Oma kokemukseni Kansanlähetyksestä (1999-2007)

Päätin tarttua tähän aiheeseen, koska haluan tuoda nyt kolikon toisen puolen Kansanlähetyksestä. 

Kriittinen näkökulma löytyy tästä. https://www.kotimaa.fi/blogit/kansanlahetyksesta/

Se on varmasti totta. En siis lähde sitä kumoamaan tai kiistävään. Tuon omakohtaisen kokemuksen Kansanlähetyksestä vuosilta 1999-2007, jolloin olin aktiivisesti mukana sen toiminnassa. Virallisesti en ole koskaan jäsen ollut enkä edusta nytkään, mitään virallista kantaa. Tämä on täysin henkilökohtainen kokemus ja varmasti se poikii keskustelua suuntaan jos  toiseenkin.

1.Dynaamisen Opetuslapseuden Kasvuryhmä (DOK)

1999-2006

• Koska moni teistä ei varmaan tunne DOK-konseptia, niin kerron lyhyesti ensin, mistä on kyse. DOK oli viikottain kokoontuva nuorille tarkoitettu Raamattu ja kasvuryhmä. Vetäjinä oli kaksi tehtävään valmennettua nuorta aikuista. Kokoonnuimme Kansanlähetyksen tiloissa ja toistemme kodeissa. Käytimme DOK-kansiota, jossa oli  opetusrunkoja sakramenteista, Jumalasta, ihmissuhteista ja armolahjoista. Viikottaisten kokoontumisten lisäksi oli leirejä, liikunta-aktiviteetteja ja vierailuja eri hengellisissä tilaisuuksissa. DOK oli avoin myös uskosta osattomille ja heitä tuli myös mukaan toimintaan. Osalle ryhmä oli merkittävässä roolissa Jeesuksen henkilökohtaisena pelastajana löytämisen tiellä.
• Keskeisellä tavalla kokemukseni Kansanlähetyksestä muotoutui tämän pienryhmän kautta. Tulin siihen mukaan juuri täytettyäni 17 vuotta. Se oli ensimmäinen viikottainen hengellinen toimintamuoto, jossa olin mukana riparilla tapahtuneen uskoontulon jälkeen. Ryhmässä korostui sielunhoidolliset keskustelut, laadukas Raamattu-opetus ja keskinäinen yhteys. Heti ensimmäisellä kerralla puhuttiin syntiinlankeemuksesta ja armosta. Mentiin niin sanotusta pääasioihin. DOK-ryhmässä törmäsin ensimmäistä kertaa kielillä puhumiseen ja sen selittämiseen. Tämä tapahtui turvallisella tavalla ja siitä jäi pysyvästi positiivinen kuva maltillisesta karismaattisen lahjojen käytöstä. Ääneen rukoilua harjoitettiin, mutta ketään siihen ei pakotettu. Olin samaisen ryhmän vetäjänä 2002-2006. Tässä välissä ihmiset olivat vaihtuneet moneen kertaan, mutta kokoontumisten runko pysyi aikalailla samana sisältäen: kuulumisia, alkurukouksen, opetuksen, hengellisiä lauluja, rukousta ja iltapalan.
• DOK-ryhmän puitteissa harjoitettiin kristittyjen yhteyttä Turun Vapaaseurakunnan kanssa(oltiin porukalla Megazonessa) ja kerran ainakin mentiin myös kohtaamaan ihmisiä Aurajoki rantaan.
• Tämän ryhmän jäsenistä osaan on säilynyt yhteys ja näemme aina silloin tällöin.

