Laskiaissunnuntain vakioteemana on latinaksi ilmaistu ”Esto mihi”, ole minulle. Se on ote päivän vanhan antifonin alkusanoista (Ps. 31:3): ”Ole minulle turvakallio, vuorilinna, johon minut pelastat.” Ilman tätä tietoa kehotus lyhykäisyydessään jää ilmaan. Ole minulle …. voi olla aloitus mihin vain.
En voi sille mitään, että iskelmiä kuullut mieleni syöttää jatkoksi jotain tämän tapaista: ”Ole mulle vähän aikaa hän”. Lähtökohtana on menetetty rakkaus, jota laulaja on rakastanut nykyistä enemmän, vaikka tätäkin rakastaa paljon. Epäilemättä särkyneen sydämen puheessa Jumalalle voi olla tällainenkin haikeus: korvaa rakkaudellasi maallinen menetykseni. Ole rakkaani. Ei tarvitse mennä edes morsiusmystiikkaan asti, kun kaipaus rakkauden lohdutukseen on lähellä.
Minusta paastonajan haaste (käytän tarkoitukselisesti tätä sanaa) on kutsu miettiä hengellisiä merkityksiä kuten ”ole minulle” -kehotusta, joka on osoitettu rukoussanana Jumalalle. Mitä muuta kuin turvaa ja lohdutusta, kompensaatiota, voimme pyytää Jumalan olemiselta meille?
Kiehtovinta on pätkäistä pyyntö annettuun kahteen sanaan ilman jatkoa. Siis pelkkä OLE MINULLE. Ihmeellinen, avaraa avarampi rukous! Pyyntö: ilmene minulle, todellistu minulle, ole olemassa minulle! Siihen sisältyy myös Jumalan Moosekselle ilmoittaman nimen kunnioitus: ”Olen se mitä olen.” (JHVH). Ei mitään määritelmiä, ennakkoehtoja tai -ehdotuksia Jumalan olemiselle. Ole todella mitä olet – ja silti niin, että realisoidut minun kapeaan ymmärrykseeni, ahtaaseen uskooni, haparoivaan toivooni ja ehdolliseen rakkauteeni!
Ole minulle – armollinen. Muuten en tajua, mitä minulle olet! – Aamen.
No tuo kyllä kertoo kirkkohallituksen toiminnasta aika paljon. Miksi ihmeessä valita järjestelmä, joka ei tunnista suomalaista aakkostustapaa?!
Täysin samaa mieltä TA:n kanssa. Ja sitä ohjeistusta, materiaalia, s-postia jne tuli niin paljon, että jos sen kaiken olisi joku lukenut, niin siihen olisi pitänyt palkata erityinen työntekijä.
Vaalit pitäisi saada yksinkertaisemmaksi. Osuuspankki ja -kauppa sekä ammattiliitto saavat demokraattisesti valitut hallintoelimet paljon pienemällä rumballa – ja uskoisin, että myös korkeamalla ääneestysaktiivisuudella. Voisiko sieltä ottaa oppia?!
Myös meillä todettiin, että äänioikeutettujen luettelo oli turhan vaivalloista käyttää, nimien löytäminen oli hidasta ja hankalaa, vaikka ne melko oikeassa järjestyksessä olisivatkin olleet. Syntymäajat olivat vasemmassa laidassa sopivan harvassa, toinen sarake täynnä rivejä, joista yksi rivi oli nimirivi ja muut samankokoista tekstiä. Selkeämpää olisi ollut, jos nimet olisivat olleet vasemmalla ja muu tiheä tieto oikealla. Siis oikeesti, eikö kirkkohallituksessa ollut ketään, joka olisi kokeillut etsiä luettelosta nimeä . Laittakaa ensi kerralla luetteloa tekemään henkilö, joka on ollut vaalitoimitsijana.
Kirkkohallituksen olisi syytä vihdoin etsiä hommiinsa atk-asioita ymmärtävä henkilö. Monessa muussakin asiassa tuntuu vieraannutun oikeasta elämästä ja sen käytännöistä. Tervetuloa todellisuuteen.
Ahti: ”Kirkkohallituksen olisi syytä vihdoin etsiä hommiinsa atk-asioita ymmärtävä henkilö.”
Taitaa olla homma ”korkeemmas käres” .
Näinköhän tuli käytettyä kolmen markan suutaruia, joka teki viiden markan vahingon?
Suosittelen lämpimästi suomalaista ohjelmantarjoajaa, joka osaa aakkostaa ja laittaa sukunimen vasempaan reunaan.
Erikoismerkillä varustetut nimet eivät todellakaan kuulu listan hännille, vaan omalle paikalleen.
Tyypillistä kirkon touhua. Ei minkään laista käytännön järjestelyjen osaamista eikä arvostusta niille asioille niin paljoa, että viitsittäisiin hommata kunnon työkaluja. Sama kaava toistuu vuosikymmenestä toiseen.
Sain palautetta seurakuntalaiselta Nurmijärven Klaukkalan kirkon vaalitouhusta. Oli ollut epäselvää, mihin jonoon mennään. Myös siellä oli ollut epäselvä tapaus äänioikeudesta.
Tuntuu uskomatomalta lukea näitä kämmejä. Eikö nyt voida kehitellä järjestelmä, jossa äänioikeuden voi todeta suoraan läppäriltä henkilötunnuksella. Ja niin, että vaikkapa kolmessa kirkossa voi äänestää yhtä aikaa.
Nurmijärvellä varsinaisena äänestyspäivänä kolme kirkkoa, joiden välillä retuutettiin näitä paperisia listoja, joissa Vil’enit viimeisenä.
Moni jätti äänestämättä, kun ei tiennyt milloin ja missä pitäisi äänestää.
Nyt on neljä vuotta aikaa panna asia kuntoon. Kirkossa on mutenkin liikaa harrastelijoiden puuhastelua. Turhauttaa, kun on myös meitä, jotka otamme työn ja asiakaspalvelun tosissamme ja sydämellä.