Koska tässä kohden esiintyy moninaista harhaoppia, on tarpeen vielä lähemmin tarkastella objektiivista (yleistä) vanhurskautusta, varsinkin sen suhdetta subjektiiviseen (yksilön) vanhurskautukseen.
Raamatun mukaan on olemassa OBJEKTIIVINEN kaikkien ihmisten sovitus Jumalan kanssa, toisin sanoen sellainen, jota ei vasta ihmisten ole aikaansaatava, vaan joka on saatu aikaan yli 1900 vuotta sitten Kristuksen kautta. Sovitus on olemassa ennen mitään ihmisten taholta tulevaa toimintaa ja siitä riippumatta. Se on täysin valmis tosiasia, niin kuin maailman luominen.
Paavali todistaa Room. 5:10: ”Me tulimme sovitetuiksi Jumalan kanssa hänen Poikansa kuoleman kautta”. Silloin siis, Kristuksen kuollessa, tapahtui meidän sovittamisemme Jumalan kanssa. Samoin kuin Kristuksen kuolema on takanapäin, samoin on myös meidän sovituksemme toteuttaminen (2 Kor. 5:19).
Sovittaminen (καταλλάσσειν) Room. 5:10 ja 2 Kor. 5:19 ei merkitse ihmisessä tapahtuvaa mielenmuutosta, vaan TAPAHTUMAA JUMALAN SYDÄMESSÄ. Kun Jeesus uhrasi syntiuhrinsa, Jumala lakkasi vihaamasta ihmisiä. Tämä ei ole mitään dogmaattista kaavailua, vaan apostolin oma selitys. ”Jumala sovitti maailman itsensä kanssa eikä lukenut heille heidän rikkomuksiaan”.
Jo silloin hän antoi koko maailmalle anteeksi sen synnin sydämessään (in foro divino) ja julisti sen vanhurskaaksi; se näet, ”ettei syntiä lueta” on Raamatun kielenkäytön mukaan (Room. 4:6─8) aivan samaa kuin synnin anteeksi antaminen tai syntisten vanhurskaaksi julistaminen. Edelleen on Kristuksen kuolleistaherättämyksen tosiasia Raamatun mukaan todellinen synneistäpäästö, toisin sanoen KOKO SYNTISEN MAAILMAN OBJEKTIIVINEN (YLEINEN, allekirjoittaneen lisäys) VANHURSKAUTUS (Room. 4:25).
Niin selvästi Raamattu todistaa objektiivisesta, Kristuksen kautta kerta kaikkiaan tapahtuneesta kaikkien ihmisten sovittamisesta Jumalan kanssa. (Vrt. Meyer 2 Kor. 5:18 s. johdosta: ”Ihmiset olivat sen tähden, ettei heidän syntiänsä ollut poistettu, Jumalan pyhän vihan alaiset, έχθροί θεοũ, Deo invisi [Room. 5:10], mutta sen kautta, että Jumala antoi Kristuksen kuolla, hän sai aikaan syntien poistamisen, jonka johdosta siis Jumalan viha lakkasi. Sama asia on ilmaistuna Room. 5:10, tosin passiivista sanontaa käyttäen.”)
Evankeliumi on sanoma tästä objektiivisesta, tapahtuneesta sovituksesta, ja siitä syystä sitä 2 Kor. 5:19 sanotaan sovituksen sanaksi. Sen ansiota on, että ihmiset nyt puolestaan eli SUBJEKTIIVISESTI (HENKILÖKOHTAISESTI, allekirjoittaneen lisäys) tulevat sovitetuiksi Jumalan kanssa yksinomaan uskon kautta (sola fide). Me tulemme toisin sanoen vain sen tähden uskon kautta sovitetuiksi Jumalan kanssa, että sovitus Kristuksen suorittaman hyvityksen ansiosta JO ON OLEMASSA, JULISTETAAN JA TARJOTAAN evankeliumissa.
Paavali kehottaa uskomaan objektiivisesti olemassa olevaan sovitukseen 2 Kor. 5:20 sanoen: ”Antakaa sovittaa itsenne Jumalan kanssa”, ja Room. 5:11 hän todistaa puhuen kaikkien kristittyjen suulla, että me ”nyt”, toisin sanoen subjektiivisesti uskoviksi tullessamme, olemme ottaneet vastaan (objektiivisen) sovituksen.
… Raamatunmukaisesti korostaa luterilainen tunnustuskin sitä totuutta, että on olemassa yksi ainoa tapa ihmisten tulla subjektiivisesti sovitetuiksi Jumalan kanssa nimittäin USKON KAUTTA Kristuksen hankkimaan sovitukseen eli syntien anteeksiantamukseen (vrt. Apologia: ”Usko sovittaa ja tekee meidät vanhurskaiksi Jumalan edessä, milloin hyvänsä uskon kautta tartumme Jumalan lupaukseen”; M. 144; 101, 81; 108, 114; 119, 61; suom. 77, 82, 90).
