Oikea vai väärä tie

Jeesus sanoo: ”Menkää ahtaasta portista sisälle. Sillä se portti on avara ja tie lavea, joka vie kadotukseen, ja monta on, jotka siitä sisälle menevät; mutta se portti on ahdas ja tie kaita, joka vie elämään, ja harvat ovat ne, jotka sen löytävät.” (Matt.7:13-14)  
b2ap3_thumbnail_Oikea-vai-vr-tie.jpg

Miksi meidän jokaisen pitää etsiä ja valita oikea portti ja oikea tie? 

Miksi väärälle tielle on paljon ohjaajia ja kanssakulkijoita, jolloin sen valitseminen tuntuu luontevalta? 

Mitä meidän pitää tehdä mahtuaksemme ahtaasta portista sisään?

Miten väärän valinnan tehnyt, joka on jo vaeltanut pitkän matkan laveaa tietä, pääsee oikealle tielle?

Miksi Jeesus opettaa eri lailla kuin meidän mainiot piispamme vai opettaako?

Miksi Taivas tie on kaita ja portti ahdas?

 

Kaikki julkaistut blogini:

Juhan blogit

Blogiarkisto

  1. Hyviä kysymyksiä. Minulla on vain yksi vastaus: Jumala on valinnut minut pelastukseen Jeesuksessa Kristuksessa. Ymmärrykseni mukaan tämä ei ole ristiriidassa ihmisen oman vastuun ja valinnan kanssa. Silti en pysty ylittämään näennäistä ymmärryksen kuilua

  2. Miten voidaan löytää oikea te, joka vie taivaaseen ?
    Raamatusta Jumalan sanasta voidaan löytää hyvin yksinkertainen pelastusoppi joka on niin yksikertainen, että hyvin moni loukkantuu siihen
    myöskin meidän aikana.
    Apostoli Paavalin neuvo oli yksinertainen : ”Usko Herraan Jeesukseen niin sinä pelastut ja koko sinun perhekuntasi” Uskolla tarkoitetaan sitä uskoa jolla uskotaan. Uskoa, johon uskotaan.
    Tähän kysymykseen antoi hyvän ja lyhyen vastauksen Papualainen piispa
    Ray Rasowen : ” Usko on uskoa siihen, että Jumala pitää lupauksensa”. Uskomme elää kokonaan Jumalan lupausten varassa. Emme voi vaatia pääsyä taivaaseen, voimme ja meillä on etuoikeus vedota Jumalan omiin lupauksiin, jotka löytyvät evankeliumeista.
    Kristuksen uskovat ovat oikeutettuja taivaaseen, sillä heillä on optimi siihen Jeeesuksen lunastustyön kautta. Silloin voi olla vakuuttunut myöskin siitä, että kulkee aivan oikealla tiellä.

  3. Kiitos hyvistä kommenteista, Martti. Tie Taivaaseen, voi jonkun kohdalla olla lyhyt, kuten ensimmäisellä ristiinnaulittuun uskovalla. Useimmilla se on pitkä tie, joka vaatii kestävyyttä.

    Martti Luther kirjoittaa päivän mannassa meille kaikille seuraavasti:

    Herra, muista minua, kuin tulet valtakuntaas. (Luuk. 23:42 / Biblia)
    Muut pitävät Jeesusta jumalattomana, mutta ryöväri sanoo häntä Herraksi, sanoo hänellä olevan valtakunnan ja rukoilee häntä muistamaan häntä, kun hän tulee valtakuntaansa. Tämähän on verraton usko ja tunnustus, kun muutoin koko maailma ei pidä Kristusta minäkään. Juuri näin kristikunta pidetään voimassa. Se on Jumalan työtä.

    Kun juutalaiset ja pakanat ristiinnaulitsevat Kristuksen ja pilkkaavat häntä ja opetuslapset hylkäävät hänet, silloin Jumala kutsuu ryövärin. Samoin hän tahtoo vielä nytkin hoitaa seurakuntaansa. Vaikka kaikki luopuvat Kristuksesta, kuningas, piispat, maan mahtavimmat ja oppineimmat, Jumala tahtoo kuitenkin varjella sitä vähäistä joukkoa, jolla on hänen Henkensä ja joka tunnustaa häntä maailmalle. Tämä on siis koko kristikunnan lohdutuksena ja esikuvana.

