.” Lihallisiahan tässä olemme molemmat, Ari Pasanen. Syömme, juomme, ulostamme, liikumme, kuulemme, näemme, maistamme, haistamme, valvomme ja nukumme (oletan, että sinunkin aistisi ovat jotenkin tallella). Se on tärkeää, että emme tyydy olemaan vain lihallisia vaan pyrimme hengellisyyteen. Siihen meitä auttaa Jumalan Henki.
Lyhyesti sanottuna, hän joka turvautuu ja luottaa Jeesukseen, on jo tehnyt parannuksen eli kääntynyt. Hänen mielensä on muuttunut, kun hän on alkanut avukseen huutaa Herran nimeä. Hän on saanut uskon ja Jumalan lahjan.