Koska tässä kohden esiintyy moninaista harhaoppia, on tarpeen vielä lähemmin tarkastella objektiivista (yleistä) vanhurskautusta, varsinkin sen suhdetta subjektiiviseen (yksilön) vanhurskautukseen.
Raamatun mukaan on olemassa OBJEKTIIVINEN kaikkien ihmisten sovitus Jumalan kanssa, toisin sanoen sellainen, jota ei vasta ihmisten ole aikaansaatava, vaan joka on saatu aikaan yli 1900 vuotta sitten Kristuksen kautta. Sovitus on olemassa ennen mitään ihmisten taholta tulevaa toimintaa ja siitä riippumatta. Se on täysin valmis tosiasia, niin kuin maailman luominen.
Paavali todistaa Room. 5:10: ”Me tulimme sovitetuiksi Jumalan kanssa hänen Poikansa kuoleman kautta”. Silloin siis, Kristuksen kuollessa, tapahtui meidän sovittamisemme Jumalan kanssa. Samoin kuin Kristuksen kuolema on takanapäin, samoin on myös meidän sovituksemme toteuttaminen (2 Kor. 5:19).
Sovittaminen (καταλλάσσειν) Room. 5:10 ja 2 Kor. 5:19 ei merkitse ihmisessä tapahtuvaa mielenmuutosta, vaan TAPAHTUMAA JUMALAN SYDÄMESSÄ. Kun Jeesus uhrasi syntiuhrinsa, Jumala lakkasi vihaamasta ihmisiä. Tämä ei ole mitään dogmaattista kaavailua, vaan apostolin oma selitys. ”Jumala sovitti maailman itsensä kanssa eikä lukenut heille heidän rikkomuksiaan”.
Jo silloin hän antoi koko maailmalle anteeksi sen synnin sydämessään (in foro divino) ja julisti sen vanhurskaaksi; se näet, ”ettei syntiä lueta” on Raamatun kielenkäytön mukaan (Room. 4:6─8) aivan samaa kuin synnin anteeksi antaminen tai syntisten vanhurskaaksi julistaminen. Edelleen on Kristuksen kuolleistaherättämyksen tosiasia Raamatun mukaan todellinen synneistäpäästö, toisin sanoen KOKO SYNTISEN MAAILMAN OBJEKTIIVINEN (YLEINEN, allekirjoittaneen lisäys) VANHURSKAUTUS (Room. 4:25).
Niin selvästi Raamattu todistaa objektiivisesta, Kristuksen kautta kerta kaikkiaan tapahtuneesta kaikkien ihmisten sovittamisesta Jumalan kanssa. (Vrt. Meyer 2 Kor. 5:18 s. johdosta: ”Ihmiset olivat sen tähden, ettei heidän syntiänsä ollut poistettu, Jumalan pyhän vihan alaiset, έχθροί θεοũ, Deo invisi [Room. 5:10], mutta sen kautta, että Jumala antoi Kristuksen kuolla, hän sai aikaan syntien poistamisen, jonka johdosta siis Jumalan viha lakkasi. Sama asia on ilmaistuna Room. 5:10, tosin passiivista sanontaa käyttäen.”)
Evankeliumi on sanoma tästä objektiivisesta, tapahtuneesta sovituksesta, ja siitä syystä sitä 2 Kor. 5:19 sanotaan sovituksen sanaksi. Sen ansiota on, että ihmiset nyt puolestaan eli SUBJEKTIIVISESTI (HENKILÖKOHTAISESTI, allekirjoittaneen lisäys) tulevat sovitetuiksi Jumalan kanssa yksinomaan uskon kautta (sola fide). Me tulemme toisin sanoen vain sen tähden uskon kautta sovitetuiksi Jumalan kanssa, että sovitus Kristuksen suorittaman hyvityksen ansiosta JO ON OLEMASSA, JULISTETAAN JA TARJOTAAN evankeliumissa.
Paavali kehottaa uskomaan objektiivisesti olemassa olevaan sovitukseen 2 Kor. 5:20 sanoen: ”Antakaa sovittaa itsenne Jumalan kanssa”, ja Room. 5:11 hän todistaa puhuen kaikkien kristittyjen suulla, että me ”nyt”, toisin sanoen subjektiivisesti uskoviksi tullessamme, olemme ottaneet vastaan (objektiivisen) sovituksen.
… Raamatunmukaisesti korostaa luterilainen tunnustuskin sitä totuutta, että on olemassa yksi ainoa tapa ihmisten tulla subjektiivisesti sovitetuiksi Jumalan kanssa nimittäin USKON KAUTTA Kristuksen hankkimaan sovitukseen eli syntien anteeksiantamukseen (vrt. Apologia: ”Usko sovittaa ja tekee meidät vanhurskaiksi Jumalan edessä, milloin hyvänsä uskon kautta tartumme Jumalan lupaukseen”; M. 144; 101, 81; 108, 114; 119, 61; suom. 77, 82, 90).
Koko kristinopin kannalta on ratkaiseva merkitys sillä, ettei vähääkään tingitä objektiivisesta sovituksesta. Jos pidetään kiinni siitä, että ihmiset ovat Kristuksen tekemisen ja kärsimisen kautta täysin sovitetut Jumalan kanssa, ei jää enää mitään tilaa sille moninaisessa muodossa esiintyvälle harhaopille, että ihmisten täytyy kokonaan tai osaksi itse saada aikaan sovituksensa Jumalan kanssa.
