Oma taivas? – Vai yhteinen?

Taivas on katto päämme päällä. Taivas on paikka, jonne ihminen pääsee kuoleman jälkeen. Paitsi ellei joudu helvettiin. Vai joutuuko sittenkään?

Mitä taivas sinulle merkitsee? Onko se jotain hyvin privaattia vai jotain universaalia ja kenties Raamatun kuvakielen mukaista?

Kirjoita taivaasta, omista taivaskäsityksistäsi Kotimaahan, jossa aiheesta kootaan pyhäinpäiväksi artikkelia. Kirjoitustasi tai sen osia voidaan käyttää jutussa, johon myös haastatellaan tunnettuja ”taivastietäjiä”. Kirjoita tänne:

toimitus@kotimaa.fi

Voit halutessasi kirjoittaa myös tähän alle kommenttiketjuun ja keskustella taivaasta ja siitä, onko ylipäättään järkevää pitää yllä moista käsitettä. Taivas ei ole paikka vaan mielentila, kuten joku viisas on todennut. Toisaalta on huomautettu, ettei kukaan oikeasti taivaaseen päässyt ole halunnut sieltä pois, eikä ole palannut kertomaan kokemuksistaan.

Entä onko olemassa erityistä kristillistä taivasta?

  1. Raamattu puhuu paitsi taivaasta, myös taivaista ja Kor. 12:2:ssa mainitaan ”kolmas taivas”.

    Subjektiivinen oletus: voisiko olla niin, että ihmiskunta jakoi Raamatun kirjoittamisen aikoihin ”näkymättömän” eettisen maailman ikään kuin koululuokkiin, joista ”ensimmäisessä taivaassa” olevat eivät voineet ymmärtää sitä, mitä ”ylemmissä taivaissa” olevat tarkoittivat, ja että jokaisella taivaalla oli oma suojelijansa, mutta kaikkien yläpuolella on Jumala, jonka kunniaa ”taivaat julistavat” kuten psalmi 148:4 sanoo ja joka Sananlaskujen mukaan ”viisaudella loi maan perustan, ymmärryksellä rakensi taivaat”?

  2. Jori Mäntysalo:

    Kai noita taivaita pitää muutama olla… Eikö osalle pahin helvetti olisi sellainen, missä olisi toisen uskonsuunnan edustajia naapureina?

    Taivaaseenhan mennään, jos mennään, kiirastulen kautta. Se kyllä pesee, linkoaa ja puhdistaa kaiken maailman antiklerikalistit

Kotimaan Toimitus
Kotimaan Toimitus
Kotimaan toimitus katselee ja kommentoi, hämmästelee ja analysoi.