Piispojen tuore selonteko on hämmentävä asiakirja. Sen rivit mutta erityisesti rivien välit kertovat koruttomasti missä tilassa piispat joukkona ovat ja mihin he joukkona yksimielisinä tällä hetkellä pystyvät. Yksimielisyyden tuskallisuus näkyy tekstissä ja myös monien piispojen jälkikäteen antamissa kommenteissa.
Mutta ensin pitää sanoa selonteosta jotain hyvää. Se on pääosin selkeää yksinkertaista ja hyvää suomenkieltä, jota tavallinen peruskoulun suorittanut suomalainen pystyy vaivattomasti lukemaan. Jos aidosti on ollut tarkoitus, että selonteon jälkeen käydään avointa ja laajaa keskustelua, selkeä kieli on hyvin linjassa sen kanssa .
Selonteko ei todellakaan ole mikään tieteellinen tutkimus. Parhaimmillaankin se on pikemminkin pitkänpuoleinen ylioppilaskirjoitusaine, jolle voi antaa arvosanan magna cum laude approbatur. Lähdeviittaukset ovat mielenkiintoisia. Joissain tilanteissa on tarkka lähdeviittaus raamattuun, tunnustuskirjoihin tai Lutheriin. Tarvittaessa lähteinä toimii ”reformaattorit” anonyyminä joukkona tai pahimmillaan ”toiset”, ”jotkut” ja ”eräät” kantoja esittäneet. Tai sitten on vain mainintoja ja väittämiä ilman lähdettä.
Sinänsä selonteossa on paljon tietoa ja yleistajuista historiaa, joka ei ole pahitteeksi kenellekään yleissivistyksensä kasvattamista kaipaavalle. Mutta piispat syyllistyvät siihen samaan isolla pensselillä huidottuun suurpiirteisyyteen, mikä on ollut koko tähän asti käydyn avioliittokeskustelun suurin ongelma. Kirkon avioliittonäkemys osoittautuu jokseenkin epämääräiseksi ”olisihan se nyt kuitenkin kaikkein parasta, jos näin voitaisiin toimia” –tyyppiseksi kokonaisuudeksi, jonka myönnetään muuttuneen ja muuttuvan aikojen saatossa ja paikallisten ja kulttuuristen näkemysten myötä. Hyvä niin, mutta mitä siitä on pääteltävä tästä eteenpäin?
Selonteko tahtoo osoittaa, että meille relevantin historian aikana avioliitto on merkinnyt miehen ja naisen välistä organisoitua ja jollain muodoin laillistettua suhdetta. Se on toki helppoa. Kukaan ei ole tainnut väittääkään muuta. Asiaan ei ole otettu kantaa, kun ei ole tarvinnut. Mutta on vaikea ymmärtää, että piispat eivät osaa tai uskalla lausua mitään siitä, mikä avioliittokäsitteen muutos on niissä maissa, joissa avioliitto voi olla myös samaa sukupuolta olevien välinen. Eikä myöskään siitä, miten Suomen tilanne on muuttunut, vaikka eduskunnan päätöksestä on kohta jo kaksi vuotta. Elokuussa 2016 julkaistu piispojen selonteko kertoo vain sen, miten asia oli marraskuussa 2014.
Muutamat piispat ovat pahoitelleet, että piispoilta odotettiin julkisuudessa muuta kuin mikä heidän lausujamandaattinsa oli. Eli siis laatia selonteko, mikä tilanne on eikä ehdottaa, mitä seuraavaksi olisi ajateltava ja tehtävä. Uskokoon ken tahtoo, että piispoille lähetettäisiin kirkolliskokouksesta sellainen tehtäväksianto, jonka sisältöön ja toimeksiannon muotoiluun he eivät valmisteluvaiheessa voi vaikuttaa. Mutta tällaisen tehtäväksiannon taakse on tietysti nyt helppo mennä, kun asia on vaikea.
Kuitenkin piispat rohkenevat lausua jotain, mitä talvella 2017 tapahtuu. Samalla kun he selonteon alkupuolella korostavat, kuinka kirkkokäsikirjaa on toimituksissa tarkoin noudatettava, he rohkaisevat pappeja käyttämään mahdollisissa samaa sukupuolta olevien avioliittojen tapauksissa rukoushetkiohjetta, joka ei ole laadittu eikä tarkoitettu avioliittotilannetta vaan parisuhteen rekisteröintitilannetta varten. Ei siis edes ole sitä rohkeutta osoittaa, että ohje muutettaisiin avioliittoa koskevaksi ennen maaliskuuta 2017. Parisuhteen rekisteröintejähän ei sen jälkeen enää tehdä.
