”Katsokaapa miten tuo Kristitty on ihmeellisin ihminen maan päällä. Hänellä kun on kaikki ne ominaisuudet, joita ihmiseltä odotan. Kristityllä on valtava rakkaus jokaista kohtaa. Hänellä on sydämestä pulppuava ilo, Sisäinen rauha, joka ei ole riippuvainen olosuhteista. Olivatpa ne millaiset tahansa. Kristitty on mitä kärsivällisin ihminen. Hänessä ei voi havaita mitään merkkejä kärsimättömyydestä. Silloinkaan, kun hänelle tehdään mitä törkeintä vääryyttä. Kristitty on kaikkein ystävällisin henkilö ja kaikki haluavat olla hänen seurassaan. Kaikessa kanssakäymisessä hänestä huokuu pelkkää hyvyyttä. Tässä kaikessa hän pysyy uskollisena minulle ja toteuttaa tuota kaikkea kaikissa tilanteissa”
Näin Jumala puhuu enkeleilleen taivaassa. Eikä tässä puheessa ole mitään ironiaa. Jumala näkee vain Kristityn tällä tavalla, eikä Hän kaikesta kaikkivaltiudestaan huolimatta voi tulla mihinkään muuhun tulokseen, kuin juuri siihen.
Ainoa mahdollinen järkevä johtopäätöksemme tästä on se, että nyt Jumala on pahasti erehtynyt noissa kaikissa kohdissa. Siksi on ymmärrettävää, että monet haluaisivat poistaa ”vanhurskaus” – sanan kokonaan Raamatusta ja näin auttaa Jumalaa saamaan paremman käsityksen kristittyjen todellisesta tilanteesta.
Paha erehtyminen koskee oikeasti kuitenkin vain meitä, jotka emme oikein kykene käsittämään Jumalan järjen juoksua. Jumala kun kaikesta huolimatta on luvannut vanhurskauttaa syntisen yksin armosta ja vain yksinomaan Kristuksen tähden. Sana vanhurskaus kun ihan oikeasti sisältää kaikki nuo hienot ominaisuudet ja nekin saa jokainen kristitty Kristuksessa itselleen omistaa. Näin on Jumala tässä asiassa päättänyt.
Surullista on Arin tekstiä lukea kun jokaisella rivillä hän korostaa omaa osuuttaan ja onnistumistaan. Aivan turhaa työtä teemme, jollei Jumala Arille avaa tätä asiaa. Hän kun on nyt täysin varma siitä, että me Ismo olemme väärässä ja hän oikeassa, niin mitään toivoa ei tietenkään ole. Ari ei vielä ole valmis vastaanottamaan armoa yksin armosta. Varmaankin Jumala rakkaudessaan haluaa tehdä työnsä Arinkin kohdalla ja hän pääsee lopulta tähän Aabrahamin uskoon sisälle. Jospa Ismo jätetään tämä Arin asia Jumalan huoleksi.
Pekka siis mitä minä muka tein saadakseni armon? No ainakin tunnustin Jumalan näyttämän synnin elämässäni, jouduin nöyrtymään etten ollutkaan elänyt niin hyvää elämää mitä olin kuvitellut.
Saanen nyt kysyä kuinka sinä sovitat ”vastaanottamaan armon yksin armosta” kun kuitenkin otat oman kasteesi jo mukaan eli saitko siis armon jo kasteessa vai kuinka?
Olenko joskus väittänyt että olisin pelastettu siksi, että minut on kastettu? En. Olen pelastunut yksin Jeesuksen sovitustyön tähden, eikä siihen voi, eikä tarvitse lisätä mitään lisä vaatimuksia.
Kaste on merkkinä siitä, mitä Jeesus on tehnyt puolestani. Yhtä vähän kuin silloin pienenä vauvana saatoin vaikuttaa kasteeseeni, niin yhä vähän voin lisätä omilla ponnistuksillani siihen pelastukseen, jonka Vapahtaja on täydellisellä uhrillaan minulle ansainnut.
Aamen! Pekka.
Kirjoitin vuosia sitten aiheesta: ”Mistä tunnistan uskovan”. Nyt on oikein mielenkiintoista miettiä sitä, mistä Ismon kanssa tunnistamme toisemme Aabrahamin uskon perillisiksi. Emmehän ole kuitenkaan koskaan -(tietääkseni)- tavanneet. Emmekä tiedä toisistamme mitään muuta, kuin sen, mitä olemme tänne kirjoittaneet. Silti koko uskon varmuutemme perustuu aivan samalle ja kestävälle perustalle.
Pekka toteat että kaste on merkkinä mitä Jeesus on tehnyt puolestasi, eikö Jeesus kuollut kaikkien ihmisten puolesta siis myös kastamattomien?
Kastetta ei saa sotkea siihen asiaan että olemme Jumalalle kelvollisia vain ja yksinomaan Kristuksen sovitustyön tähden. Joten en muuta keskustelun aihetta kasteeseen, enkä sitä tähän salli.
Syntiemme sovitukseen, joka tapahtui Golgatalla ei saa sotkea mitään lisää. Se on pidettävä tarkasti erossa kasteesta, parannuksesta ja hyvistä teoista. Ne on kuitenkin tärkeitä asioita kristityn elämässä, mutta niiden varaan ei saa pelastusta ryhtyä rakentamaan. Ei edes sen varaan, että Jumala on Henkensä kautta jotain hyvää omissaan vaikuttanut. Edes uskoon tulo ei ketään pelasta , jollei usko kohdistu yksinomaan Kristuksen täydelliseen pelastustyöhön meidän puolestamme.
Pekka esille tuomallasi ei ole mitään tekemistä evankeliumin kanssa, siis Jeesuksen sanoja ei voi liittää tuohon millään tavalla ja ainoastaan Jeesuksen sanat ovat iankaikkisen elämän sanoja.
Ei tietenkään Ari. Ei sinun käsityksesi kanssa siitä mitä sana ”evankeliumi” tarkoittaa.
Sinulle kun se sana ei merkitse ollenkaan samaa, kuin kristityille. Kristityn tunnistaa siitä, että tämä uskoo sovituksen jo tapahtuneen. Hän iloitsee siitä että on saanut kuulla evankeliumin, eli ilosanoman siitä että Jumalan poika on tullut ihmiseksi ja omalla kuolemallaan on sovittanut ihmiset Jumalan kassa ja Jumala on Poikansa kuolleista herättänyt. Evankeliumi on siis hyvä sanoma näistä tapahtumista. Olet moneen kertaan väittänyt, että neljä evankeliumia olisi Jeesuksen käskyjen kokoelma, joita jokaisen uskovan pitää kyetä noudattamaan. Siihen ei kukaan kuitenkaan kykene. Se on täysin selvää. Lain tarkoitus ei ole tehdä meistä pyhiä ja synnittömiä, vaan osoittaa se ettemme kykene lakia täyttämään. Sillä laki vaatii ei vain tekojamme, vaan myös sen että täydestä sydämestä rakastamme Jumalaa. Lain tarkoitus on osoittaa meille se, että ilman sovitusta olemme hukassa. Saamme sen uskomalla, että Jeesuksen veri riittää meidän puolestamme.
Tämä keskustelu ainakin Arin kanssa päättyy tähän. Olen jo oppinut sen, ettei kanssasi kannata keskustella. Olet valinnut oman tiesi ja pidät siitä tiukasti kiinni. Niinpä keskustelu on täysin turhaa.