Näin on pohja poissa kaikelta rationalistiselta, roomalaiselta ja nykyajan-teologiselta tekojen opilta. Objektiivinen, Kristuksen kautta aikaansaatu kaikkien ihmisten sovitus Jumalan kanssa pakottaa käsittämään evankeliumin ja uskon oikein. Evankeliumi ei voi silloin olla mitään muuta kuin sitä, että julistetaan ja tarjotaan Kristuksen hankkimaa syntien anteeksiantamusta, eikä pelastava usko voi olla mitään muuta kuin sitä, että vain vastaanotetaan Kristuksen hankkima syntien anteeksiantamus (vrt. Luther: ”Joka julistaa koko maailmalle, että koko maailman synti on Kristuksessa nielty”; St. L. XI, 693; W.A. 12, 515; ja taas: ”Usko pitää kätensä ja säkkinsä ojennettuna ja vain sallii itsellensä hyvää tehtävän”; St. L. XI, 1103 s.; W.A. 21, 487 s.).
Mutta jos ei opita tuntemaan Raamatun oppia Kristuksen sijaishyvityksen kautta tapahtuneesta täydellisestä sovituksesta tai jos siitä taas luovutaan, on siitä aivan itsestään seurauksena rationalistinen, roomalainen, arminiolainen tai nykyajan-teologinen tekojen oppi.
Jos Kristus ei ole suorittanut hyvitystä ihmisten edestä tai on suorittanut sen vain osaksi, on ihmisten tehtävänä suorittaa se, mikä Kristukselta on jäänyt suorittamatta. Silloin evankeliumi ei ole julistusta sovituksesta eli armosta, vaan se alennetaan jonkinlaiseksi ohjeeksi, miten ihmiset itse voisivat omilla teoillaan saada Jumalan muuttumaan armolliseksi. Toisin sanoen: evankeliumista tulee silloin laki ja uskosta tulee ihmisen suoritus, jonka kautta ihminen pyrkii Jumalan suosioon. Mutta silloin onkin luovuttu kristinopin tärkeimmästä uskonkohdasta.
Ote yhdysvaltalaisen ja luterilaisen teologin Franz Pieperin (1852─1931) lyhennetystä laitoksesta ”Kristillinen dogmatiikka”, (alkuperäinen teos on nimeltään D. Franz Pieper, Christliche Dogmatik, umgearbeitet von D. Dr. J. T. Müller, Concordia Publishing House, St. Louis (Mo) U.S.A., 1946.), s. 321─323, SLEY, Helsinki, 1961. Teoksesta löytyy uudempi suomenkielinen laitos vuodelta 1995.
Martti Pentti toteat minulle:”” Voi sinua, Ari Pasanen! Juuri sanoin tarvitsevani parannusta päivittäin. Olen sinusta huolissasi, jos katsot tulleesi ’terveeksi’ yhden uskoontulokokemuksen voimasta. Mitä virkaa sinulla enää olisi Jeesukselle? Entä Hänellä sinulle?””
Puhe oli siitä kun Jeesus parantaa ”sokean silmät ja kuuron korvat”, tämä tapahtuu oikeassa parannuksessa, silloin tajuaa ettei todellakaan ole nähnyt oman elämän syntejä eikä todellakaan ole kuullut Jeesuksen ääntä, todelliseen parannukseen kuuluu nöyrtyminen kaikesta omasta oppimasta.
Ihmisen suurin synti onkin ylpeys, ei nöyrry Jumalan sanan alle vaan luottaa omaan ”viisauteen ja ymmärrykseen”, oletko nöyrtynyt tunnustamaan ettet ole kuullut Jeesuksen ääntä, jos et ole niin et ole tehnyt todellista parannusta ja saanut Pyhää Henkeä.
Mihin se nöyryys katoaa tuon ’oikean parannuksen’ jälkeen? Mikä estää jälleen näkemästä omaa syntisyyttään? Kuuluuko Jeesuksen ääni edelleen vai riittääkö se, että on sen joskus kuullut? Kristikunta on vuosisatoja toistanut rukousta: Herra armahda, Kristus armahda! Miten on sinun laitasi, Ari Pasanen, vieläkö sinä tarvitset Kristuksen armoa vai oletko jo oman osasi saanut?
Ari
Oikea parannus on sitä että Jeesus antaa anteeksi
Ilman ehtoja
Siinä kaikki
Jokainen yrityksesi muka nöyrtymisestä on valtavan hengellisen ylpeyden ilmaus. Olet muka niin suurenmoisesti nöyrtynyt että se on sinun suuri ANSIOSI Jumalan edessä.
Aito nöyrtyminen uskoo kaikki synnit anteeksi annetuiksi sulasta armosta ilman pienintäkään omaa suoritusta edes harrastamaasi nöyryydellä pöyhkeilyä.
Etkö todellakaan ymmärrä kuinka TEKO -pyhä ja syvimmän synnin eli itseesi käpertymisen vallassa sinä olet loputtomalla nöyryytesi kehuskelulla.
Matias Roto toteat:””Aito nöyrtyminen uskoo kaikki synnit anteeksi annetuiksi sulasta armosta ilman pienintäkään omaa suoritusta edes harrastamaasi nöyryydellä pöyhkeilyä.””
Tuolla aiemmin toit esille oman kirkkosi ”parannusta”” seuraavilla sanoilla:
””XII Parannus
Parannuksesta seurakuntamme opettavat, että ne, jotka ovat kasteen jälkeen langenneet, voivat saada syntien anteeksiantamuksen milloin tahansa, kun he kääntyvät, ja että kirkon tulee antaa synninpäästö niille, jotka näin palaavat tehdäkseen parannuksen. Parannus näet sisältää varsinaisesti seuraavat kaksi asiaa. Toinen on katumus eli synnintunnosta johtuva pelästyminen, joka ahdistaa omaatuntoa.””
Koeta nyt seli seli selittää nuo samaan aikaan todeksi?
Siis kun perusta on valheella niin aina joutuu korjaamaan omia sanoja toisilla valheilla ja uppoaa valheiden suohon.