Selonteossa korostetaan, että avioliiton solmineet samaa sukupuolta olevat henkilöt ovat yhtä tervetulleita osallistumaan kaikkeen seurakunnan toimintaan ja vastuunkantoon,kuin muutkin. Niinpä. Vaalikelpoinen seurakunnan luottamustoimeen on tietyn iän täyttänyt kristillisestä vakaumuksestaan tunnettu seurakunnan jäsen. Avioliiton solmiminen toisen samaa sukupuolta olevan kanssa ei siis ole piispojen yksimielisen kannan mukaan ristiriidassa kristillisen vakaumuksen olemassaolon kanssa. Kaikki ilmainen tai maksullinen työpanos ja muu vastuunkanto otetaan ilolla vastaan. Mutta kun sellainen henkilö haluaa mennä laillisesti ja sitoutuen naimisiin, kirkolla ei ole tarjota mitään toimitusta, riittiä tai palvelusta. Ensimmäistä kertaa kirkko rajaa pois vaalikelpoiset täysivaltaiset jäsenensä jonkin kirkollisen toimituksen ulkopuolelle. Se on ihan eri asia, kuin rajata kirkollinen toimitus vain omiin kelpoisuusehdot täyttäviin jäseniin. Mutta tätä ei osata tai uskalleta nähdä ongelmaksi, vaikka se on ollut näköpiirissä jo lähes kaksi vuotta. Että ei ole mitään muuta tarjota, kuin keskustelua ilman tavoitetta ja päämäärää.
JORMA OJALA,
etkö voi ottaa vastuuta siitä, mitä kirjoitat? En ole kuvaillut sinun jumalasuhdettasi, kun en sinua tunne. Sinä sanoit minun Jumalaani handicap-jumalaksi ja kysyin, milla oikeudella, kun et minua tunne.
Sinä päätit minulle osoitetun viestin seuraavasti. lainaus sinulta:
”Paljon Saatana on saanut aikaan viime vuosikymmeninä tässä kirkossa. Surullista.”
Jorma Ojala, sinä sanoit sen minulle-. Minä en ole sanonut sitä sinulle, enkä vieläkään sano.
Herää jo Jorma. Älä anna väärää todistusta lähimmäisestäsi. Älä tee parannusta toisen synneistä. tee omistasi. Emme me voi mitään totuutta vastaan, vaan totuuden puolesta-. Kerro sinä omasta jumalasuhteestasi ja anna minun kertoa omastani.
Huomasit varmaan, Heikki, että tuolla ylempänä kirjoittanut leidi jo hiukan paheksui tällaista kahden keskustelua.
Olisi pitänyt jättää kokonaan vastaamatta, mutta kun harmitti tuo turha henkilökohtaistaminen.
Voitaisiinko tämä nyt jo lopettaa?
En voi ottaa vastuuta sinun tulkinnastasi, Heikki.
Minähän kommentoin yleisellä tasolla muutenkin niin usein täällä esitetyistä ajatuksista, enkä puhu sinusta.
Sinähän et ole kirkko, mutta kirkkomme tilanne on toki seurausta siitä, että suhde Jumalan sanaan on muuttunut. Sehän on aivan yleisesti tunnettu tosiasia.
En mittaa uskoa, mutta onhan jokaisen meistä silloin tällöin mietittävä psalmistin sanoin: ”Tutki minua, Jumala…”.
Alunperinhän otin kantaa tuohon Volgan mutkaan.
Ajatus siitä, että suomalaiset ovat heimokunnittain vaeltaneet jostain ja valloittanut maan saamelaisilta, on hylätty jo ajat sitten. Tämä raamatullinen esikuva ei oikein toimi täällä, eikä täysin Israelissakaan.
Me olemme aina asuneet täällä, ja me olemme muuttuneet koko ajan uusien maahantulijoiden myötä.
Näin olemme pikemminkin brittien tapainen etninen lejeering saamelaisella pohjalla – kenties.
