Oma talous kuntoon – sanoi mainos verkkosivustolla. Mietin että totta tosiaan, oma talous. Sehän on se mikä minulle merkkaa. Se on myös se mikä sinulle merkkaa. Oikeastaan sinun taloutesi ei hetkauta minua tai minun talouttani ja toisinpäin, mutta ei ole väärin jakaa tietoa joka hyödyttää kummankin talouksia. Vaikka suomessa ollaankin.
Hyvä, aloitin tämän mainoksen myötä massiivisen säästämisen menoissani. Se meni jopa liiallisuuksiin, en enää tehnyt mitään – säästin vain. Se oli kurjaa elämää, mutta kannatti hetkellisesti tehdä. Kaikki osui mukavasti korona-aikaan, ei olisi muutenkaan voinut ”tehdä” mitään. Rahaa jäi säästöön ihan suunnattomasti siihen verrattuna mitä normaalisti olisi jäänyt. Luin eri talousblogeja ja siihen liittyvää kirjallisuutta ja kuuntelin podcasteja jotka pyörivät taloudellisen riippumattomuuden ympärillä, en tehnyt vapaa-ajalla juuri mitään – vain säästin, sijoitin ja opiskelin. Sijoitin kryptoihinkin ja sain mukavan pompun. Etoron kautta, se oli vasta helppoa se. Mutta sanotaan näin että jos olisin tehnyt kaiken vain vuotta myöhemmin, olisin sijoitus sekoiluissani mennyt pahasti metsään, kryptot kun sakkasivat juuri. Onneksi ehdin lunastaa omiani pois kun olivat vielä korkealla – kurssit nimittäin.
Haluaisitko sinäkin kuulla miten pystyin säästämään vain kahdessa vuodessa liki puolet vuosituloistani? Se kuulostaa aivan älyttömältä – tosin kulutukseni ennen oli vielä älyttömämpää. Vielä älyttömämpää on etten ollut tajunnut näitä asioita itse jo 10 vuotta sitten, tai ollaan rehellisiä – olisin voinut tajuta nämä jo 20 vuotta sitten. Viimeisimmän laskelmani mukaan olisin nykyään jo reippaasti miljoonaomaisuuden omaava herrasmies, mutta ehkä joskus myöhemmin sitten?
Jatkoa seuraa…
”Tutkijat väittävät, että eri tieteenharjoittajien välillä havaittava ero uskonnollisuudessa ja poliittisissa näkemyksissä johtuu älykkyyseroista.”
Tutkijat voivat väittää ihan mitä tahansa kuten esim. Paavo Väyrynen väitti väitöskirjassaan v. -87, että Neuvostoliitto ei tule hajoamaan.
Kun omat seurakunnan lapsi- ja nuorisotyön suojeluksessa kasvaneet olivat koulunsa ainoat oppilaat, jotka lukiossa kirjoittivat silloiset maksimiarvosanat kuusi laudaturia ja yksi heistä, joka teki luonnontieteellisen tohtorintyönsä ”pidemmän kaavan mukaan”, on mukana tutkimuksen huippuyksiköissä, jotka Suomen Akatemia on valinnut vuosille 2014-2019, niin ainakaan henk.koht. en näe mitään ”älykkyyseroa” uskonnollisuudessa ja poliittisissa näkemyksissä.
Tuula, ei ole kovin älykästä väittää tilastoja virheeksi muutaman ihmisen otannan perusteella.
Päivi Räsänen muuten kirjoitti muistaakseni myös älliä puhtaan rivin.
Se siis menee jotenkin näin: ensin tulevat ateistiset luonnontieteilijät omassa kirkkaan kuulaassa neroudessaan, sitten edellisiä huomattavasti tyhmemmät yhteiskuntatieteilijät. Melkein yhteiskuntatieteilijöiden kannassa ovat liberaalit light-uskovaiset. Sitten onkin todella pitkä rako, ennenkuin pahnan pohjalta löytyvät itseni kaltaiset konservatiiviset uskovaiset, joiden olemassaolo ei lakkaa hämmästyttämästä ja hämmentämästä järkeviä ihmisiä.
Vastauksesi tyyli ei oikein korosta älyä ja älyllisyyttä, josta nyt oli puhe. Tunteidensa vietävä ei käsittele asioita kylmän analyyttisesti. Hänen argumenttinsa eivät ole pala palalta perusteltuja, johdettuja ja luokiteltuja.