Koko kristinopin kannalta on ratkaiseva merkitys sillä, ettei vähääkään tingitä objektiivisesta sovituksesta. Jos pidetään kiinni siitä, että ihmiset ovat Kristuksen tekemisen ja kärsimisen kautta täysin sovitetut Jumalan kanssa, ei jää enää mitään tilaa sille moninaisessa muodossa esiintyvälle harhaopille, että ihmisten täytyy kokonaan tai osaksi itse saada aikaan sovituksensa Jumalan kanssa.
Näin on pohja poissa kaikelta rationalistiselta, roomalaiselta ja nykyajan-teologiselta tekojen opilta. Objektiivinen, Kristuksen kautta aikaansaatu kaikkien ihmisten sovitus Jumalan kanssa pakottaa käsittämään evankeliumin ja uskon oikein. Evankeliumi ei voi silloin olla mitään muuta kuin sitä, että julistetaan ja tarjotaan Kristuksen hankkimaa syntien anteeksiantamusta, eikä pelastava usko voi olla mitään muuta kuin sitä, että vain vastaanotetaan Kristuksen hankkima syntien anteeksiantamus (vrt. Luther: ”Joka julistaa koko maailmalle, että koko maailman synti on Kristuksessa nielty”; St. L. XI, 693; W.A. 12, 515; ja taas: ”Usko pitää kätensä ja säkkinsä ojennettuna ja vain sallii itsellensä hyvää tehtävän”; St. L. XI, 1103 s.; W.A. 21, 487 s.).
Mutta jos ei opita tuntemaan Raamatun oppia Kristuksen sijaishyvityksen kautta tapahtuneesta täydellisestä sovituksesta tai jos siitä taas luovutaan, on siitä aivan itsestään seurauksena rationalistinen, roomalainen, arminiolainen tai nykyajan-teologinen tekojen oppi.
Jos Kristus ei ole suorittanut hyvitystä ihmisten edestä tai on suorittanut sen vain osaksi, on ihmisten tehtävänä suorittaa se, mikä Kristukselta on jäänyt suorittamatta. Silloin evankeliumi ei ole julistusta sovituksesta eli armosta, vaan se alennetaan jonkinlaiseksi ohjeeksi, miten ihmiset itse voisivat omilla teoillaan saada Jumalan muuttumaan armolliseksi. Toisin sanoen: evankeliumista tulee silloin laki ja uskosta tulee ihmisen suoritus, jonka kautta ihminen pyrkii Jumalan suosioon. Mutta silloin onkin luovuttu kristinopin tärkeimmästä uskonkohdasta.
Ote yhdysvaltalaisen ja luterilaisen teologin Franz Pieperin (1852─1931) lyhennetystä laitoksesta ”Kristillinen dogmatiikka”, (alkuperäinen teos on nimeltään D. Franz Pieper, Christliche Dogmatik, umgearbeitet von D. Dr. J. T. Müller, Concordia Publishing House, St. Louis (Mo) U.S.A., 1946.), s. 321─323, SLEY, Helsinki, 1961. Teoksesta löytyy uudempi suomenkielinen laitos vuodelta 1995.
Ensimmäiset apostolit olivat Jeesuksen ylösnousemisen todistajia. Juudaan tilalle valittu apostolikin valittiin juuri tähän tehtävään (Apt 1:22). Pietarin helluntaipuheen huippukohtana on Jeesuksen ylösnousemus: ”Tämän Jeesuksen on Jumala herättänyt, minkä todistajia me kaikki olemme” (Apt 3:32). Sama painotus näkyy Apostolien tekojen muissakin puheissa.
Tutkimuksen erityisen mielenkiinnon kohteena ovat varhaisimmat kristologiset muotoilut. Esimerkiksi Roomalaiskirjeen johdanto ja Filippiläiskirjeen Kristus-hymni keskittyvät ylösnousemukseen. Paavali itse asiassa esittää Roomalaiskirjeen kymmenennessä luvussa ylösnousemuksen kuuluvan kristillisen julistuksen opilliseen ydinsanomaan. Uskon ydin, ”uskon sana”, jota saarnataan, käsittää tunnustuksen Jeesus on Herra sekä opetuksen siitä, että Jumala on herättänyt Jeesuksen kuolleista.
Vaihtoehto kirkon parhaaksi, Suomen teologisen instituutin vuosikirja 1990, Timo Eskolan artikkeli ja kirjoitus, s. 85, SLEY-Kirjat, 1990.
Ari
Usko Jeesukseen ei ole ihmisen oma teko, vaan Jumalan anti.
Kääntymys on Sitä että JUMALA. KÄÄTYY meidän puoleemme, ”HERRA. KÄÄNTÄKÖÖN KASVONSA SINUN PUOLEESI”, kuten Jumala puhuttelee KOKO KANSAA. YHTENÄ PERSOONA, ja tämä Jumalan kääntymys annetaan, kun Herran siunaus luetaan kansan ylle.
