Olisiko Ireneauksen huomaamisesta jottain asiaa päiväämme

Kyllä, vanhurskauttamisasiaan kehyksenä Jumalan lupauksina Oikean Uskon huomaamisesta kuten sen mahdollisena omistamisena liittyy aina synti suvullisesti jatkuvana kirouksena niin Paavalilla kuin Lutherilla.

Voidaanko edellistä sanoa Jumalan tahdoksi tai sanaksi.

Kirkossa on joskus katsottu pojan elollistumisiäksi 40.tä vuorokautta tytön 80.een vastaavaan äitinsä kohdussa.

Missä tämä perisynnin substanssi oleilee ennen Ihmisalun elollistumista kun vanhoista kiinni pidämme. Samaan asiaan liittyy abortoitujen sikiöiden kasteen tarve mistä kirkko tietenkään ei halua puhua.

Miksi Vanhasta Testamentista ei voi lukea mitä siellä sanotaan. Jumala kielsi kahdeksannen päivän Ihmisen anomalian epäjatkuvuutta diskontinuiteettina. Kuudennen päivän Ihmisen anomaliaa Jumala käski kuten toisia luomiaankin.

Edellisen Ihmisen kuudennen päivän anomalian hyväksyy myös Katolisen Kirkon luonnontieteellinen konkregatio mistä Kotimaan uutisissakin on voitu lukea. Sielläkään ei ole vielä päästy eteenpäin mutta odotellessa.

Kahdeksannen päivän lahjoja näin olivat omantunnon ja valinnan heräävät mahdollisuudet Ihmisessä. Miten hyvin traditiomme Jumalan suuria lahjoja arvostaa on kullekin katsomisen päässä ja vaikka kirkon jäseninä.

Näin tarkoitus ajan kanssa on ollut Ihmisen kohoaminen valinnoissaan ja arvostuksissaan mitä eteenpäin menevä traditio tukisi. Asia tarvitsee epäonnistumista, kipua, yritystä uudelleen arviointiin, totuuden tajua oikein tekemisestä onnistuassamme.

Mitä kirkko asian hyväksi tekee, muistuttaa meitä ikuisesti vaikuttavasta perisynnin substanssista jolloin tämä vaiva on mukana joka päivä teemme mitä hyvänsä ja mikä jättää ja vaikuttaa kaikkeen jälkensä.

Kohoaako Ihminen edellisellä opetuksella koskaan henkisessä tasossaan sinnepäin mitä Jeesus halusi kirkastaa.

  1. Väisäsen tekstit tuntuvat siltä ,että ne on ensiksi kirjoitettu jollakin toisella kielellä, esim venäjäksi, ja sitten kääntökoneella käännetty suomeksi ja se teksti sitten on kopioitu tänne seinälle. Tästä johtuu että hänen sanomansa on usein vaikeata ymmärtää.

    • Venäjän kielen osaaminen olisikin rikkaus Ihmiselle. Vivahteita kieli huomaa hyvin samaa tarkoittavissa käsitteissä.

      Itselleni taitaisi hyvä olla suomesta suomeen väline.

    • Seija Rantanen on ilahduttavasti kiinnostunut teksteistäni tosin samalla kommentilla.

      Hänen esittämänsä ei pidä paikkaansa. Mummoni velipojista tosin yksi osasi hiukan sitäkin kieltä.

      Samaa mieltä olen ”suomesta suomeen” välineen hetkittäisestä tarpeellisuudesta.

    • Vähän tulee samanlainen tunne. Äidinkielenä suomea puhuvana minun on välillä vaikea ymmärtää Väisäsen kirjoituksia ja lisäksi monet sanajärjestykseen ja lauserakenteeseen liittyvät valinnat tuntuvat hyvin erikoisilta.

    • Saksan kieli on myös hyvä vaihtoehto sanajärjestyksen ja lausevastikkeiden asiassa arvella mistä koneella on tullut käännetyksi.

  2. Pekka

    Jatka sinä vain persoonalliseen tyyliisi pohdintojesi julkaisua.

    Pari lyhyttä kommenttia.

    Ensinnäkin Ireneus on ollut todella merkittävä teologi aikoinaan ja hänen opetuksensa ovat kaikille ajoille antoisia.

    Toiseksi tuolle keskiajalla paljon käytetylle ajatukselle, että poikasikiö sieluuntuu 40 päivää hedelmöittymisestä ja tyttösikiö 80 päivää hedelmöittymisestä on taustalla hyvin konkreettinen havainto keskenmenojen tapauksissa. Suunnilleen noin pitkä aika kuluu siitä kun sikiölle tulevat sukuelinten piirteet niin paljon näkyviin, että sikiö voidaan tunnistaa ihmisen aluksi eikä sen piirteet häviä yleiseksi biomassaksi. Kyseessä siis ei ollut mikään eriarvoisuuden ajatus, vaan hyvin konkreettisiin havaintoihin perustuva ajoittaminen

    • Kiitän Matias Rotoa palautteestanne.

      Totta on kirjoittavani kulmikkaasti aika ajoin. Asia syntyy näkemisen tarpeesta minne haluan katsoa ja ymmärtää lisää samalla hyväksyen asian sen mahdottomuudesta tulla koskaan huomanneeksi mitä tavoittelen.

      Ilman Taivaan Isän varjelua en nyt olisi täällä todistamassa vajavuuttani.

Väisänen Pekka
Väisänen Pekka
Soossi ja joltisen pyöriät perunat. Olen nuoruudessa hiukan soittanut ja lukenut.