Itse asiassa älyn käyttö vaatii usein eräänlaista epäsosiaalisuutta. Pitää kestää yksin pohdiskelua, poikkeavienkin näkökulmien pyörittelyä totuutta etsiessään. Aikaisempien ajatusten parantaminen edellyttää kykyä kestää mahdollisuus, että onkin väärässä. Vain siten on mahdollista viisastua. Loukkaantuminen estää viisastumisen mahdollisuuden.
Jaakko Herranen :”Pitää kestää yksin pohdiskelua, poikkeavienkin näkökulmien pyörittelyä totuutta etsiessään. Aikaisempien ajatusten parantaminen edellyttää kykyä kestää mahdollisuus, että onkin väärässä.”
Juuri näin ja oma menneisyyteni jos mikä kertoo, että näin todella on. Sisimmässäni haluaisin upota vain siihen kokemukseen, jonka ortodiksikirkon ”jumikset” ovat tarjonneet, mutta valitettavasti Luther teki kirkostaan älyllisen ”spektaakkelin” ja kun kaikki lähimmäiseni ovat sen jäseniä, niin ajattelen, että olisi itsekästä jäädä vain ”omaan kivaan”.
Kokemuksellisuus on antoisa ja tärkeää, mutta sen perusteella ei voi määritellä mikä on ”kokonaistotuus”. Tosin se on muutenkin utopia, mutta pyrkimys asioiden älylliseen arviointiin auttaa ainakin karsimaan pahimpia ”älyttömyyksiä” pois. Sitäpaitsi hyvän varjolla on helpointa ujuttaa elämäämme kaikkea epämääräistä, jota ei tule huomanneeksi ja arvioineeksi itse.
Jaakko, miten kommenttini voisikaan olla ”älyllinen”, jos em. tutkimukset pitävät paikkansa…En kirjoittanut kommenttiani epä-älyllisten, irrationaalisten tai feminiinisten tunteiden vallassa vaan tavoittelin huvittunutta miehekästä (itse)ironiaa.
Olen sen verran opiskellut psykologiaa sekä sosiaalipsykologiaa, että uskon tutkimusten pitävän paikkansa. Siis mikäli älykkyys määritellään kuten Lynn&et ovat tehneet.
Silti: olen kernaasti millä tahansa älykkyysosamäärämittarilla muutaman pisteen alemmalla sijalla, jos sen sijaan omaan edes hitusen uskonnollista herkkyyttä.
Kun seuraa monia tällä foorumilla kirjoittavia (ääri)konservatiiveja ja heidän kirjoittelutyyliään, ei voi välttyä siltä ajatukselta, että konservatismin ja älykkyyden välillä olisi jonkinlainen yhteys. Mielestäni se on silmiinpistävän kiistaton ja tulee varmasti näkymään myös tämän uutisen kommenteissa.
Jusu: Kun seuraa sinun kirjoitustyyliäsi, voi siitäkin tehdä omat johtopäätöksensä.
Anteeksi vain, mutta en konservatiivina mitenkään onnistu luomaan sinusta muita älykkäämmän vaikutelmaa. Ehkä se on omaa tyhmyyttäni ja toisaalta en kyllä omistakaan elämääni muiden tarkkailulle ja siitä raportoimiseen. Tarkkaile ja rankaise taisi olla jonkun kirjan nimi.
@Tuire, olen täysin samaa mieltä.
@Markku, en ymmärrä, miksi sinun pitäisi pystyä näkemään minut muita älykkäämpänä.
Epätieteellinen mutu-tuntumani on, että uskonnollisuus ei yhteiskuntatieteilijöiden keskuudessa ole sen yleisempää kuin luonnontieteijöiden keskuudessa, pikemminkin päinvastoin. Tuskinpa myöskään älykkyys ja uskonnollisuus ovat sinänsä toisensa poissulkevia ominaisuuksia. Luonnotieteilijöiden koulutus ohjaa ajattelemaan toisella tavalla kuin ihmistieteilijät. Humanistisissa ja myös yhteiskuntatieteissä ei ole samalla tavalla sitovasti todistettavia eksakteja totuuksia kuin luonnontieteissä, vaan on hyväksyttävä todellisuuden monitulkintaisuus. Tällöin myös uskonnolliset tulkinnat ovat ymmärrettävämpiä. Olen ollut havaitsevinani, että jos luonnontieteilijä on uskovainen, hän on taipuvaisempi fundamentalismiin kuin humanistisen koulutuksen saanut.