Jos geeniperimällä mitattaisiin Abrahamin jälkeläisten aitoutta, voisivat palestiinalaiset pärjätä hyvinkin juutalaisia paremmin. Jeesuskin taisi vähätellä biologisen sukulaisuuden merkitystä: ”Älkää luulko, että voitte ajatella: ’Olemmehan me Abrahamin lapsia.’ Minä sanon teille: Jumala pystyy herättämään Abrahamille lapsia vaikka näistä kivistä.”
Salme, kaikki mainitsemani asiat löytyvät internetistä kirjoittamalla ne englanniksi hakukoneeseen. Saksalaisen Der Spiegelin sivulta (spiegel.de) löytyy artikkeli Kids Behind Bars, jossa kerrotaan kuinka Israelin sotilaat pidättävät alaikäisiä pelotellakseen heitä osallistumasta mielenosoituksiin myöhemmällä iällä. Asianajajat ovat todenneet, että lapsia uhkaillaan esim isän työluvan menettämisellä. Tätä tapahtuu erityisesti Länsirannalla. Keskimäärin 700 alaikäistä pidätetään joka vuosi.
Sisaret ja Veljet Jeesuksessa,
en nyt osoita tätä Ylläpidolle, mutta minusta on hankalaa, että keskustelu, jota aktiivisesti käydään, putoaa pois kotimaa24 etusivulta. Eikö sitä voisi pitää siellä niin kauan, kuin joka päivä tulee uusia puheenvuoroja? Eikö voisi pudottaa niitä teemoja ja blogeja, joilla keskustelua ei käydä?
Jorma, minulle täysin sopii, että lopetamme. Mietinkin olemmeko me kaksi ne kaksi, joitten sanomisia ”on ikävä lukea”.
Sanon siis enää vain siunatuksi lopuksi jotakin:
Minun käsittääkseni / tietääkseni ”Volgan-mutka-teoriaa” ei ole tieteellisesti hylätty, vaan se edelleen kuuluu suomenkielen esihistoriaan. Geeniperintöä meillä on eri suunnista.
Israelista ja Palestiinasta. Jos näihin liittyvää keskustelua on ikävä lukea, ymmärrän sen tavallaan hyvinkin, mutta ikävyys johtuu myös asian luonteesta. Tosiasiat tekevät aiheesta ikävän. Ikävä oli aikanaan lukea Pohjois-Irlannista, Lontoon terrori-iskuista ja Berliinin muurille ammutuista siviileistä. Itse olen – ehkä suorastaan intohimoisesti – sitä mieltä, että kristittyinä meidän tulisi ennen muuta olla rehellisiä ja puhua totta. Totuudesta ollaan eri mieltä, tietenkin. Kenelläkään meistä ei ole totuutta hallussaan ja sittenkin se on olemassa. Lähestymme sitä eri suunnilta ja siksi on tärkeätä myös, että kunnioitamme toisiamme.
Minusta on oikein sanoa se, mitä ajattelee. Minusta on väärin halventaa ja jopa pilkata toisen uskoa tai toisen omaa näkemystä Jumalasta, toisen uskoa Jumalaan.
Siunausta vaan kaikille. Toivotaan, että Jerusalemissa ja Jordanin rannoilla diplomatia lisääntyy ja väkivalta vähenee. Rauhaa heille ja meille.
Kielien ja ihmisten vallusreitit eivät kulje samoja teitä. Kielemme alkukoti on hyvinkin Volgan mutkassa, muuta geeniperintömme on muualta lähtöisin. Israelin virallinen kieli hepreakin on herätetty uudelleen henkiin ja opetettu jiddisiä, venäjää, puolaa, saksaa ja muuta äidinkielenään puhuneille maahanmuuttajille.
Islamin kirjoittaminen Isolla tai pienellä alkukirjaimella riippuu asiayhteydetä, eikä mahdolliselal kielioppivirheellä ole mitään tekemistä itse kyseisen uskonnon tuntemisen kanssa. Yleenkin jonkin ideologian tunteminen vaatii verraten paljon objektiivisuutta ja totuuden rakkautta.
On siunattu asia, että Jumalan Sana, Raamattu on totuus, jonka perusteella voi hyvin arvioida asioita. Raamattu ei tosin avaudu oikein oikein niille, joilla ei ole vilpitön mieli seurata totuutta. Jeesus sanoi Joh.7:17 Jos joku tahtoo tehdä hänen ( Taivaallisen Isän) tahtonsa, hän tulee tuntemaan onko tämä tämä oppi Jumalasta, vai puhunko minä ( Jeesus) omiani.