Näin myös tänään saimme Someron kirkossa vastaanottaa Herran siunauksen, johon Jumala itse omassa sanassaan on liittänyt lupauksensa, että hän siunaa KOKO kansan, kun tämä siunaus luetaan kansan ylle.
4.Mooseksen kirja:
6:27 Näin he laskekoot minun nimeni israelilaisten ylitse, ja minä siunaan heitä.”
SIIS. JUMALA SANOO, että HÄN SIUNAA.
Joten tee parannus ja suostu tähän Jumalan sanan mukaiseen kääntymykseen.
Matias Roto tuolla aiemmin ”ryöpytit” minua siitä että olisin ”mitannut” sinun olevan pelastuksen ulkopuolella, siis tarkoituksenani ei ole tehdä sitä vaan johdattaa ihmisiä sisälle Jumalan valtakuntaan, se että kun tuon Jeesuksen sanat esim ”te hukutte ellette tee parannusta” niin jos tämä saa piston sydämeen ja ajatuksen että sanon sinun olevan ulkopuolella pelastuksen niin se ei ole minun teko vaan ehkäpä Jumala kutsuu parannukseen.
Siis kun ”tuomitsit” sen että mitataan toisen olevan ulkopuolella niin kuinka monta kertaa olet itse ”mitannut” minut ulkopuolelle pelastuksen, mitä siien sanot kun toit ”niin teille mitataan kuin te itse mittaatte”?
Ari, koska Jeesus on verellään sovittanut koko maailman synnit (1. Joh. 2:2, 2. Kor. 5:19), on hän armollinen kaikille. Sitähän sovitus tarkoittaa. ”Jumalan armo on ilmestynyt pelastukseksi kaikille ihmisille.” (Tiit. 2:11).
Ari
Puheesi parannuksen tekemisestä taphtuu sellaisella tyylillä, ettei sanojasi ymmärretä meidän YHTEISEKSI JOKAPÄIVÄISEKSI Kristuksen armoon turvautumiseksi, vaan jonkinlaisen omatekoisen kääntymisen tekemiseksi, jollaista OMATEKOISTA hommaa käsitellään elämän pieleen menoksi.
Sen sijaan kääntymys Jumalan puoleen merkitsee katseen suuntaamista YHTEISTÄ JUMALAN KANSAN KOKOONTUMISTA kohti eli siis Jumalan pyhäkköä kohti eli siis nykyoloissa kirkkoa kohti eli yhteistä messua kohti yhteen tulemiseen pyrkimistä kohti.
2.Aikakirja:
6:20 ja että silmäsi ovat päivät ja yöt avoinna tätä temppeliä kohti, tätä paikkaa kohti, johon sinä olet sanonut asettavasi nimesi, niin että kuulet rukouksen, jonka palvelijasi tähän paikkaan päin kääntyneenä rukoilee.
Matias Roto et vastannut kun esitin sinun ”mittailuitasi”, onko sinulle samat pykälät kuin itse toisille tuot?
Se että Luther on keksinyt joka päiväisen parannuksen käsitteen oikean parannuksen sijaan ei ole todiste siitä mikä on oikea parannus jonka jälkeen tulee ottaa kaste ja näin saada synnit anteeksi ja Pyhän Hengen lahjan.
Pietari sanoo selkeästi:
38 Niin Pietari sanoi heille: ”Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan.(Ap.t.2)
Ari
Älä hyvä ihminen rääkkää apostolin sanaa.
Hän puhuu parannuKSEN kasteesta eli siis siitä että kaste antaa tulokseksi parannuksen. Siinä siis sanotaan että kääntyminen Jumalan puoleen tapahtuu pyhässä kasteessa.
Muista 1. Pietarin sana, että VESI PELASTAA KASTEENA. 1. Piet. 3:21.
Muista myös Room. 6: 2-11 sana että KASTE YHDISTÄÄ MEIDÄT JEESUKSEN KUOLEMAAN JA YLÖSNOUSEMUKSEEN.
Pietarin sana suuren kansallisen juhlan aamupäivän klo 9 liturgian saarnassa voidaan asiasisällön ilmaisten kääntää myös:
”Tehkää parannus vastaanottaMALLA kasteen —” ja huomaapa myös sanan
” N I I N ” merkitys tuossa Pietarin helluntaisaarnassa: ” — kaste —- NIIN TE SAATTE Pyhän Hengen lahjan — LAPSILLENNE —”
Siis
Pyhä Henki vetää ihmisen Jumalan yhteyteen eli siis antaa uskon osallisuuden Kolmiyhteisen Jumalan yhteydessä olevaan toivoon ja tulevaisuuteen.
Joten ota RAAMATTU todesta niin että myös ymmärrät mitä se sanoo.