Onko kyse älystä vaiko kyvystä tai halusa itsenäiseen ajateluun? Oletettavasti äly ja itsenäinen ajattelu liittyvät toisiinsa. Ainakin niin päin, että itsenäisen ajattelun harjoittaminen kehittää älykkyyttä enemmän, kuin ihmiselle tyypilisempi laumaeläinkäytös, joukon mukana eläminen ja uskominen.
Otetaan esimerkki: Ihmisistä suuri osa seuraa sitä kulttuuria ja uskoa, joka sattuu kasvuympäristössä vallitsemaan.
Siispä myös kristityn tulisi tästä älytä se, että opittu tulisi asettaa kriittisen arvioinnin alaiseksi. Onhan todennäköisyys sitä vastaan, että voisi sattumalta olla siinä oikeassa porukassa. Oikeastaan vain uskontoaan tai edes näkökulmaansa vaihtaneet voi ottaa vakavasti. He ovat edes ehkä sentään yrittäneet etsiä ”totuutta”. Ainakin, jos kyse on henkilökohtaisesta prosessista ja sitä seuraavasta porukan vaihtumisesta, ei ensin uuteen porukkaan samastumisesta, eräänlaisesta ”aivopeseytymisestä” jollei peräti aivopesusta.
K
Jaakko Herranen :”Siispä myös kristityn tulisi tästä älytä se, että opittu tulisi asettaa kriittisen arvioinnin alaiseksi.”
Näin kristitty käsitykseni mukaan toimiikin koska, hänelle on annettu järki ja omatunto.
Onkos muuten muilla kuin kristityillä järkeä ja omaatuntoa?
Älykäs tutkija ei väitä mitään. Hän antaa tutkimustulosten puhua puolestaan. Sen olen tajunnut, miten koulutus vaikuttaa asenteisiin. Oli sellainen tilanne, että oli sospuolen, yhteikuntatieteiden puolen koulutuksen saaneita. Oikein tajusin kuinka erikulmista ne analysoivat omaan analysointi tapaan nähden. Biologien älykkyys varmaan selittyy sillä kun tutkivat kokoajan Jumalan ihmeellistä maailmaa. Mutta jos vain tutkii, eikä uskalla hypätä maailmojen rajojen yli niin ulkopuoliseksi jää.
Älykäs ihminen voi alkaa analysoimaan muiden älykkyyttä (niin muuten tyhmäkin), mutta viisas ei niin tee.
Eija Moilanen :”Biologien älykkyys varmaan selittyy sillä kun tutkivat kokoajan Jumalan ihmeellistä maailmaa.”
Oman biologian PHD:ni mielestä on ihmeellistä se, kuinka solut ja molekyylit esim. ihmiskehossa voivat/osaavat toimia kuten ne toimivat. Hänen ”älykkyytensä” ei selity sillä, että hän kokisi tutkivansa ”Jumalan ihmeellistä maailmaa”, vaan sillä, että hän tutkii maailmaa, joka todella on ihmeellinen.
Itse olen kanssa nauttinut noista samoista kuvioista, mutta vain lukiotasolla. Selvää on, että kaikki eivät näe siinä Jumalaa, mutta minä näen. Ihmettelyä ihmettelyn perään. Mutta toki ymmärrän neutraalin tutkimisen arvon.
Mutta älykkyys mitataan kulttuurin arvoista. Lahjakkuus tulee esiin tilanteissa ja asiayhteydessään, jatkuen läpi elämän, kun sitä harjoittaa kera luovuuden ja sitkeyden. Pelkällä älyllä ei pitkälle pötkikään.
Kiteytän vielä Feldmannin kehityspsykologisen näkökulman. Yksilön ominaisuudet, traditiot ja kulttuuri mahdollistaa lahjakkuuden ja tämä pitäisi nähdä peräkkäisinä muutosvaiheina.
Eli kodillakin on osuutensa. Oikeastaan allekirjoitan tämän, koska olen huomannut miten paljon helpompi on sisäistää kehitysteoreettinen näkemys lahjakkuudesta. Olen siis itsekin sidottu omaan kulttuuriin ja arvomaailmaan jo pelkästään kielen kautta niin kuin muutkin. Eli tunnollisuudella ja ahkeruudellakin pärjää.
Sehän vaatii suuresti älyllisiä ponnistuksia ja erilaisten teorioiden tuomista, että usko ateismiin saa järjellistä tukea. Varsinkin kun uudet havainnot rikkovat joka kerta vanhat teoriat aina eri ihmislajeista ”surkastumiin” ja nyt roskaDNAkin on jouduttu heittämään ”roskiin” teorina, koska DNA näyttääkin kokonaisuudessaan olevan äärimmäisen älykäs tietojärjestelmä.