Jeesus sanoi Joh.8:31-32, Jos te pysytte minun sanassani, te todella olette minun opetuslapsiani ja te tulette tuntemaan totuuden ja totuus tekee teistä vapaita. Jumalan Sana vapauttaa ihmisen synnin voimasta, peloista ja myös harhauskomuksista.
Joku sanoi uskovansa Jumalaan, mutta ei Raamattuun. On melkoinen mysteeri miten se on mahdollista. Joh.1:1 ja Ilm.19:13 mukaan Jeesus itse on Jumalan Sana. On siis mahdotonta uskoa Jumalaan, uskomatta Hänen Sanaansa. Raamatussa ei ole vain Jumalan sanoja, vaan Raamattu on kirjoitettu Jumalan Sana. Jeesus ei koskaan epäillyt Raamattua. Sitä eivät tehneet myös Hänen apostolinsa. Uusi testamentti on täynnä apostolien lausuntoja siitä, että Raamatun Kirjoitukset ovat Jumalan Sanaa. Sen perusteella on turvallista tehdä matkaa ajasta ikuisuuteen.
Raamattu ei ole Jumalan Sana. Se lukee Raamatussakin, jos sitä lukee vilpittömästi totuutta etsien. Jumalan Sana on Kristus, hän tuli ihmiseksi, meidän veljeksemme. Hän ei tullut kirjaimiksi paperille. ”Alussa oli Sana. Sana oli Jumalan luona, ja Sana oli Jumala. Jo alussa Sana oli Jumalan luona.” Lihaksi tullut Sana ei ole sama, kuin sana, joka hänet ilmoittaa: ”Jumalan sana levisi leviämistään. Opetuslasten määrä kasvoi Jerusalemissa nopeasti.”
Aina on myös uskottu, että Raamattu on Jumalan sanaa, ja se on ollut uskonpuhdistuksen keskeinen teema.
Aiheesta oli Kulmakivestä erittäin hyvä Eskolan artikkeli.
Olisiko varhaisessa kirkossa suvaittu sellaista väittämää, että Paavalin, Pietarin tai Johanneksen kirjeet eivät ole se, mitä Herra itse on tahtonut sanoa seurakunnalleen?
Nykyajan sofistista tilanne on tietysti hankalaa. Omien mielihalujen mukaisesti haluttaisiin itse valita mikä on Jumalan sanaa ja mikä ei. Ei se mitään uutta ole. Sehän on sen saman toistoa, mitä jo käärme kysyi paratiisissa. Kukin valitsee uskonsa ja jumalansa. Kerran vastaamme siitä, mitä olemme opettaneet.
Minulle ei ole paljoa arvoa sellaisesta johdattajasta, joka on silmiä räpyttämättä valmis leimaamaan kaikki vanhoillislestadiolaiset potentiaaliseksi pedofiiliksi. Rasismia on monessa muodossa, samoin vainoa.
Miksi Raamattu on Jumalan Sanaa? Siksi, että kaikki mitä on kirjoitettu siihen, on totta. Toisin sanoen asiat taphtuivat niinkuin oli kirjoitettu, tietysssä paikassa, tiettynä aikana, tietyllä tavalla. Yhtäkään Raamatun kertomusta tai profetiaa ei ole tähän mennessä todistttu vääräksi. Jokainen henkilö eli siihen aikaan ja siinä paikassa ja sillä tavalal kuin Raamattu kertoo.
Se että Raamatussa on myös jumalattomien ihmisten sanoja tarkoittaa vain, että he todella sanoivat niin kuin on kirjoitettu. Kielteiset tapahtumat on kirjoitettu varoitukseksi. Kaiken takana on ihmeellinen Pyhän Hengen viisaus.
Uusi testamentti ja kristinusko ei perustu vain jonkin yksityisen ihmisen saamiiin sanomiin, vaan historiallisiin tosiasioihin, jotka ovat jokaisen todennettavissa. Raamatussa ei ole vain Jumalan sanoja siellä täällä, vaan se on Jumalan Sanaa. Sen opetukset ovat luotettavia kaikkina aikoina, sen moraali on korkeampi kuin ihmisen moraali, sen profetiat paikkansa pitäviä. Raamattu on Jumala kirjoitettu sanoma ihmiskunnalle, jolle ei koskaan tulla antamaan mitään parempaa tai uutta ilmoitusta. Raamatun sanoma on muuttanut miljoonien ihmisten elämän.