2. Nuori Katariina (Aito yhteisö) yhteistyö

• Kansanlähetys järjesti yhteistyössä Turun Katariinan seurakunnan kanssa opiskelijailtoja. Siellä oli paikalla siis sekä Kansanlähetyksen että Katariinan seurakunnan työntekijä. Tämä yhteistyö oli minun siellä ollessani hedelmällistä ja innostavaa. Teimme Nuori Katariina-lehteä, jota jaettiin ylioppilaskylän asukkaille, järjestimme kerroskeittiöillanviettoja opiskelijoille(pidimme riparilauluiltoja juuri ennen kuin Tilkkutäkki levyt alkoivat menestyä:), Juha Tapion konsertin (juuri hänen murtautumistaan laajemman kuulijakunnan tietoisuuteen vuonna 2003) ja luimme Raamatun läpi neljässä päivässä Turun Kauppatorilla yhdessä Turun seudun muiden seurakuntien edustajien kanssa. Siellä on tekemisen meininkiä, aitoja kohtaamisia, laadukasta Raamattuopetusta ja hyvää yhteisöllisyyttä. Tämä oli siis yhteistyön hedelmää Katariinan seurakunnan kanssa, mutta Kansanlähetyksen panos oli osaltaan tärkeä siinä. Tämä Nuori Katariinan porukka on ehtinyt järjestää jo reunion-tapaamisen sekä monet ovat löytäneet hengellisen palvelupaikan ympäri Suomea sekä aina Aasiaa ja Australiaa myöden.

3. Nuorten kesät Ryttylässä

• Olin mukana 2000-luvun alkuvuosina. Tällöin tapahtumia oli huippusuosittu. Paikka oli lähes täynnä. Varmaan joku toinen osaa sanoa paremmin luvuista. Silloin järjestettiin alttarikutsuja. Ratkaisukeskeistä kristillisyyyttä? Jonkun mielestä kyllä, mutta omasta mielestä se ei ollut häiritsevää. Kaikki tapahtui maltillisesti ja järjestyksessä. Yhtenä kesänä olin mukana myös rukoushuoneessa. Se oli positiivisen eksoottinen kokemus. Paikka, joka oli auki yötä päivää ja sinne saattoi mennä yksin tai porukalla rukoilemaan Jumalaa. Ylikarismaattista ja outoa? Jonkun mielestä kyllä, mutta itsestäni ei. Raamatusta löytyy kyllä tukea tälläiselle rukoushuone toiminnalle. ”Yhtä minä rukoilen Herralta, sitä minä pyydän: että saisin asua Herran huoneessa kaiken elinaikani, katsella Herran suloisuutta ja tutkistella hänen temppelissänsä.”(Ps.27:4)
• Ennen kaikkea Nuorten kesät olivat paikkoja myös viettää aikaa kavereiden kanssa ja tutustua uusiin ihmisiin.

4. Oma yleiskokemus

• Itse en kokenut painostusta suuntaan tai toiseen niissä jutuissa joissa olin mukana. Ainoa juttu, jossa ehkä annettiin ymmärtää, että voisi toimia toisinkin oli DOK-ryhmän kokoontumistila. Omana aikana se pysyi kyllä toisen herätysliikkeen tiloissa… Tämä on kuitenkin aika pieni juttu.
• Kansanlähetys oli yksi hengellisistä ”kasvattajaseuroistani”, joista sain hyvät hengelliset eväät. Ennen kaikkea olen kiitollinen selkeästi Raamattu-opetuksesta, yhteiseen ja yksityiseen rukoukseen kannustamisesta ja omien lahjojen käyttöön ottamiseen kannustamisesta.
• On toki toisenlaisiakin tarinoita, mutta minä en ala niistä toisten puolesta kertomaan. Mikään herätysliike tai kristillinen kirkko ei ole täydellinen. Vajavaisia olemme yhtä kaikki. On kyllä hyvä olla rehellinen omille kokemuksille. Siinä mielessä arvostan Kansanlähetys keskustelun aloittajaa Rauno Seppästä ja muutenkin hän antoi sanat niille kokemuksille, joihin moni saattoi samaistua. Ehkä tämä oma kirjoitukseni voi osaltaan antaa tarttumapintaa myös positiivisille muistoille Kansanlähetyksestä.

T: Kansanlähetyksen parissa nuoruusvuodet kasvanut ja nykyisin toimintaa sivusta seurannut.