Matias Roto tuot taasen omiasi:””Pietarin sana suuren kansallisen juhlan aamupäivän klo 9 liturgian saarnassa voidaan asiasisällön ilmaisten kääntää myös:
”Tehkää parannus vastaanottaMALLA kasteen —” ja huomaapa myös sanan””
Ei noin lue ainakaan minun Raamatussa, miten voi kaiken perustana olla Raamattu jos ei ota sieltä sanoja niinkuin ne on siellä, tätä ihmettelen.
Et vieläkään ole vastannut onko sinulle itsellesi samat pykälät kuin ne mitä toit minulle kun kuvittelit minun mitanneen Sinua pelastuksen ulkopuolelle vaikka itse olet minulle niin monta kertaa tehnyt?
Ari
Raamatussa on selkeästi sanottu, että Kristus on AINOA Pelastaja.
Jos ei ole jäsen hänen ruumiissaan, niin silloin on irralleen revitty jäsen eikä sellainen elä kauaa ruumiin ulkopuolella.
Siksi vanha kirkko on hyvin selkeästi sanonut ettei kirkon ulkopuolella ole pelastusta, ”EXTRA ECCLESIAM NULLA SALUS”.
Tämä on verrattavissa siihen, että isoisäni meni aikoinaan Amerikkoihin laivoilla. Vaikka hän oli hyvä uimari, niin hän ei lähtenyt UIMALLA Englannista USA:han vaan otti laivan. Samalla tavalla yritys päästä taivaaseen omin teoin on yhtä epätoivoista kuin kuvitella selviävänsä Atlanttin yli omin voimin uimalla koko matkan.
Tässä siis on kyseessä vain looginen johtopäätös joka seuraa siitä, että KIRKKO ON KRISTUKSEN RUUMIS.
Matias Roto siis sinua ei koske Jeesuksen sanat vaan olet jostain syystä niiden yläpuolella, vai oletkohan sittenkään.
Sinä voit omassa ruumiissasi siis toimia niin että jokainen jäsen tekee mitä perisy ti vaatii, jopa silpomaan toisia jäseniä pois, minulle ruumis toteuttaa pään tahtoa eli koko ruumiin jäsenet toimivat yhdessä samaan tavoitteeseen pyrkien. Minulle seurakunta ruumii pää on Jeesus ja ruu.iin jäsenet tekevät Hänen sanansa mukaan.
”Minulle seurakuntaruumiin pää on Jeesus ja ruumiin jäsenet tekevät Hänen sanansa mukaan.” Sinulta, Ari Pasanen, on usein kysytty, kelpuutatko ’seurakuntaasi’ ketään muuta kuin itsesi? Annat vaikutelman, että kaikki tuntemasi kristilliset yhteisöt ovat vain ohdakepehkoja, joista on turha hakea mitään hyvää. Luulet, että niissä ”jokainen jäsen tekee mitä perisynti vaatii” vaikka sinulle on toistuvasti tähdennetty, että yksittäiset kristityt, seurakunnat ja kirkot taistelevat kaiken aikaa perisyntiä vastaan.
Ari
Miten suuri on hengellinen ylpeytesi, kun kuvittelet tulleesi Apostoli Paavalia paremmaksi Herran tien kulkijaksi, kun hän perisynnin todellisuudesta omalta osaltaan sanoo olevansa syntisistä suurin.
Sinun oppisi näyttää olevan omien tekojen vaatimista pelastuakseen ja siksi ulkokultaisesti sinun pitää kinata kuin pahankurinen kakara, joka rikospaikallaan kärähtäneenäkin inttää, että ei ole tehnyt mitään pahaa.
Kun taas me kristityt turvaudumme Kristuksen armoon, niin että voimme olla rehellisiä, että kylläpä tuo perisynti eli meissä asuva ”vanha aatami” meitä vaivaa, mutta Kristuksen armosta saamme olla KOKONAAN vanhurskautettuina ja pyhitettyinä pelkästään lahjaksi saamamme anteeksiannon perusteella.
Roomalaiskirje:
4:5 mutta joka ei töitä tee, vaan uskoo häneen, joka vanhurskauttaa jumalattoman, sille luetaan hänen uskonsa vanhurskaudeksi;
Matias Roto otat yhden jakeen ja sillä todistelet omaa oppiasi, siis Paavali oli syntisistä suurin kun hänet kutsuttiin, oliko hän sen jälkeen, ei, sen hän sanoo selkeästi:
Room. 5:8
Mutta Jumala osoittaa rakkautensa meitä kohtaan siinä, että Kristus, kun me vielä olimme syntisiä, kuoli meidän edestämme.
Pidät minua ylpeänä kun tuon nöyrästi Raamatun sanaa esille, en siis mitään omaa tai ihmisiltä opittua.
Kuinka et vastaa oletko sinä Raamatun sanan yläpuolella ettei sinua koske ne pykälät joita tuot toisille kun itse teet niitä tekoja joista toisia syytät ja tuomitset?