    Jumala ei tahdo antaa uskon Kristukseen eikä tunnustuksen hävitä. Elleivät opetuslapset tahdo tunnustaa häntä, on pahantekijän astuttava esiin opettamaan muita ihmisiä, minä häntä on pidettävä ja kuinka hän antaa ihmisille lohdutuksen. Herra, Jumalamme, ei todellakaan tahdo jättää Kristusta vaille tunnustajia, vaikka semmoisena olisi vain rosvo hirsipuussa tai murhaaja mestauspölkyllä.
    Martti Luther: Mannaa Jumalan lapsille

  4. valitsee sitten myöhemmin Taivastien ja nauttii nyt elämästään

    Syntiset pärjäävät kyllä, pahemmin on synnittömien laita.

    hyvin moni loukkantuu siihen

    Usko Herraan Jeesukseen

    Näistä kommenteista nousee kyllä sellainen outo tunne, että millaisina te uskovat oikein pidätte meitä ei-uskovia? Tuollaisiksiko todella ajattelette meidät?

    Lisäksi en oikein tajua miten voi valita uskomisen johonkin, jota ei pidä totena. Eihän voi esimerkiksi valita, että nytpä uskonkin, että maa on litteä…

  5. Tuomas, jokainen ihminen on yksilö, olkoon hän uskovainen tai uskosta osaton. Yleistykset menevät usein väärin. Samanlaisia ihmisiä ovat uskosta osattomat kuin uskovaiset. Syntisiä ovat, mutta uskovaiset ovat armahdettuja syntisiä. Uskon syntyminen on Jumalan teko ja suuri ihme. Minä olin eroamassa kirkosta 24 vuotta sitten, koska sillä ei ollut minulle mitään merkitystä. Tapahtui niin, että menin eroamaan kirkosta, juttelin papin kanssa, kuulin evankeliumin, tulin uskoon.

  6. ”Miten voi valita uskomisen johonkin, jota ei pidä totena?”
    Voiko uskon valita? Onko usko totena pitämistä?
    Usko ja tieto ovat kovin eri asioita. Tiedon voi testata kokeilemalla tai tutkimalla. Maapallon muoto on hyvä esimerkki.
    Usko on uskaltautumista jonkin sellaisen varaan, josta ei tällaista tietoa ole eikä oikeastaan voikaan olla. Ihminen saattaa tarvita uskoa uskaltakseen elää tai uskaltaakseen kuolla. Sellaisessa tilanteessa voivat valinnan mahdollisuudet olla vähissä.

  7. Voimmeko valita uskon ja tien, jota meidän tulisi kulkea ?
    Raamatun mukaan valinta ei ole meidän vaan Jumalan, Jumala itse on laittanut meidät kulkemaan taivas-tielle jo kasteessa, ” Tämä on tie, kulkekaa sitä tietä” ( Jes.30:21 )
    Jumala tahtoo, että kaikki ihmiset tulisivat tälle ainoalle oikealle tielle. Emme voi itse valita, sillä se ei ole ihmisen valassa, ei lainkaan vaan Jumalan joka armahtaa.
    Moni meidän kanssa kulkeva luulee valitsevansa oikein ja uskoo, ja luulee leveämpää tietä paremmaksi ja kun tuntuu siltä, että se juuri on oikea valinta.
    Mutta Raamattu kuitenkin opettaa: ”Moni luulee omaa tietänsä oikeaksi, vaikka se on kuoleman tie” (Snl.16:25 )
    Mutta toisin on silloin kun valitsemme sen tien, jonka Jeesus on raivannut meille ja jota Jeesus kehoittaa kulkemaan, silloin olemme todella oikealla tiellä emmekä eksy.

Juha Heinilä
Juha Heinilä
Olen IT-suunnittelija Vantaan Rajakylästä. Kuulun Pyhän Kolminaisuuden luterilaiseen seurakuntaan, joka on Suomen evankelisluterilaisen lähetyshiippakunnan Vantaan seurakunta. Luen mielelläni vanhoja hyviä luterilaisia kirjoja. Käsittelen blogissa kristityn elämää unohtamatta Raamattua ja Tunnustuskirjoja.