Martti Pentti kyselet:””Mihin se nöyryys katoaa tuon ’oikean parannuksen’ jälkeen? Mikä estää jälleen näkemästä omaa syntisyyttään? Kuuluuko Jeesuksen ääni edelleen vai riittääkö se, että on sen joskus kuullut?””
Siis tilanne on ettei ihminen todellakaan ”kuule” Jeesuksen ääntä ennen kuin on tehnyt todellisen parannuksen ja saanut Pyhää Henkeä, kuvittelet ”näkeväsi oman syntisyytesi, mutta et huomaa sitä todellista tilaasi ettet ole tehnyt parannusta etkä kuule Jeesuksen ääntä.
Vasta todellisen parannuksen jälkeen todella näkee oman elämän saastaisuuden jossa eli ja kun kuulee Jeesuksen äänen alkaa seuraamaan sitä ja näin alkaa pyhitys elämä eli omassa elämässä jättää lihalliset teot ja alkaa tekemään Jeesuksen sanojen mukaan.
”Vasta todellisen parannuksen jälkeen todella näkee oman elämän saastaisuuden, jossa eli. Kun kuulee Jeesuksen äänen, alkaa seurata sitä. Näin alkaa pyhityselämä. Omassa elämässä jättää lihalliset teot ja alkaa tehdä Jeesuksen sanojen mukaan.” Olisihan se hienoa, jos synnistä pääsisi eroon näin käden käänteessä! Eipä päässyt Paavalikaan, joka joutui valittamaan kirjeessään Roomalaisille: ”Sisimmässäni minä iloiten hyväksyn Jumalan lain, mutta siinä, mitä teen, näen toteutuvan toisen lain, joka sotii sisimpäni lakia vastaan. Näin olen ruumiissani vaikuttavan synnin lain vanki. Minä kurja ihminen! Kuka pelastaa minut tästä kuoleman ruumiista?”
Matias Roto toteat minulle:””Etkö todellakaan ymmärrä kuinka TEKO -pyhä ja syvimmän synnin eli itseesi käpertymisen vallassa sinä olet loputtomalla nöyryytesi kehuskelulla.””
Missä olen ”kehuskellut” nöyryydelläni?
Siis mitä on TEKOPYHYYS, eikö se ole juuri sitä mitä opetat, MINÄ JA MINUN KIRKON JÄSENET ainoastaan pelastuvat vaikka tekevät samoja tekoja kuin muut jotka eivät kuulu MINUN KIRKKOON.
Siis tekopyhyys on juuri että itse kyllä pelastuu (on pyhä/vanhurskas) vaikka tkee syntiä surutta (luottaa armoon).
Ari
Jälleen käännät katseen siitä, mitä sanoin, että yrität rakentaa sitä pyhyyttä, minkä perustana ei ole Kristus vaan sinun OMAT TEKOSI.
Tällainen omiin töihin turvautuminen on Kristuksen ARMON väheksymistä.
Galatalaiskirje:
2:21 En minä tee mitättömäksi Jumalan armoa, sillä jos vanhurskaus on saatavissa lain kautta, silloinhan Kristus on turhaan kuollut.
Kirkko on YKSI, koska Kristus on YKSI.
Kirkon eli Kristuksen yhteyteen tullaan kasteen välityksellä. Koska Kristus on yksi ja kirkko on yksi, niin myös KASTE ON YKSI.
Jos siis joku kastaa itsensä uudelleen, niin hän sillä PESEE POIS KRISTUKSEN KASTEEN eli siis luottamuksen siihen, että Kristus joka jo kasteessa on armonsa yhteyteen ottanut on voimallinen myös pitämään yhteydessään aina taivaan iloon asti.
Luonnollinen syntymä antaa vain ajallisen elämän.
Kasteen antama uudesti syntymä antaa lahjaksi ikuisen elämän.
Tähän me saamme panna luottamuksemme.
Roomalaiskirje:
4:5 mutta joka ei töitä tee, vaan uskoo häneen, joka vanhurskauttaa jumalattoman, sille luetaan hänen uskonsa vanhurskaudeksi;
.
Ulkokullaisuudesta
Muista Jeesuksen sana publikaanin ja fariseuksen rukouksesta. Fariseus oli kaikessa hurskaudessaan moraalisesti parempi kuin publikaani. Se on kerrottu itämaisen kerrontatekniikan avulla.
Mutta Jeesus JULISTI publikaanin vanhurskaammaksi. Siksi hän meni pois vanhurskaampana. Hänen ainoa turvansa oli syntien anteeksi saaminen. Jeesus julisti synnit anteeksi ja siksi hän lähti paikalta vanhurskaampana kuin omien tekojensa huippuhieno edustaja, kelpo fariseus.
Ari Pasanen, kun sinua kehotetaan yhteyteen kirkon kanssa, ei tarkoiteta mitään ’minun kirkkoa’ vaan Kristuksen monina eri kirkkokuntina elävää kirkkoa, kristikuntaa. Sinusta saa sen kuvan, ettet kuulu mihinkään kristilliseen yhteisöön. Niinpä sinulla, jos kellä, on oma yhden jäsenen ’minun kirkko’.
Ari, siis armoon luottaminen on sinusta tekopyhyyttä. Tämä on kyllä kummallisin ajatus, minkä olen kuullut. Sinä et siis enää tarvitse Jeesuksen sovitustyön armoa, koska olet jo mielestäsi niin täydellisen pyhä. Käytännössä siis uskot lain teoilla pääseväsi taivaaseen ilman Jeesusta.