Nyt kun olemme havainneet niin universumin kuin itse ajankin omaavan alkuhetken, on ateismi suuressa pulassa eikä se halua edes keskustella yksinkertaisista ongelmista, kuten mistä kaikki vesi tuli maaplaneetalla tai miten ensimmäinen solukehittyi, DNA-koodista nyt puhumattakaan.
Epäilemättä tulemme kuitenkin kuuleemaan multiversumin kaltisia teorioita yhä enemmän, joita juuri kukaan ei ymmärrä ja jotka ovat äärettömän monimutkaisia sekä hyvin lyhytaikaisia. Näin ovat kaikki epätodet hypoteesit. Sen sijaan yksinkertaisin ja kattavimmin todisteet selittävä teoria valitaan yleensä todeksi. Raamatun majesteettinen ensimmäinen lause, josta sana universe eli yksi (uni) jae (verse) tulee on edellään yhtäpitävä havaintojemme kanssa.
”Alussa loi Jumala taivaan ja maan.” – 1. Mooses 1:1
http://ennustuksia.com/universumin-synty/
Raamatussa ei luo,että ’Alussa Jumala loi taivaan ja maan,sillä elohim on monikko ja bara merkitsee esiinvetää,lihottaa,synnyttä veistää mutta Ei luoda.
Nyt Seppo päästi sellaisen väittämän ilmoille, että tuo on välittömästi korjattava!
Bara sana tarkoittaa nimenomaan luomista eikä tekemistä. Se voidaan kääntää mm. luoda, muotoilla, muodostaa tai leikata joksikin, mutta ei missään nimessä noilla mainitsemillasi sanoilla.
http://www.blueletterbible.org/lang/lexicon/lexicon.cfm?Strongs=H1254
Toiseksi, sana elohim tarkoittaa Jumalaa ja se on heprean kielen monikko. Koska heprean kielessä on myös yksikön lisäksi duaali, niin se tarkoittaa kolmea (tai enempää), mutta sitä käytetään tässä kuitenkin kuten yksikköä. Niinpä me voimme löytää kolminaisuuden jo ensimmäisestä jakeesta eikä juutalaisuudessa koskaan ole ollut ongelmaa kolminaisuuden kanssa; Jahve, Ha’Maschia ja Ruach Kodesh.
Näin Raamatun luomiskertomus eroaa täydellisesti muista pyhistä kirjoituksista, sillä siinä kerrotaan ratkaisu tieteellisen ongelmaan, että mitenkä universumi tuli tyhjästä (ex nihilo).
Katsohan M. Mattila se Geseniuksen sivu kokonaan ja tarkasti:
http://www.blueletterbible.org/lang/lexicon/lexicon.cfm?Strongs=H1254
siellä ovat leikkaamiset, kaivertamiset,synnyttämiset, telkemiset, lihottamiset. On myöskin luoda merkityksessä tehdä, mutta ei selviä tarkoitetanko luoda ex nihilo. Ja tämä selventää paljon:
http://www.ancient-hebrew.org/23_genesis_1.html
Ja tämä: http://jot.sagepub.com/content/34/1/3/ tutkija van der Wolde:
Tutkimus haiskahtaa eltaantuneelta. Vaikka se kaiketi onkin tehty periaatteessa oikein ja tulokset ovat selkeät jää ilmaan silti kysymyksiä. Keskeisimpänä ehkä se, että ovatko tutkittavat ryhmät todellakin vertailukelpoisia? Ettei vain tutkimuksessa olisi painotuksia, jotka ovat vaikuttaneet ryhmien valintaan? En ostaisi noilta kavereilta käytettyä autoa.
Oletko kokeillut lukea tutkimusta? Hajun perusteella ei ehkä kannata tehdä ad hominem argumentteja. Siitä voi joku pian luulla, ettet osaa argumentoida älykkäästi.
Jään mielenkiinnolla odottamaan tutkimusta, joka selvittää mihin älykkyysasteikolla sijoittuvat hetero, homo, uskovainen hetero, uskovainen homo, ateistihetero, ateistihomo ja Tatu Vanhanen.
En jaksa perehtyä uutisen tutkimukseen, mutta sellainen tuntuma minulla on viime aikaisesta älykkyyden tutkimuksesta, että se ei ole kovin yksikäsitteisesti määriteltävissä. Älykkyyttä on erilaista, lieneekö tutkija ottanut sen huomioon?
