Tapio Puolimatka on suomalainen kasvatustieteen professori. Hän toimii kasvatuksen teorian ja tradition professorina Jyväskylän yliopistossa.
Hän arvioi, että tuore avioliittolain muutos on johtamassa muutokseen myös äitiys- ja isyyslaissa ja sukupuoli- ja seksuaalikasvatuksessa.
Puolimatkan haastavin kysymys kuuluu: Miten pitkälle tämä muutosprosessi tulee johtamaan? Jotkut tutkijat ovat esittäneet, että mielikuvat seksuaalisen suuntautumisen synnynnäisyydestä ja muuttumattomuudesta luovat perustan myös kampanjalle pedofiilien seksuaalioikeuksien puolustamiseksi.
Kuten tavallista professori Puolimatka ei esitä omaa yksityisajatteluaan, vaan marssittaa kysymystensä ohessa monia varteenotettavoa tieteellisiä näyttöä. Eräs viimeisimmistä ja puhutuimmista artikkeleista löytyy alla olevasta linkistä:
http://beta.oikeamedia.com/o1-75907
Puolimatkan argumentti dokumentoi mm. median tietä tasoittavaaa vaikutusta em. kielteisille ilmiöille ja Alfred Kinseyn ja hänen työtoveriensa tutkimuksia, joissa pedofiilien kokemukset liitettiin varsin kritiikittömästi osaksi tieteellistä näyttöä. Kinseyn elämänkerran kirjoittajan James Jonesin (2004: 511) mukaan tämän luvun perustana oleva aineisto on suurelta osin peräisin yhdeltä tietyltä henkilöltä, jota Jones kutsuu nimellä ”herra X”. Kyseinen herra X oli seksuaalisesti hyväksikäyttänyt 600 poikaa ja 200 tyttöä sekä elänyt seksuaalisuhteissa useiden eläinlajien kanssa (Jones 2004: 507). Herra X oli tehnyt perusteellisia muistiinpanoja seksuaalisista kokemuksistaan, joissa hän raportoi lapsiuhriensa reaktioita ja käyttäytymistä.
Wikipedian tsekkaaminen paljastaa, miten laajalle levinneestä ilmiöstä Kinseyn tutkimuksissa on kyse. Hänen (kyseenalaisten) tutkimustensa tulokset julkaistiin kahtena miehille ja naisille suunnattuna bestseller-raporttina. Kumpaakin myytiin paljon: mieskirjaa yli puoli miljoonaa ja naiskirjaakin yli 300 000 kappaletta, ja ne on käännetty 11 kielelle, jälkimmäinen myös suomeksi. – Kyse on siis suorastaan pöyristyttävästä ilmiöstä!
Ymmärrämme, että näillä ilmiöillä on heijastusvaikutuksensa.
Puolimatkan perusteellinen harava tavoittaa jopa Björn Vikströmin ja WHOn ajattelun aukot. Professori Puolimatkan mukaan (Björn) ”Vikström mukautuu naturalistisen seksologian näkemykseen, jonka mukaan ”seksuaalisuuden eri ilmenemismuodot” voidaan ”ymmärtää ilmauksina luonnollisista variaatioista ja luomakunnan rikkaudesta”. Seksuaalikasvatuksen sovellettuna tästä seuraa, että ”Aikuisten tehtävä on antaa lupa seksuaaliselle ja sukupuoliselle moninaisuudelle.””
Suuri tervejärkinen suomalaisten enemmistö varmasti tajuaa, että Tapio Puolimatka puolustaa yhtä lapsen luovuttomatonta oikeutta eli koskemattomuutta. Se on nyt uhattuna. Tämän Puolimatka dokumentoi laajasti ja vakuuttavasti. Tässä hänen em. blogistaan vielä yksi esimerkki:
”Jo nyt on tutkijoita, joiden mukaan aikuisten ja lasten väliset seksuaalisuhteet ovat hyväksyttäviä ja jopa olennaisia lapsen terveelle kehitykselle. Esimerkiksi Joan A. Nelsonin (1989) mielestä pedofiiliä tulisi kutsua lapsen oikeuksia puolustavaksi visionaariksi, joka “uskoo, että aikaamme luonnehtivat ongelmat ovat peräisin lapsuuden seksuaalisuuden tukahduttamisesta, joka kieltää iästä vapaan seksuaalisen kiintymyksen ilmaisun”.”
Tällaisia edellä mainittuja lapsen koskemattomuutta loukkaavia kannanottoja esittävät tutkijat tulisi mielestäni erottaa viroistaan. Maalaisjärjellä voisi siten kuvitella, että Tapio Puolimatkan huoli lasten oikeuksien puolesta saisi laajaa tukea. – Toisin näyttää kuitenkin olevan. Jyväskylän yliopiston rehtori on jo twiittaillut huolestuneena ja yksi hänen twiiteistään kuuluu näin: ”Professori Puolimatkan kirjoitus ei edusta @uniofjyvaskyla arvoja eikä linjaa. Olemme sitoutuneet kohtelemaan jokaista yksilöä ja ryhmää kunnioittavasti ja arvokkaasti. Opetuksemme pohjautuu tieteeseen, ei ideologiaan ja mielipiteisiin. Ryhdymme konkreettisiin toimenpiteisiin.”
Seurakuntalaisen sivuilta voimme lukea, että Jyväskylän yliopisto kuulee ensi viikolla kasvatustieteen professori Tapio Puolimatkaa mielipidekirjoituksesta, joka on tulkittu homovastaiseksi.
Tämä prof. Puolimatkaan kohdistettu toiminta saa kysymään: Saako Suomessa enää argumentoida kriittisesti, jos se ei piirrä seksuaalinormien liberalisoimisesta myönteistä kuvaa? Onko vaiettava faktoista?
En ole ainoa näin ihmettelevä. Eräs henkilö pohtii ja havainnoi: ”Puolimatka sohaisi kirjoituksellaan julkista salaisuutta siitä, että teini-ikäisten homopoikien ja aikuisten miesten väliset suhteet ovat yleisiä ja usein niissä siirtyy rahaa tai muuta omaisuutta teinihomon hyväksi. Aikuisten miesten ja teinihomojen välinen seksi lienee enemmän tai vähemmän hyväksytty käytäntö homopiireissä.”
Tähän viimeksi mainittuun väitteeseen taloudellisista tekijöistä minulla ei ole näyttöä tai tietoa, mutta nyt Puolimatkaan kohdistettu hyökkäys saa kyllä ajattelemaan, ettei läheskään kaikki seksuaalisen liberaalisoimisen romantisoimispolitiikka kestä päivänvaloa. Huolestuttavaa myös on, jos yliopiston rehtori unohtaa twiittaus- ja irtisanoutumiskiireissään professorinsa varsinaisen pointin eli lasten oikeuksien turvaamisen. Tämä tärkein asia olisi ansainnut tulla ensisijassa alleviivatuksi.
Jeesus on kaikkein pienempien puolella ja tekee sen varsin selväksi:
”Mahdotonta on, että viettelykset jäisivät tulematta; mutta voi sitä, jonka kautta ne tulevat! Hänen olisi parempi, että myllynkivi pantaisiin hänen kaulaansa ja hänet heitettäisiin mereen, kuin että hän viettelee yhden näistä pienistä.” (Luuk.17:1-2)