”Oletko sinä Raamatun sanan yläpuolella? Eivätkö sinua koske ne pykälät, joita kohdistat toisille, kun itse teet niitä tekoja joista toisia syytät ja tuomitset?” Tämä kysymys pitäisi itse kunkin varmaankin esittää muodossa: ”Eivätkö minua koske ne pykälät, joita kohdistan toisille?” Syvällisimmät sielunhoitajat puhuvat enimmäkseen ’minusta’ ja ’meistä’, kun surevat ihmisen syntisyyttä ja kehottavat katumukseen ja parannukseen.
Ari
Vaikuttaa siltä, ettet ole ollut tyytyväinen aikaisemmin elämässäsi tapahtuneisiin joihinkin asioihin. Kun sitten olet vapautunut noista ongelmistasi, niin olet sen jälkeen alkanut haukkumaan noista sinun OMISTA menneistä ongelmistasi meitä, jotka emme ole kokeneet samanlaisia ilmiöitä omassa menneisyydessämme,
Jos tämän tajuaisit, niin et moittisi omaa menneisyyttäsi meihin kohdistamalla, vaan työstäisit oman elämäsi kolhut joko itse ne läpi käyden tai jonkun ammattiauttajan puheille mennen. Yleensä ajoissa apua hakien ongelmista vapautuu nopeammin. Mitä kauemmin antaa ongelmiensa muhia mielessään, sitä pahemmiksi ne äityvät.
Koska jokaisella ihmisellä on omat ongelmansa, useinkin hyvin erilaisia, itse kullakin omansa, niin meidän puolestamme on pitänyt käsitellä niitä omien elämänkokemustemme mukaan, milloin mistäkin apua hakien aina ongelmien luonteesta riippuen sinne, mistä apu tulee juuri siihen ongelmaan, mitä pitää hoitaa.
Ari Pasanen, lainasit Roomalaiskirjeen 5. luvun yhtä jaetta. Olisit lukenut pari jaetta eteenpäin: ”Jos kerran Jumalan Pojan kuolema sovitti meidät Jumalan kanssa, kun olimme hänen vihollisiaan, paljon varmemmin on Jumalan Pojan elämä pelastava meidät nyt, kun sovinto on tehty.” Jumalan Pojan kuolema ja elämä pelastavat meidät, ei se, että joku parannuksentekomme tekisi meidät synnittömiksi.
Kun Herran Henki sydämen, uskossa uudistaapi, himoja synnin saastaisen, se meissä kuolettaapi.
Vanha virsi, C. O. Rosenius, Vanhurskaana Jeesuksessa, s. 62, Sley, 1976.
Sitä samaa, mitä Jeesus puhui ja teki, ja mitä Jeesus lausui ristin päällä ennen kuin kallisti päänsä kuolemaan, on meidänkin todistettava: ”Se on täytetty”. Jeesuksen sana sisältää paljon. Sana kuuluu hamaan hautojen syvyyteen ja halki taivaan avaruuksien. Sanat sisältävät kaiken sen, mitä Jeesuksesta oli ennustettu, että kaikki se on nyt täytetty. Kaikki, mitä laki vaatii ihmiseltä, on nyt täytetty. Kaikki rikkomukset, jotka ihminen oli täällä murheitten maassa tehnyt, ne on nyt sovitettu, kaikki on nyt täytetty ja valmista. Sitä saamme jäädä uskomaan.
Kristus ja Hänen uskova seurakuntansa, s. 148, Evankelisluterilainen Todistajaseura, 2005.
https://www.facebook.com/share/p/182kPdzDZu/
Matias Roto alat näemmä ”psykologiksi” kun toteat minulle:””Vaikuttaa siltä, ettet ole ollut tyytyväinen aikaisemmin elämässäsi tapahtuneisiin joihinkin asioihin””
Siis kun elin ns ”kristittynä” eli luterilaisena liki 40 vuotta en kuullut Jeesuksen ääntä enkä tiennyt kuinka elää vaikka olihan minulle opetettu ensin pyhäkoulussa ja sitten rippikoulussa Raamatun sanaa, ei ollut Jumalan rakkautta vaan paatunut sydän.
No siis tuolloin omassa voimassa taapertaminen ajoi todella siihen että omat voimat oli loppu ja huusin Jumalalta apua ja Hän näytti juuri yhden synnin kautta kuinka olin elänyt pimeydessä, valheessa ja Hänen tahtoaan vastoin, samalla Jumala antoi Toivon ja alkoi vetää hyvyydellään puoleensa.
Siis en todellakaan ole katkera mistään kenellekkään vaan tuosta Toivosta ja Jumalan hyvyydestä haluan julistaa puhdasta evankeliumia jossa on voima ja Jumalan rakkaus.
