Lisää rahaa kaivataan moneen suuntaan. Viime aikoina on nostettu esiin erityisesti hoitoalan ja varhaiskasvatuksen sekä opetuksen vaikea tilanne. Puutteita paikkaamaan tarvitaan lisää työntekijöitä. Ongelmana on se, ettei uusia työntekijöitä ole riittävästi täyttämään edes työelämästä poistuvien tyhjäksi jättämiä työpaikkoja. Sama tilanne on alalla kuin alalla.
Syntyvyys on ennätysmäisen alhainen, mutta sen nostaminen näyttää olevan poliittisin keinoin kovin vaikeaa. Siksi työperäisestä maahanmuutosta toivottiin ratkaisua osaajapulaan. Sittemmin tämäkin mahdollisuus on osoittautunut riittämättömäksi keinoksi saada tarvittava määrä työntekijöitä. Nykyisellä väestörakenteella hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus ja toimivuus uhkaavat rapistua.
_ _ _
Nyt tarvitaan toiveikkuutta ja yhteistä työtä hyvinvoinnin perustan vahvistamiseen. Emme me niin kauas ole etääntyneet siitä hyvinvoinnin rakentamisen hengestä, jolla nykyinen hyvinvointi onnistuttiin nostamaan sotien jälkeisinä vuosikymmeninä. On vain nähtävä yhteisen hyvän arvo. Mahdollisimman monet olisi saatava mukaan yhteiseen elämään ja poimittava matkalla pudonneet uudelleen kyytiin. Osallisuus merkitsee kokemusta siitä, että jokaisen elämällä on väliä ja heillä on paikka yhteiskunnassa. Työelämästä olisi löydyttävä paikkoja myös vajaatyökykyisille. Erityisesti kolmas sektori, seurakunnat mukaan lukien, tarjoaa yhteisöjä, joissa erilaiset ihmiset voivat kohdata toisensa.
_ _ _
Sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo toteaa, että ”hyvinvointivaltion lupaukset eläketurvasta, sosiaali- ja terveyspalveluista ja ilmaisesta koulutuksesta perustuvat siihen, että meillä on riittävä määrä työssäkäyvää väkeä. … Vuoden 2022 ensimmäisenä 11 kuukautena syntyi vähemmän vauvoja kuin kertaakaan vuodesta 1900 alkaneen mittaushistorian aikana. Emme tunne kovin hyvin syitä tapahtuneeseen, mutta kestävää vauvaboomia tuskin on odotetavissa tulevaisuudessakaan.” (ESS 3.1.).
Suomen elintaso on tällä hetkellä liian korkea väestörakenteeseen, työllisyyteen ja tuottavuuteen sekä verotuloihin nähden. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö totesi TS:n haastattelussa: ”Me olemme Suomessa tottuneet pitämään yllä elintasoa, jota ei ole ansaittu. Se on maksettu velkarahalla. Siitä osuudesta joudutaan nyt varmasti luopumaan. Meidän on opittava elämään sen mukaan, mitä me olemme oikeasti tuottaneet hyvää.” … ”Velkaantumiseen on johtanut liiallinen rahan painaminen keskuspankkien taholta. Se on kasvattanut monet väärään talousajatteluun, jossa raha on ilmaista ja velka on vaaratonta.” (HS 22.1.).
_ _ _
Koulutetut ihmiset ovat Suomen arvokkain pääoma. Korkeakoulutettujen osuus on laskenut 40%:iin ja on alle OECD-maiden keskiarvon.
Koulutusta tarvitaan kaikilla tasoilla. Luku- ja kirjoitustaito sekä kielitaito ovat perustana jatko-opinnoille. PISA-vertailun laskeneet tulokset ja OKM:n sivistyskatsaus kertovat samasta asiasta. Oppimistulosten lasku on ollut kansainvälisesti poikkeuksellisen nopeaa. Joka seitsemännen yhdeksäsluokkalaisen lukutaidolla ei todennäköisesti pärjää peruskoulun jälkeisissä jatko-opinnoissa eikä työelämässä. Varsinkin maahanmuuttajataustaisten poikien luku- ja kirjoitustaidoissa on puutteita. (HS pk. 22.1.). Tilanteen tunnistamisesta voidaan päästä oikeisiin toimenpiteisiin koulutuksen tason nostamiseksi uudelleen sille hyvälle tasolle, jolla se on ollut.
_ _ _
Nykyinen hyvinvointi lepää perustalla, johon kuuluvat riittävä määrä työntekijöitä, riittävä työllisyysaste ja tuottavuus sekä verotulot. Koululaitos antaa ikäluokalle riittävän koulutuksen jatko-opintoihin. Koulunkäynnin perustana ovat perheet, jotka tukevat lapsia ja nuoria oppimaan. Perheiden tulisi selvitä arjestaan ja taloudestaan, jotta ne voivat tukea lapsiaan ja nuoriaan koulunkäynnissä. Monet perheet kamppailevat arjen haasteiden kanssa. Hintojen nousu on lisännyt monessa perheessä talousahdinkoa ja lapsiperheköyhyyttä. Perheet tarvitsevat siksi tukea selvitäkseen arjesta.
Reippaalla velanotolla on yritetty säilyttää korkea elintaso. Samalla on ohitettu hyvinvoinnin perustan rakentaminen. Listaan kysymyksiä, jotka voisivat vaikuttaa hyvinvoinnin perustan vahvistumiseen. En aloita kuitenkaan resurssien lisäämisestä, kuten ”lisää rahaa” tai ”lisää erityisosaajia”.
