Asunnottomien yö -tapahtumaa vietettiin ympäri Suomen 17.10. Se on YK:n syrjäytymisen ja köyhyyden vastainen päivä. Päivän tarkoituksena on kiinnittää huomiota asunnottomuuden lisäksi myös syrjäytymisen ja köyhyyden ehkäisyyn ja nostaa näitä teemoja vahvasti esille. Myös Kotkassa vietettiin Asunnottomien yön tapahtumaa. Seurakuntamme on ollut vahvassa roolissa tämän tapahtuman järjestämisessä jo vuosien ajan.
Asunnottomuutta on pidetty perinteisesti suurten kaupunkien ongelmana, mutta asunnottomuutta esiintyy kaikkialla Suomessa. Huomioitavaa on myös se, että kaikki asunnottomuus ei näy tilastoissa. Kotkan asunnottomuustilanne oli Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n keräämän raportin mukaan viime vuoden marraskuussa sellainen, että kokonaan vailla asuntoa eli ulkona, ensisuojassa tai porraskäytävissä majailevien osuus oli 11 henkeä. Näistä pitkäaikaisasunnottomia oli yksi, ja 36 henkilöä majaili tilapäisesti sukulaisten tai tuttavien luona. Kymenlaakson maakunnassa ei ole tällä hetkellä ensisuojatoimintaa. ARA kerää kuntakohtaisen tilaston asunnottomien määrästä vuosittain marras-joulukuussa.
Seurakuntien diakoniatyö näkyy vahvasti heikoimmassa asemassa olevien ihmisten auttamisessa. Seurakunnat ovat monilla paikkakunnilla vahvasti mukana myös asunnottomuuden vastaisessa työssä. Niin on asian laita myös meillä Kotka-Kymin seurakunnassa. Asunnottomuuden taustalta löytyy usein pitkän aikaa jatkunutta päihteiden käyttöä tai elämänhallintaan liittyy muita ongelmia, joista ihminen ei selviä ilman apua. Osa asunnottomista on juuri vankilasta vapautuneita henkilöitä. Heistä suuren osan kohdalla voidaan puhua kasautuneesta huono-osaisuudesta. Suurin este asunnon saamiselle on luottotietojen menettäminen. Vaikka meillä on usein sellainen luulo, että julkisten vuokranantajien ja erityisesti kaupunkien tehtävänä olisi huolehtia sosiaalisesta asuttamisesta, valtaosa asunnottomista saa helpommin asunnon yksityisen vuokranantajan kautta kuin julkisilta asuntomarkkinoilta.
Seurakunnan diakoniatyö kulkee haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten rinnalla. Monelle Jeesuksen tarina laupiaasta samarialaisesta välittyy juuri tämän työn kautta. Diakoniatyön kautta jaetaan lähimmäisyyttä heille, joilla ei välttämättä ole vakaata asemaa asemaa yhteisössä, jonka mahdollisesti muut lähimmäiset ovat jättäneet omilleen ja joilla itsellään ei ole voimia ja osaamista selvitä vaikeasta tilanteesta yksin. Jokainen meistä tarvitsee lähimmäisenrakkautta, hyväksyntää ja huolenpitoa hetkinä, jolloin omat voimat eivät riitä. On äärimmäisen tärkeää, että jokaisella on paikka, jonne olla yhteydessä, kun maailma koettelee. Sellainen paikka, jossa ihmisyyttä ei kyseenalaisteta eikä ihmistä tuomita tehtyjen tekojen tai tekemättä jättämien asioiden vuoksi. Seurakunta on parhaimmillaan sellainen paikka.
Seurakunnan diakoniatyö on merkittävässä roolissa lähimmäistyön saralla. Oma seurakuntammekin tekee diakoniatyötä omien jäsentemme kanssa olivatpa he sitten vankilassa, sairaalassa, päihdekuntoutuksessa tai vailla vakinaista asuntoa. Diakoniatyössä välittyy aito lähimmäisen rakkaus ja ihmisyyden arvostaminen juuri siten kuin Jeesus on meitä yrittänyt opettaa. Seurakunta ei hylkää, vaikka muut olisivat hylänneet.
Oma toiveeni on, että osaisimme kaikki ottaa oppia Jeesuksen sanoista ja diakoniatyön hengestä emmekä tuomitsisi torin laidalla istuvaa rähjäistä miestä emmekä muovikassi kädessä pitkin katuja vaeltavaa apaattista naista, koska hän juuri saattaa olla asunnoton. Hän ei kelpaa tuomitsevaa tai säälivää katsetta, hän kaipaa apua.
Itselleni tärkein syy toimia seurakunnan jäsenenä on armollisuus ja lähimmäisenrakkaus. Meidän tehtävämme ei ole tuomita lähimmäisiämme, eikä meidän tehtävämme ole arvioida toinen toistemme kelpoisuutta tai sopivuutta millään muotoa. Ajattelen, että meidän tehtävämme on rakastaa lähimmäisiämme ja olla armollisia itseämme ja toisiamme kohtaan.
Hanna-Kaisa Lähde
ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön koordinaattori
Seurakunnan uudistajat -listan seurakuntavaaliehdokas Kotka-Kymin seurakunnassa