Ari
Tuossa kerrot hyvän sanoman. Mutta toivon että ottaisit tuon sanoman myös rakentavaan käyttöön, niin ettet enää tuomitse ketään Jeesukseen uskovaa. Ja toivon myös että annat hyvän todistuksen liittymällä Jumalan kansan yhteyteen. Jos siis olet hylännyt huonon elämän suunnan niin anna tuon muutoksen näkyä myös elävässä seurakuntayhteydessä ilman, että alat hutkia uskovia mollaamalla heitä muka kääntymättömiksi. (HUOM JUURI TÄSSÄ ON MOKASI.) Siis ota tuo kertomasi uudistus käyttöön niin, että koko kristikansa yhdessä voisi riemuita sinun läsnäolostasi rakkaan kirkkomme ( <—– kyriake ekklesia = Herran kansa) rakentavana jäsenenä.
”Haluan julistaa puhdasta evankeliumia, jossa on voima ja Jumalan rakkaus.” Miksi siis et tee sitä? Näissä keskusteluissa et ole julistanut evankeliumia. Sen sijaan olet syyttänyt sinut kasvattanutta seurakuntaa – luterilaisuutta – orjantappuroiksi, joista ei voi löytää mitään hyvää. Olet kuitenkin itse luterilaisuuden hedelmä. Kerrothan saaneesi sen parissa kristillisen kasvatuksesi. Mikä sitten olisi se puhdas evankeliumi? Paavali kertoo sen sisällön korinttolaisille näin: ”Kristus kuoli meidän syntiemme vuoksi, niin kuin oli kirjoitettu, hänet haudattiin ja hänet herätettiin kuolleista kolmantena päivänä, niin kuin oli kirjoitettu,”
Martti Pentti kyllä Jeesuksen sanat ovat puhdasta evankeliumia, niissä on iankaikkisen elämän sanat.
Ajatteleppa nyt ihan omalla järjelläsi, siis kun maallinen isä sanoo pienelle lapselleen että älä men heikoille jäille voit hukkua, niin eihän isä todella tiedä hukkuuko lapsi vai ei mutta tahtoo varjella tätä vaarasta. Entäpä kun Jeesus sanoo että ellette tee parannusta niin hukutte tekin, tietääkö Jeesus varmasti että näin tulee käymään, KYLLÄ.
Palaan siis taas kysymykseen, mitä on parannus (kääntymys, mielenmuutos)? Onko se sitä, että ihminen muuttaa elämänsä ja toimintansa Jumalan tahdon mukaiseksi? Onko se kuitenkin sitä, että huomaa joutuvansa turvaamaan ainoastaan Jeesuksen pelastustyöhön, kun elämänmuutos jää aina vain kömpelöksi yritykseksi?
Martti Pentti mitä tapahtui esim Paavalille, muuttuiko änen elämänsä?
Siis se mitä on parannus niin ensinnäkin se on sen myöntämistä ettei ole kuullut Jumalan tahtoa, on siis syntiä josta Jumala sen näyttää. Parannuksessa todella pääsee pois pimeydestä ja valheesta kun saa Pyhän Hengen, Pietari sanoittaa tämän todella selkeästi helluntaina mitä seuraa todellisesta parannuksesta:
38 Niin Pietari sanoi heille: ”Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan.(Ap.t.2)
Siis tuossa on Pyhän Hengen lahjan saanti, tämä muuttaa uskovan elämän täysin eikä elämänmuutos ole enää ”kömpeleö yritystä” omassa voimassa vaan Jumala puhdistaa.
Ari
Paavalin kääntymys täyttyi silloin kun Ananias kastoi hänet. Kastetoimituksen siinä vaiheessa kun Ananias pani kätensä Paavalin ylle TÄMÄN SILMÄT AUKENIVAT.
SIIS
OTAPA TODESTA
VASTA KIRKON YHTEYS ELI SIIS KASTE ANTOI HÄNELLE KÄÄNTYMYKSEN.
Jeesuksen ilmestys valmisteli tätä kääntymystä johti kääntymyksen kasteen , mutta KÄÄNTYMYS ANNETTIIN KASTEESSA.
Mutta muista myös että jos pesee pois kasteen armon niin silloin tuo luopumuksen peso on sotimista sitä vastaan että KASTE ON YKSI.
Efesolaiskirje:
4:5 yksi Herra, yksi usko, yksi kaste;
Ari
Ja toisin kuin harhoissasi väität, niin Paavalin tunnustus omasta syntisyydestään oli KÄÄNTYMYKSEN JÄLKEISTÄ ELÄMÄÄ KOSKEVA TUNNUSTUS.
Kun aikoinaan peräänkuulutit suomen opettajalta kannanottoa yhteen kysymyykseen niin entisenä suomen kielen opettajana sanon sinulle että Paavalin ilmauksessa OLLA -VERBI ON PREESENSISSÄ.
— SYNTISIÄ pelastamaan, joista minä OLEN SUURIN.
Joten lopeta jumalaton kapinasi JUMALAA JA HÄNEN SANAANSA VASTAAN.
Matias Roto entäpä mitä ”opettaja” sanoo seuraavasta:
Room. 5:8
Mutta Jumala osoittaa rakkautensa meitä kohtaan siinä, että Kristus, kun me vielä olimme syntisiä, kuoli meidän edestämme.