Mika Rantanen siis todellinen ARMO on kun ihminen tekee parannuksen ja ottaa kasteen niin saa KAIKKI ENNEN TEHDYT SYNNIT ARMOSTA ANTEEKSI, siis kun tämän jälkeen ja vasta silloin kuulee Jeesuksen äänen ja on Jumalan voima, Pyhä Henki, niin onkin eri asia vaeltaa, silloin tulee vaeltaa rakkaudesta siis todellisesta rakkaudesta käsin, Jumala vuodattaa tämän todellisen rakkauden uskoviin Pyhän Hengen kautta.
Siis ennen Pyhää enkeä ihminen on voimaton ja rakkaudeton, kun saa Pyhän engen onkin voima ja rakkaus elää Jumalan tahdossa.
Ari
Vertaapa tätä viimeistä puheenvuoroasi Mikan alla siteeraamaan Sormusen tekstiin, missä tämä etevä systemaattisen teologian professorin virasta Kuopion piispaksi siirtynyt tiivistää oppi-isämme Lutherin ja samalla koko luterilaisen kirkkomme sydänääniä.
Mietipä mikä on yhteistä ja missä sinun tekstisi ja Sormusen esittelemä Lutherin ja kirkkomme syvät tuntemukset esittävä teksti menevät eri teille?
”Ennen Pyhää Henkeä ihminen on voimaton ja rakkaudeton. Kun saa Pyhän Hengen, onkin voima ja rakkaus elää Jumalan tahdossa.” Tiedämme, että elät tässä käsityksessä, Ari Pasanen. Uskon, että tulet ennen pitkää huomaamaan sen todellisuudelle vieraaksi unelmaksi. Silloin huomaat jälleen tarvitsevasi Jeesusta avuksesi. Onneksi Hän on niin luvannut.
Jumalan sanan ydin on ilosanoma Jeesuksesta Kristuksesta Vapahtajana. Jumalan sana kohtaa omantuntomme lakina, Jumalan ehdottomana vaatimuksena, joka on täytettävä halukkaasti, vapaasti, sydämen sisintä myöten. Kun ihminen ei tähän kykene, koska hän on itsekkyyden vallassa, hän joutuu omantunnon hätään: laki, Jumalan viha, rangaistuksen pelko ja tuomion uhka ahdistavat häntä. Mutta silloin evankeliumi tarjoaa Jeesusta Kristusta Vapahtajaksi! Kristus on voittanut synnin, kuoleman ja perkeleen ja pyhällä, kalliilla verellään ja viattomalla kärsimisellään ja kuolemallaan sovittanut meidät Jumalan kanssa. Kristuksen koko elämä on eletty meidän edestämme. Hän kärsi meidän syntiemme rangaistuksen ja sovitti meidän syntiemme syyllisyyden ja lauhdutti Jumalan vihan, kun hän Jumalan hylkäämänä ja kiroamana huusi ristiltä: “Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit!” Kun sanomaa tästä Vapahtajasta julistetaan, se synnyttää ihmissydämessä uskon eli nöyrän ja samalla rohkean luottamuksen: “Tämä tapahtui minun tähteni, minun syntieni tähden.” Uskossa ihmiselle avautuu uusi suhde Jumalaan: Jumala antaa synnit anteeksi, ottaa lapsekseen ja antaa rauhan sydämeen.
Piispa Eino Sormunen (1893-1972), Uskon Mies, Martti Lutherin Elämä, s. 38, Concordia ry, 2017.
Sitä paitsi kaikki, minkä teet Kristuksen uskossa on Isälle mieleistä, hyvää ja otollista ja itse olet oleva hänen rakas lapsensa. Tämä lapsen oikeus ei silti mene mitättömäksi, vaikka oletkin vielä vajavainen ja kovin epätäydellinen. Sillä vaikka sairaan ja pienen lapsen tavoin toisinaan tahraat ja saastutat itseäsi, hän ei kuitenkaan tahdo hylätä sinua, vaan jatkuvasti puhdistaa ja parantaa sinut.
F. G. Hedberg, Uskonoppi Autuuteen, SLEY, 1986.
Katso, minä ilmoitan teille suuren ilon, joka on tuleva kaikelle kansalle. Luuk. 2:10
On totta, että tämä suuri ilo on tarkoitettu ”kaikelle kansalle”, mutta ei ensin. Sanoma tulee meidän korviimme, ja se on tarkoitettu ensin meidän omalle sielullemme.
Ajattelehan tätä. Ota kaikki Jumalan totuudet vastaan ensin omalle sydämellesi. Pyydä vilpittömässä rukouksessa, että Henki kirjoittaisi ne taivaan kynällä sinun omaantuntoosi. Silloin sinusta tulee Mestarin käyttöön sopiva astia, joka vie hänen viestiään hengellisellä voimalla toisille sieluille.
F. Whitfield, Hiljaisiin hetkiin, Päivä, 1996.
Matias Roto tiivistää hyvin seuraavassa mistä on peräisin luterilainen oppi:
””Sormusen tekstiin, missä tämä etevä systemaattisen teologian professorin virasta Kuopion piispaksi siirtynyt tiivistää oppi-isämme Lutherin ja samalla koko luterilaisen kirkkomme sydänääniä.””
Siis kun ”oppi-isä” on ihminen niin silloin oppi on ihmisistä.
Minulle ainoa oikea opin antaja on Pyhä Henki joka kirkastaa vain ja ainoastaan Eaamatun sanaa ja Jeesusta.
”Minulle ainoa oikea opin antaja on Pyhä Henki, joka kirkastaa vain ja ainoastaan Raamatun sanaa ja Jeesusta.” Sinä, Ari Pasanen, olet kuitenkin vajavainen ihminen. Henki kirkastaa sinulle vain ne asiat, mitkä hyväksi näkee. Hän ei anna sinulle valtuuksia arvostella koko elämäänsä Raamatun tutkimiselle omistaneita lähimmäisiäsi.