”Jokainen henkilö eli siihen aikaan ja siinä paikassa ja sillä tavalla kuin Raamattu kertoo.” Tuhlaajapojalla ei ole syntymäpäivää eikä laupiaalla samarialaisella kotikaupunkia. He ovat Herramme sepittämän vertauksen hahmoja. Pyhän Hengen ihmeellinen viisaus ei ole tietosanakirjan tosikkomaisen toimittajan viisautta, vaan jotakin elämää ymmärtävän runoilijan viisauden kaltaista.
”Minulle ei ole paljoa arvoa sellaisesta johdattajasta, joka on silmiä räpyttämättä valmis leimaamaan kaikki vanhoillislestadiolaiset potentiaaliseksi pedofiiliksi.” Miksi vanhoillislestadiolaiset olisivat erikoistapauksia? Jokainen ihminen on mahdollinen tekemään iljettäviä syntejä. Tämä ei kuulu tässä käytävään keskusteluun, mutta totean sen, että vanhoillislestadiolaisuuden rippikäytäntöä on arveltu synnintekijöitä suojelevaksi. Siihen ei ole otettu kantaa, onko liikkeen piirissä enemmän vai vähemmän lasten hyväksikäyttäjiä kuin muun väestön joukossa.
Kyllä läntinen media on ollut paikan päällä, mutta erittäin monet niistä ovat olleet jo valmiiksi Israel-kriittisiä ja kirjoittaneet puolueellisesti asioista. Suomen tiedotusvälineet ovat erittäin puolueellisiä raportoisessaan Lähi-idästä. On lukemattomia esimerkkejä siitä, miten jälkeenpäin tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet raportoinnin olleen suorastaan valheellista, joko länsimedian oman puolueellisuuden vuoksi tai sitten siksi, että lähteinä on käytetty islamilaisia agentteja.
Median uutisaineistoon tulee nykyisin suhtautua suurella varovaisuudella. Kun aikanaan kommunistimielinen toimittaja oli paikan päällä Neuvostoliitossa, hän näki usein asioita kommunismin sokaisemin silmin. He antoivat antoivat aivan erilaisen raportin kuin kuin mitä todellisuus oli. Näin tapahtuu myös Lähi- idässä.
Suomalaisten televisiotoimittajien raportteja Neuvostoliitosta on usein moitittu puolueellisiksi. Reino Paasilinna kehotti näitä moitteita kommentoidessaan kiinnittämään huomion kahteen asiaan. Ensinnäkin lupa tehdä ohjelmia saatiin vain suostumalla ennakkosensuuriin. Se koski ohjelmien tekstiä. Toiseksi kannattaa katsoa ohjelmien kuvastoa. Kun teksti kehuu nykyaikaista ja tehokasta maataloutta, kuvassa saattaa näkyä tippuvan rännin alla mätänevä puinen lapio. Nimenomaan sokeista silmistä on turha syyttää. Sanat jouduttiin asettamaan varovaisesti.
Uutiskuvat murskaksi moukaroidusta Gazasta ja koulun lattialla lammikkoina olevasta verestä eivät muutu miksikään, vaikka niitä kommentoisi pääministeri Netanjahu itse.
Mieleeni tuli erään Laivastossa toimineen aforismi: Menestyvä johtaja tarvitsee kaksi laatikkoa pöydälleen. Toisessa lukee: Aika hoitaa! Toisessa: Aika hoitanut!
Tämä on niitä asioita, jotka aika hoitaa!
Niin, piispojen pitäisi rohjeta sanoa ulos, että he ovat keskenöään eri mieltä asiasta, ja ymmärrettävällä tavalla kertoa erimielisyyden perusteet. Siinä olisi eräitä aineksia toivotulle keskustelulle.
On ilmeisen väistämätöntä, että Suomen protestanttiset yhteisöt jatkavat historiallisella linjalla joka alkoi Lutherista: ne lisääntyvät jakautumalla.
Hentilä ja hänen lukuisat aatetoverinsa pystynevät valtaamaan nykyisen ”Suomen ev. lut. kirkon” ja savustamaan kristityt siitä ulos käräjöimällä jne. Toivon että nuo karkotetut löytävät uuden hengellisen kodin.