Missä aika muodossa tuossa on olla verbi?
Suomennoksessa sana on indikatiivin imperfektin yksikön kolmannessa persoonassa. Miten lie alkutekstissä?
Po aktiivin indikatiivin…
Nyt sekosin omaan näppäryyteeni. Anteeksi! Ari Pasanen kysyi verbin ’olla’ muotoa eikä verbin ’kuolla’. ’Olimme’ on aktiivin indikatiivin imperfektin monikon ensimmäisessä persoonassa. Kysyjä haluaa nähtävästi osoittaa, että uudestisyntyneet eivät enää olisi syntisiä. Sitä voisi siis myös kysyä, miten ’syntisiä’ olisi tuossa ymmärrettävä.
”Parannuksessa todella pääsee pois pimeydestä ja valheesta kun saa Pyhän Hengen,” Kun Pyhä Henki valaisee ihmiselle totuuden, hän näkee oman perusteellisen syntisyytensä. Jos kääntynyt luulee muuttuneensa synnittömäksi, hän sulkee silmänsä totuudelta. ”Jos väitämme, ettemme ole syntisiä, me petämme itseämme eikä totuus ole meissä (1. Joh. 1:8).”
Martti Pentti mikä käännös sinulla on tuossa käytössä kun minä käytän -38 ja siinä on tuo jae
8 Jos sanomme, ettei meillä ole syntiä, niin me eksytämme itsemme, ja totuus ei ole meissä.
Minulle tuo Johanneksen 1. kirjeen 1. luku tarkoittaa juuri uskoon tuloa eli kun tunnustaa syntinsä niin:
9 Jos me tunnustamme syntimme, on hän uskollinen ja vanhurskas, niin että hän antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä.
10 Jos sanomme, ettemme ole syntiä tehneet, niin me teemme hänet valhettelijaksi, ja hänen sanansa ei ole meissä.
Tuossa tuleekin esille se kuka ja kenen voimassa pyhitys tapahtuu, JUMALAN.
Ari
Sekoitat 1. Joh. 1 luvun sanat kun ajatuksissasi lisäät siihen sanoja joita siinä ei ole.
Oletko täysin pimeän sokea, kun kuvittelet että vuoden 1938 käännös puhuisi vain menneistä synneistä.
OLLA VERBI ON PREESENS
eli siis tuon kirjeen, joka on sisällöltään äsken kastetuille pidetty saarna eli siis jo KASTEESSA USKOON LIITETYILLE, sisältö sanoo, että myös kastettu eli iästä riippumatta, olipa sitten vauva tai vaari, uskova ihminen ON syntinen.
8 Jos sanomme, ettei meillä
O L E
syntiä, niin me eksytämme itsemme, ja totuus ei ole meissä.
Koska kiellät tuon PREESENS muodon niin siis lauseen loppuosan takia TOTUUS ei ole sinussa.
Jatkossa olevat jakeet, joihin myös viittasit, kertovat saman kuin tunnustuskirjamme sanovat kasteen JÄLKEEN tehtävästä parannuksesta.
Augsburgin tunnustus
”XII Parannus
Parannuksesta seurakuntamme opettavat, että ne, jotka ovat kasteen jälkeen langenneet, voivat saada syntien anteeksiantamuksen milloin tahansa, kun he kääntyvät, ja että kirkon tulee antaa synninpäästö niille, jotka näin palaavat tehdäkseen parannuksen. Parannus näet sisältää varsinaisesti seuraavat kaksi asiaa. Toinen on katumus eli synnintunnosta johtuva pelästyminen, joka ahdistaa omaatuntoa. Toinen on usko, joka syntyy evankeliumista eli synninpäästöstä ja joka luottaa siihen, että synnit annetaan anteeksi Kristuksen tähden, ja antaa omalletunnolle lohdutuksen ja vapauttaa sen pelosta. Tämän jälkeen tulee seurata hyvien tekojen, jotka ovat parannuksen hedelmiä.
Ne tuomitsevat kasteenuusijat, jotka väittävät, että kerran vanhurskautetut eivät voi menettää Pyhää Henkeä, samaten ne, jotka väittävät, että jotkut tässä elämässä saavuttavat sellaisen täydellisyyden, etteivät voi tehdä syntiä.
Edelleen ne tuomitsevat novatianolaiset, jotka eivät tahtoneet antaa synninpäästöä kasteen jälkeen langenneille, kun nämä palasivat tehdäkseen parannuksen.
Myös ne hylätään, jotka eivät opeta, että syntien anteeksiantamus saadaan uskon kautta, vaan velvoittavat meidät ansaitsemaan armon omilla hyvitysteoillamme.
Joten Ari
Ota opiksesi OIKEA OPPI äläkä enää anna harhaoppisten vääryyksien viedä sinua harhaan.