Martti Pentti siis mitä ”valtuuksia” tarvitaan näyttämään valhe, siis kun kaiken kristillisen uskon tulee perustua Raamatun sanaan niin eikö olekkin helppoa todistaa mikä on valhetta ja mikä on Totuus.
Valhetta joutuu selittelemään uusilla valheilla kun se ei kestä Totuuden sanan edessä eli on niin paljon asioita joita on muutettu ns ”kristillisissä” kirkoissa ajansaatossa, mutta silti tämän päivän ns ”viisaat” Raamatun tutkijat pitävät kirkkonsa perustaa oikeana, siis he ovat löytäneet ”puun” joka tuottaa erilaisia hedelmiä ajan kuluessa, siis yksinkertaisella vertauksella voidaan näyttää mikä on ihmisistä ja mikä Jumalasta, Jumalan asiat pysyvät muuttumattomina, ihmisten muuttuvat jatkuvasti.
Ari
Muista Paavalin puhe siitä, että profetiat pitää koetella. Olen jo useasti varoittanut sinua ettet syyttäisi Pyhää Henkeä Raamatun sanan vääristä tulkinnoistasi.
On säälittävää nähdä, miten olet langennut kuvittelemaan oman mielesi oikkuja muka Pyhän Hengen opetukseksi. On valitettavaa, miten paljon turhia kiistoja oletkaan tämän oikosulkusi tähden saanut aikaan.
Muista että VIISAUS on Jumalan lahja, mutta tyhmyys on tottelemattomuuden hengen tuotetta. (En puhu ajallisen lahjakkuuden eroista, vaan itse kunkinn saamiensa lahjojen käyttöasteesta ja niiden suuntaamisesta YHTEISTÄ elämää edistävään tai hajottavaan käyttöön. )
”Kun kaiken kristillisen uskon tulee perustua Raamatun sanaan, eikö olekin helppoa todistaa, mikä on valhetta ja mikä on Totuus.” Totuus on tietysti Raamatun mukaan Kristus, joka on voittanut kuoleman. Raamatun mukaan sekin on totta, että seurakunta on Hänen maan päällä elävä ja toimiva ruumiinsa, jonka jäseniä Hänen seuraajansa ovat. Seurakunnan nimittäminen vain huonoa hedelmää tuottaviksi orjantappuroiksi on valhetta. On vaikeaa nimetä sellaisia elämässämme olevia hyviä asioita, jotka eivät olisi eri kirkkojen aikaansaannoksia.
Sanokaahan nyt selkeästi mikä on tilanne tuolla naapurin kirkossa, siis kun kirkko tukee hyökkäyssotaa saman kirkon toiseen maahan, onko kirkon johtajilla paatunut sydän vai kuulevatko he Jeesuksen äänen? Sama kyllä koskee kaikkia sotivia.
Ari
Naapurista puhuttaessa, miksi mennä itärajamme taakse, kun omassa lähiympäristössämme on yksin Ari, naapuri, joka sotii Jumalan omia vastaan täällä sivustollamme, ja syyttää meitä muka ei parannuksen tehneiksi.
Tästä Arista minä olen huolissani.
Matias Roto kuinka niin ”sotisin” joitakin vastaan, en tahdo pahaa kenellekkään vaan ainoastaan paljastan sen valheen jota julistetaan väärän evankeliumin nimissä.
Mielenkiintoista kun tartut minuun niin kovasti ja nielet kaiken sen kauheuden jota on ns ”uskovat” tehneet ja yhä tekevät, et välitä kuinka ihmiset kärsivät, ainoa mintä välität on oma niin korkea viisautesi ja se että saat syntisi olevinaan anteeksi.
Jumala on ylpeitä vastaan nöyrille Hän antaa armon.
1. Kor. 3:19
Sillä tämän maailman viisaus on hullutus Jumalan silmissä. Sillä kirjoitettu on: ”Hän vangitsee viisaat heidän viekkauteensa”;
Ari
Tuo totuuden nimittäminen valheeksi on sinun omien oikosulkujesi aikaan saamaa vääristelyä, millä syytät elävää Jumalaa omien harhojesi antajaksi.
Esille panemasi Raamatun lause nimittäin ei puhu Jumalan antamasta viisaudesta, joka julistaa Jumalan sanaa, vaan se varoittaa pakanallisten filosofioiden viisautena markkinoimasta epäjumalanpalveluksesta.
Jos olisit opiskellut teologiaa, niin olisit huomannut että tuo kohta liittyy Paavalin käyttämän huippuosaavan retoriikan tekniikkaan korostaa varsinaista sanoman ydintä, nimittäin sanomaa Jeesuksen Kristuksen ristinkuolemalla aikaan saaman sovintotyön meille ihmisille antaman ARMON vaikutuksen. Ja huomaapa tämä: Kaiken ihmiskeskeisen ihmisen OMAA ratkaisua korostavan opin sijaan Paavali korostaa Jumalan omaa ratkaisua, kun hän jo ennen maailman luomista EDELTÄPÄIN on valinnut pelastukseen Jeesuksen pelastustyössä Golgatan ristillä MEIDÄN kirkkaudeksemme.
Huomaapa tämä retoriikka, missä puhuu Paavali julistaa JUMALAN antamaa viisautta.
1.Korinttolaiskirje:
1:21 Sillä kun, Jumalan viisaudesta, MAAILMA ei oppinut viisauden avulla tuntemaan Jumalaa, niin Jumala näki hyväksi saarnauttamansa hullutuksen kautta pelastaa ne, jotka uskovat,
1:24 mutta joka niille, jotka ovat kutsutut, olkootpa juutalaisia tai kreikkalaisia, on Kristus, JUMALAN voima ja JUMALAN VIISAUS.