En tiedä onko asiaa selvitetty, mutta muistaakseni E. Valtaoja ennusti, että tulevaisuudessa vain hyvin pieni osa huippututkijoista on uskonnollisia.
Risto,
Älykkyyttä ei ole erilaista. Älykkyyden operationaalinen määritelmä on, että älykkyys on sitä, mitä älykkyystesteillä, muun muassa WAIS-R ja WAIS-III-testeillä, mitataan.
(Tiede)maailmassa on monia asioita, joiden ääneen sanominen on epäviisasta, eikä ainakaan Suomessa viitoita tietä kohti runsaita apurahoja: eräs näistä tabuista on se, että älykkyys on erittäin voimakkaasti perinnöllinen ominaisuus. Toinen on se, että eri ”roduilla” voidaan pätevällä tavalla mitata hyvinkin erilaisia keskimääräisiä älykkyysosamääriä.
Toivottavasti nyt en paljasta älykkyyden puutettani…
Tämähän oli taas sitä miehekästä ironiaa?
😉
Risto Korhonen :”En tiedä onko asiaa selvitetty, mutta muistaakseni E. Valtaoja ennusti, että tulevaisuudessa vain hyvin pieni osa huippututkijoista on uskonnollisia.”
Enkä ihmettele asiaa ollenkaan esim. Dawkinsin ja Hawkingin esittämien teorioiden pohjalta, joissa riittää se, että ”luonnonlait loivat maailmankaikkeuden”.
Toivottavasti esim. Atso Eerikäisen hypoteesi ”Einsteinen hylkäämästä ajan objektimoitumattomasta ja ikuisesta variaabelista” tuo uusia näkökulmia ateisti/materialisteille.
Ei, Risto. Se oli parasta mihin pystyy…
Itse taas pikemminkin ”ajattelisin”, että tulevaisuudessa yhä useampi huippututkija on ”uskonnollinen.”
Siihen viittaa muun muassa se, että ateismin kannatus on aikaa sitten kääntynyt, etenkin länsimaissa, selkeästi alamäkeen.
Tuula, kysäisepä vaikka niiltä lapsiltasi, paljonko Eerikäisen jutuilla on tekemistä tieteen kanssa;)
Risto Korhonen :”Tuula, kysäisepä vaikka niiltä lapsiltasi, paljonko Eerikäisen jutuilla on tekemistä tieteen kanssa;)”
”Lapset” ovat jo keski-ikäisiä aikuisia, ja ”Eerikäisen jutuilla” ei heidänkään mielestään ole varmasti mitään tekemistä empiristisen ja pelkkiin aistihavaintoihin perustuvan ”tieteen” kanssa, mutta sitäkin enemmän fenomenologian ja moraalifilosofian kanssa, jotka ovat portteja siihen ”valtakuntaan, joka ei ole tästä maailmasta”.
Puhun siis tieteestä siinä mielessä kuin se ymmärretään teologisen tiedekunnan ulkopuolella;). Eerikäisen väikkäri on varmasti ansiokas teologian alalla.
Ok Tuula. Kuten sanoin, teologian puolella Eerikäisen jutut ovat varmaankin ihan pätevää kamaa. Häntä vain tuntuu kismittävän, kun fyysikot eivät millään hyväksy niitä. Jopa salaliittoa vihjailee;)
Risto Korhonen :” Jopa salaliittoa vihjailee;)”
Ja luuletko, että vapaamuurarin puolisona kokisin kaiken koetun jälkeen jotenkin ”epäilyttäväksi” tuon vihjailun? 🙂
En olisi vakavasti huolissani. Salaliitto tai ei, siellä fysiikan laitoksen puolella kehitetään kuitenkin toistaiseksi paremmin todellisuutta selittäviä malleja ja teorioita. Jopa siinä määrin hyviä, ettei tutkimuksen pohjaksi ole tarvinnut ottaa Jumalan luomistyötä;)
Nuo kyllä kuuluu filosofian alueille ei teologian suoranaisesti. Tietysti se voi olla sivuaineena.
Laitan linkin eri tieteen aloille. Näissä on aika hauskoja. Mun perustutkinto on luonnontieteiden alaisuudessa, vaikka luonto ei liittynyt siihen mitenkään. Filosofia vastaavasti näkyy olevan humanistisen tieteiden alla, kuten teologia.
http://www.stat.fi/meta/luokitukset/tieteenala/001-2010/index.html