Martti Pentti tuot seuraavan ajatelman:
”””Parannuksessa todella pääsee pois pimeydestä ja valheesta kun saa Pyhän Hengen,” Kun Pyhä Henki valaisee ihmiselle totuuden, hän näkee oman perusteellisen syntisyytensä. Jos kääntynyt luulee muuttuneensa synnittömäksi, hän sulkee silmänsä totuudelta. ””
Siis missä on Jumalan voima, kuinka se vaikuttaa?
Onko kukaan väittänyt tulleensa ”synnittömäksi”, en minä ainakaan, olen tuonut kokoajan että minulla on voima voittaa kaikki kiusaukset kuten Raamattu todistaa. Ensin tulisi määritellä termi ”syntinen”, onko se että elää erossa Jumalasta vai mitä, juutalaisille oli selkeää että kun teki tiettyjä syntejä niin li syntinen ja erossa Jumalasta, sitten Jeesus tuli ja sanoi kaikkia syntisiksi eli kaikki olivat ehneet syntiä ja erossa Jumalasta ja tästä johtuen kaikkien tuli tehdä parannus eli kääntyä pois saastaisuudestaan takaisin Jumalan yhteyteen, tämä siis vain ja ainoastaan juutalaisille ei pakanoille jotka ovat erossa Jumalasta.
Ari
Huomaapa edellä Augsburgin tunnustuksen sanasta, miten siinä tuomitaan eräiden harhaoppisten esittämä opetus, että ihminen muka tässä elämässä voisi tulla sillä tavoin täydelliseksi etteivät he enää tee syntiä,
XII Parannus
Parannuksesta seurakuntamme opettavat, että —-
Ne tuomitsevat kasteenuusijat, jotka väittävät, että kerran vanhurskautetut eivät voi menettää Pyhää Henkeä,
samaten ne, jotka väittävät, että jotkut tässä elämässä saavuttavat sellaisen täydellisyyden, etteivät voi tehdä syntiä.
—-
Myös ne hylätään, jotka eivät opeta, että syntien anteeksiantamus saadaan uskon kautta, vaan velvoittavat meidät ansaitsemaan armon omilla hyvitysteoillamme.
Paljosta turhasta tappelusta olisit vapautunut, jos olisit ottanut todesta tämän YHTEISEN yhteisen kristikunnan opetuksen, mikä tunnustuskirjoissamme tuodaan esille 1500 -luvun olosuhteiden mukaisin sanamuodoin.
Pasanen,
Onko jäänyt lukematta? : Room. 7:19-25 ? Tämän Paavali on kirjoittanut uskoontulon jälkeen.
Synnin palkka on kuolema, me kuolemme.
Pyhä Henki näyttää todeksi synnin. Ihmisen syntisyys on paljoa enemmän kuin uskottomuus avioliitossa tai juoppous. Jollakin tavalla tunnut sitä ymmärtävän, koska kerrot, että et ole väittänyt olevasi synnitön. Miksi sitten nouset meitä vastaan?
Mika ja muut ovat edellä useaan otteeseen ottaneet esille sen, että kristityllä on taistelu syntiä vastaan (eritoten sydämessä). Sinä käännät asian niin, että meidän Jumalamme on voimaton ja me ryvemme synnissä.
”Juutalaisille oli selkeää, että kun teki tiettyjä syntejä, oli syntinen ja erossa Jumalasta,” Mahtaako tuokaan asia olla noin selkeä. Psalmien kirja antaa paljon vivahteikkaamman kuvan juutalaisesta jumalasuhteesta. Psalmi 42, josta on tämä lyhyt lainaus, antaa yhden näkemyksen: ”Jumala, kallioni, miksi olet unohtanut minut? Miksi minun täytyy kulkea surusta synkkänä, kärsiä vihollisen sortoa?”
Jeesus voi kääntää tappion voitoksi.
Corrie ten Boom, 1892-1983, joka selvisi ihmeellisellä tavalla hengissä toisessa maailmansodassa Ravensbruckin keskitysleiriltä. Lause on Kätköpaikka nimisen kirjan viimeinen.
Jaakob nosti silmänsä ja katseli, niin katso, Eesau oli tulossa, neljäsataa miestä mukanaan. 1. Moos. 33:1
Älä nosta silmiäsi katselemaan Eesauta. Jonka katse etsii vaikeuksia, se saa pian kohdata niitä. Nosta silmäsi korkeammalle, häneen jolta meidän apumme tulee. Silloin voit kohdata vaikeutesi levollisin mielin. Joka on nähnyt Jumalan kasvot (Jeesus: Joka on nähnyt minut, on nähnyt Isän. Joh. 14:9.), sen ei tarvitse pelätä kuolevaisen ihmisen kasvoja. Kun meillä on voimamme Jumalassa, meillä on voima kaiken meitä uhkaavan pahan yli.
F. B. Meyer, Hiljaisiin hetkiin, Päivä, 1996. Sulku on allekirjoittaneen lisäys.