2:7 vaan me puhumme salattua JUMALAN VIISAUTTA, sitä kätkettyä, jonka Jumala on edeltämäärännyt ennen maailmanaikoja meidän kirkkaudeksemme,
Samalla kunhän kumoaa pakanallisen viisautena markkinoinan opin.
3:19 Sillä tämän MAAILMAN viisaus on hullutus Jumalan silmissä. Sillä kirjoitettu on: ”Hän vangitsee viisaat heidän viekkauteensa”;
Joten ota opiksesi ja lopeta Jumala vastaan sotimisesi. Joten palaa kristikunnan yhteyteen eli siis jo lapsena saamasi kasteen liittoon, Jumalan omankansan, ennalta valittujen joukkoon, jonka Jumala keran vie ikuiseen iloon taivaan autuuten.
”Mielenkiintoista, kun tartut minuun niin kovasti ja nielet kaiken sen kauheuden, jota ns ’uskovat’ ovat tehneet ja yhä tekevät. Et välitä siitä, kuinka ihmiset kärsivät.” Onhan sekin mielenkiintoista, miten sinä, Ari Pasanen, tartut niin lujasti kristittyjen aikoinaan tekemiin kauheuksiin etkä näe, miten heidän tekemäänsä hyvää on kaikkialla. Monet yhteiskunnan rakenteet ja toiminnat, jotka tekevät sinunkin elämästäsi turvallisen ja hyvän, ovat alunperin kirkon luomia ja vasta myöhemmin siirtyneet maallisten tahojen vastuulle. Tarkoitan koulutusta, terveydenhoitoa ja sosiaaliturvaa. Ihmisten kärsimystä ei lievennetä etsimällä syyllisiä. Kärsiviä tulee auttaa. Sitähän kristillinen rakkaus on, ei syyttävän sormen osoittamista historian erehdyksiin.
Martti Pentti menen ihan sanattomaksi kommenttisi takia, siis valtio saa tehdä mitä tahansa kauheuksia kunhan vain hoitaa toiset asiat ok???
No sama on meininki kirkossa, arjessa saa tehdä mitä tahansa niin kun menee kirkkoon kuulemaan synninpäästön niin kaikki ok????
Mitä on vanhurskauttava usko, josta Raamattu puhuu?
Uskon määritelmä on hyvin tunnettu, mutta oppimattomille se voidaan selittää mitä yksinkertaisimmin. Uskon kohde on yleisesti ottaen Jumalan sana. Meidän tulee tarttua uskoen jokaiseen Jumalan antamaan ilmoitussanaan. Vanhurskauttavalla uskolla on kuitenkin varsinainen ja aivan erityinen kohteensa (objectum), jota se etsii Raamatusta ja johon se tarrautuu, nimittäin Kristus. Usko luottaa, että Kristus lahjoitetaan meille Välimieheksi ja että meillä Kristuksen tähden on lupaus armosta (Room. 3:24-25; 4:13, 16; Gal. 3:22).
Martin Chemnitz, Enchiridion, Taivaallisten opinkohtien käsikirja, s. 94, Concordia ry, 2023.
Mika
Kiitos näistä ”Toisen Martin” ihanista sanoista: Armosta autuas.
Matias Roto selitäppä nyt mitä seuraavassa jakeessa tarkoittaa ”Jumalan viisaus” ja ”hullutus”.
1:21 Sillä kun, Jumalan viisaudesta, MAAILMA ei oppinut viisauden avulla tuntemaan Jumalaa, niin Jumala näki hyväksi saarnauttamansa hullutuksen kautta pelastaa ne, jotka uskovat,
Ari
Juuri edellä selitin sen.
Paavali käyttää aikansa viisainta retoriikkaa eli puheoppia korostaakseen sitä että evankeliumi on JUMALAN TYÖN esillä pitämistä. Kaikki omatekoinen on ulos suljettu. Pelastuminen on yksistään Jumalan armosta eikä inhimillisten omien suoritusten varassa. Niille jotka kysyvät voimaa vain ristin armahdus ON JUMLAN VOIMA, niille jotka kysyvät viisautta vain ristin viisaus ON JUMALAN VIISAUS ja jatkaaksemme kovaa intoasi puhua elämän ruokkoamisesta muka parannuksen tekona, VAIN JUMALAN KÄÄNTYMYS syntisen puoleen RISTIN TYÖN ARMOSTA on aito parannuksen tapahtuma, JUMALA ARMAHTAA SYNTISTÄ joka päivä koko elämän ajan. Tämä armahdettuna eläminen on ihmisen puhtaus ja pyhitys eivät ihmisen omat teot ja pinnistelyt. Ristin työ siis on Jumalan teko alusta loppuun, mikään oma teko, mikään oma ansio, mikän oma meriitti ei vie perille, vaan ainoastaan Jumalan Pojan lunastustyön varassa me pelastumme, yksin armosta, yksin uskosta ja yksin Kristuksen tähden.
Siis tuo kysymäsi kohta sulkee pois kaiken pakanallisen ja keinotekoisen perusteen pelastumiselta ja jättää jäljelle vain Jumalan omaan työhön perustuvan pelastuksen.
Matias Roto siis kuinka et ymmärrä luettua, siis tuossa on selkeästi mennyt aika eli kun maailma ei oppinut Jumalan viisaudesta, siis mitä oli tämä ”Jumalan viisaus” josta maailma ei oppinut?
Tilalle tuli siis ”hullutus” jonka kautta pelastuu ne jotka uskovat, siis aivitan nyt sinua niin että ymmärrät eli tämä hullutus on evankeliumi.
Matias Roto kanssasi ”keskustellessa” tulee hyvin näkyviin se että Jumala salaa Raamatun sanan ”viisailta ja ymmärtäväisiltä”, siis vaikka Raamatusta voidaan jokin asia lukea selkeällä suomen kielellä niin sinulla on niin paha ”lukihäiriö” ettet ymmärrä selkeää suomen kieltä vaan väännät sitä oman ”viisautesi ja ymmärryksesi” mukaiseksi vastoin selkeää tekstiä.
Ari
Miksi turhaan puhut päättömyyksiä. Kuvittelet että typeryys on suurempiarvoista kuin järkevä Jumalan antama viisaus. Asenteesi on pöyhkeää välinpitämättömyyttä kaikkea järjestäytynyttä ja mielekästä yhteisen elämän hoitoa.
Kolossalaiskirje:
2:18 Älköön teiltä riistäkö voittopalkintoanne kukaan, joka on mieltynyt nöyryyteen ja enkelien palvelemiseen ja pöyhkeilee näyistään ja on lihallisen mielensä turhaan paisuttama
Matias Roto tämä ”vastauksesi” kuvastaa hyvin ”viisauttasi”, et voi pysyä asiassa vaan käännät kritiikin minuun, siis vastaa mitä OLI se ”Jumalan viisaus” josta maailma ei oppinut?
Ari
Älä hyvä ihminen tulkitse Paavalin sanoja kuin pylly edellä puuhun kiipeävä yrittää tehdä.
Raamattu kertoo asenteellisen tyhmyyden olevan Jumalan tahdon vastaista. Se on syntiä.
4.Mooseksen kirja:
12:11 Silloin Aaron sanoi Moosekselle: ”Oi, herrani! Älä pane meidän päällemme syntiä, jonka olemme tyhmyydessä tehneet.
5.Mooseksen kirja:
32:6 Niinkö sinä maksat Herralle, sinä houkka ja tyhmä kansa? Eikö hän ole sinun isäsi, joka sinut loi? Hän sinut teki ja valmisti.
1.Samuelin kirja:
13:13 Samuel sanoi Saulille: ”Sinä olet tehnyt tyhmästi. Et ole noudattanut Herran, Jumalasi, käskyä, jonka hän antoi sinulle; muutoin olisi Herra vahvistanut sinun kuninkuutesi Israelissa ikuisiksi ajoiksi.
26:21 Niin Saul sanoi: ”Minä olen tehnyt syntiä. Tule takaisin, poikani Daavid; sillä minä en enää tee sinulle pahaa, koska minun henkeni tänä päivänä on ollut kallis sinun silmissäsi. Katso, minä olen tehnyt tyhmästi ja erehtynyt kovin pahoin.”
2.Samuelin kirja:
24:10 Mutta Daavidin omatunto soimasi häntä, sittenkuin hän oli laskenut kansan, ja Daavid sanoi Herralle: ”Minä olen tehnyt suuren synnin tehdessäni tämän; mutta anna nyt, Herra, anteeksi palvelijasi rikos, sillä minä olen menetellyt ylen tyhmästi”.
1.Aikakirja:
21:8 Niin Daavid sanoi Jumalalle: ”Minä olen tehnyt suuren synnin tehdessäni tämän; mutta anna nyt anteeksi palvelijasi rikos, sillä minä olen menetellyt ylen tyhmästi”.
2.Aikakirja:
16:9 Sillä Herran silmät tarkkaavat kaikkea maata, että hän voimakkaasti auttaisi niitä, jotka ovat ehyellä sydämellä antautuneet hänelle. Tässä sinä teit tyhmästi, sillä tästä lähtien on sinulla yhä oleva sotia.”
Job:
5:2 Mielettömän tappaa suuttumus, tyhmän surmaa kiivaus.
Sananlaskut:
1:22 Kuinka kauan te, yksinkertaiset, rakastatte yksinkertaisuutta, kuinka kauan pilkkaajilla on halu pilkkaan ja tyhmät vihaavat tietoa?
1:32 Sillä yksinkertaiset tappaa heidän oma luopumuksensa, ja tyhmät tuhoaa heidän oma suruttomuutensa.
3:35 Viisaat perivät kunnian, mutta tyhmäin osa on häpeä.
8:5 Tulkaa, yksinkertaiset, mieleviksi; tulkaa järkeviksi, te tyhmät.
9:13 Tyhmyys on nainen, levoton ja yksinkertainen, eikä hän mistään mitään tiedä.
10:1 Salomon sananlaskut. Viisas poika on isällensä iloksi, mutta tyhmä poika on äidillensä murheeksi.
10:18 Joka salavihaa pitää, sen huulilla on valhe, ja joka parjausta levittää, on tyhmä.
10:23 Tyhmälle on iloksi ilkityön teko, mutta ymmärtäväiselle miehelle viisaus.
12:23 Mielevä ihminen peittää tietonsa, mutta tyhmäin sydän huutaa julki hulluutensa.
13:16 Jokainen mielevä toimii taitavasti, mutta tyhmä levittää hulluutta.
13:19 Tyydytetty halu on sielulle suloinen, pahan karttaminen tyhmille kauhistus.
13:20 Vaella viisasten kanssa, niin viisastut; tyhmäin seuratoverin käy pahoin.
14:7 Menet pois tyhmän miehen luota: et tullut tuntemaan tiedon huulia.
14:8 Mielevän viisaus on, että hän vaelluksestaan vaarin pitää; tyhmien hulluus on petos.
14:16 Viisas pelkää ja karttaa pahaa, mutta tyhmä on huoleton ja suruton.
14:24 Viisasten kruunu on heidän rikkautensa, mutta tyhmäin hulluus hulluudeksi jää.
14:33 Ymmärtäväisen sydämeen ottaa majansa viisaus, ja tyhmien keskellä se itsensä tiettäväksi tekee.
15:2 Viisasten kieli puhuu tietoa taitavasti, mutta tyhmäin suu purkaa hulluutta.
15:7 Viisasten huulet kylvävät tietoa, mutta tyhmäin sydän ei ole vakaa.
15:14 Ymmärtäväisen sydän etsii tietoa, mutta tyhmien suu hulluutta suosii.
15:20 Viisas poika on isällensä iloksi, mutta tyhmä ihminen halveksii äitiänsä.
17:10 Nuhde pystyy paremmin ymmärtäväiseen kuin sata lyöntiä tyhmään.
17:12 Kohdatkoon miestä karhu, jolta on riistetty poikaset, mutta älköön tyhmä hulluudessansa.
17:16 Mitä hyötyä on rahasta tyhmän käsissä? Viisauden hankkimiseen ei ole ymmärrystä.
17:21 Tyhmä on murheeksi siittäjällensä, ja houkan isä on iloa vailla.
17:24 Ymmärtäväisellä on viisaus kasvojensa edessä, mutta tyhmän silmät kiertävät maailman rantaa.
17:25 Tyhmä poika on isällensä suruksi ja synnyttäjällensä mielihaikeaksi.
18:2 Tyhmän halu ei ole ymmärrykseen, vaan tuomaan julki oma mielensä.
18:6 Tyhmän huulet tuovat mukanaan riidan, ja hänen suunsa kutsuu lyöntejä.
18:7 Oma suu on tyhmälle turmioksi ja omat huulet ansaksi hänelle itselleen.
Ja niin edelleen.
Koeta hyvä ihminen ymmärtää että asenteellinen tyhmyys on Jumalan vastainen asenne.
Ei Paavali puhunut oman aikansa AINOAA RAAMATTUA VASTAAN VAAN PÄIN VASTOIN:
Aikansa etevimpiin kirjanoppineisiin kuuluvana hän käytti aikansa parasta puhetaidon rakenteellista mallia tuodakseen esille sen, että ihminen pelastuu ainoastaan Jumalan armosta Jeesuksen Kristuksen lunastustyön ansiosta.
Yksi kaikkien aikojen parhaista esitelmistä Åbo Academin tutkijaseminaarissa piti Itä-Suomen Yliopiston professori Lauri Thurén, kun hän puhui Paavalin retoriikasta ja käsitteli juuri näitä Paavalin kohtia, missä hän korosti Jeesuksen Kristuksen ristin työn keskeistä merkitystä.
Valitettavasti Kristukseen katsomiseen sijaan sinun sanomasi korostaa ihmisen omaa asennetta ja tekoja ja omien väärinkäsitystesi vietteleminä kuvittelet ihmisen suurimpana ansiona olevan tyhmäksi tuleminen, paras meriitti Jumalan sanan ääressä muka olisi tyhmyyksien teko ja tyhmyyden oppiminen. Etkö todellakaan häpeä näin jumalatonta asennettasi Raamatun viisautta rakastavan ja asenteellista tyhmyyttä vihaavan sanoman edessä. .
Mainittakoon että Laurin koulutodistus oli hyvin yksitoikkoinen.
Siinä jokaisen arvosanan numero alkoi ykkösellä ja toisena numerona oli kaikissa puhdas nolla, siis kaikkien aineiden keskiarvo oli 10.
Matias Roto käytät niin paljon palsta tilaa minun tyhmyyden esiintuomiseen joten voisit muutamalla sanalla näyttää missä olen tuonut edes yhden kirjaimen ohi Raamatun, kiitos jos näin teet.
Siis mikä oli se ”Jumalan viisaus” josta maailma ei oppinu? Vastaa nyt tähän yksinkertaiseen kysymykseen, kiitos.
Ari
Tässä juuri edellä otin esille sen, miten sinä Paavalin tekstistä, missä hän kertoo puhuvansa Jeesuksen rististä ja HÄNEN tuomastaan pelastuksesta, sinä muuta sen oppineitten viisauden halveksintaan.
Ei tarvitse mennä tämän pidemmälle nähdäkseen, miten kerta toisensa jälkeen muutat Raamatun sanan sanoman aivan asian vierestä tulkiten.
Olen jo aikaisemmin kertonut sinulle, miten Seitsemän veljeksen käännöksessä esperantoksi Syvänojan Sonni, mikä on maatilan nimi, onkin muutettu työjuhdaksi, Syvän häräksi. Samalla tavalla sinä kerta toisensa jälkeen muutat asian puhumalla Raamatun tekstin varsinaisen sanoman sijaan jostakin aivan muusta.
Joten koeta myös ymmärtää mistä teksti puhuu äläkä käytä tekstiä mihin tahansa kelvottomaan toisten mollaamiseen. Muista että syljen tehtävänä on käsitellä suussa olevaa ruokaa ja valmistella sitä vatsaa varten, mutta sitä ei pidä käyttää lähimmäisten päälle sylkemiseen sillä tavalla kuin sinä kerta toisensa jälkeen olet näissä keskusteluissa tehnyt tuomitsevia sanojasi muka oikeina Raamatun tulkintoina toisten niskaan tuomioina lennätellyt.
Ja hän tuomitsee pakanakansojen kesken, säätää oikeutta monille kansoille. Niin he takovat miekkansa vantaiksi ja keihäänsä vesureiksi; kansa ei nosta miekkaa kansaa vastaan, eivätkä he enää opettele sotimaan. Jes. 2:4
Ja hän tuomitsee monien kansojen kesken, säätää oikeutta väkeville pakanakansoille, kaukaisiin maihin saakka. Niin he takovat miekkansa vantaiksi ja keihäänsä vesureiksi; kansa ei nosta miekkaa kansaa vastaan, eivätkä he enää opettele sotimaan. Miika 4:3
Hän lopettaa sodat maan ääriin saakka, hän särkee jousen, taittaa keihään, polttaa sotavaunut tulessa. Ps. 46:10