1. Työrauha kouluihin: oppilaille rauha oppia ja opettajille opettaa. Rauhaa ja oppimista tukeva ympäristö.
2. Millä kannustimilla saadaan lapset ja nuoret motivoitua oppimiseen?
3. Miten perheet voivat tukea lapsen monipuolista oppimista?
4. Oppimista tukeva elämänrytmi.
5. Ulkoilu ja liikunta. Tästä seuraa fyysisen kunnon nousu. Lisäksi keskittyminen ja oppimiskyky sekä jaksaminen paranevat. Siksi liikuntaa tulisi integroida jokaiseen koulupäivään.
6. Luovuus ja ongelmanratkaisu kehittyvät taito- ja taideaineiden kautta. Musiikki, kirjallisuus, kuvaamataito, askartelu, käsityöt, luontoelämykset ja luonnon havainnoiminen ovat tärkeitä kokonaispersoonan kasvutekijöitä.
7. Uskonto ja filosofia sekä historia opettavat ajattelua ja kulttuuria. Persoonan kehitys tarvitsee arvoperustan.
8. Tehokkuutta tavoittelevassa ajassa olisi ollut johdonmukaista listata kärkeen matematiikan, fysiikan ja ohjelmoinnin oppiminen, mielellään vieraalla kielellä. Nämä hedelmät kasvavat kuitenkin opinpuun latvaoksilla. Siksi niihin on edettävä tyvestä alkaen edellä listattuja askelmia pitkin.
En ota kantaa inkluusioon tai koulu-uudistuksiin, koska tunnen näitä kysymyksiä riittämättömästi.
J.L. Runebergin Maamme-runoa mukaillen: ”On maamme köyhä, siksi jää – jos opiskele et”. Lahden yhteiskoulun rehtori Matti Kuukka totesi aikanaan, että ”menestys tulee ennen työtä vain sanakirjassa”. Työtä on paljon edessäpäin, sekä opetuksen suunnittelussa, opettajien työssä, että oppijoiden koulutyössä. Toivotan siihen rohkeutta, intoa ja iloa.
SEPPO,
miten tulkitset sen, että kaikki Skandinavian maat käyttävät ristikuviota? Tuskin se mikään salaliitto on, eiköhän se liity johonkin.
Entä tuo sinivalkoinen väritys, joka on myös Kreikalla ja Baijerilla. Miten Vapaamuurarit siihen liittyvät?
Heikki Palmu: Risti periytyy eri maiden lippuihin kuvaamastani jo egyptiläisestä maanmitaustavasta, Enhän minä yksin Suomesta puhunut. Ja miten mikään salaliito tähän liittyy. Ei symbolien käyttö mitään salaliittoja tarvitse vaikei niiden merkityksiä taitelijat turuilla ja toreilla kaikille huutelekaan.
Manitsemani suomalaisen sinivalkoisuuden takana olivat manitsemani esoteerikot, en väittänyt ettei värejä voida muissakin diskursseissa käyttää.
Sakraaligeometria heijastuu HP muuten kyllä Golgathan ristissäkin,sillä kun ristin leveydeksi otetaan sanan Nazoraios lukaurvo 222, niin ristin ympärille muodostuvan suorakaiteen ja kyljen leveydeksi tulee 666 ja korkeudeksi 888, mikä on nimen Jeesus lukuarvo: ei sattuma että kreikan sanamuoto ’pleuran’ eli ’kylkeen’ saa sekin lukarvon 666.
(Loginus pisti Jeesusta keihäällä ’kylkeen’, Loginus on ko suorakaiteen diagonaali lävistäjä, Jos et pääse kuvauksesta kärryille,piirrä kuvio ruutupaperile ja hämmästy.
Kiitos Seppo lipun alkuperää olevasta selvityksestäsi!
Se, että lipun/lippujen muoto on alkuaan peräisin egyptiläisiltä, ei minua hämmästytä.
Meidän valintoihimme ja arkipäiväämme vaikuttavat edelleen hämmästyttävästi vanhat kulttuurit.(vaikka kuvittelemmekin itsemme älykkäimmiksi ja itsenäisimmiksi kaikista). Esimerkiksi tapamme hahmottaa aikaa on peräisin sumerilaisilta, siis ennen Babyloniaa vallinneesta korkeakulttuurista. Tunnin jako 60 minuuttiin, 60 sekuntiin on edelleen tapamme mitata oravanpyörämme vauhtia. Ympäristön hahmottaminen 360 asteena on peräisin heiltä ym.
Sen sijaan uskoni on todella ’heikko’ noiden numeroleikkien suhteen. Liekö paneutumisen puutetta vai muuten vain luokittelua taikauskon piiriin. Mutta Seppo, tietosi siltäkin alueelta on suuri.
Pidän itselläni edelleen uskon siihen, että pohjoismaisten lippujen risti on kristinuskon symboli, joka kuvaa hyvin arvoperintöämme. Näillä palstoilla olevat ateistit varmaan luokittelevat käsitykseni ’satumaailmaksi’. Mutta jos se niin on, minulle se on kaunis ja arvostettava satu:-)
Oli ilo lukea Seppo Heinolan kommentti. Heprean kieli on rikas, siinä on mm. jokaisella kirjaimella lukuarvo.
Meidän kansamme rikkaus on usko Jumalaan ja lipussa on risti sekä sinitaivas ja valkohanki. Uskova, Siionin virsiä veisaava mummoni ei antanut meidän laulaa ”siniristilippulaulua”, kun sitä rallatellen palasimme koulusta.Hän sanoi, että isänmaa on rakas ja sitä puolustetaan, mutta ei sille vannota eikä ihanne ole kuolla sen puolesta.
Suvivirsi on niin valoisa sekä evankeliumin iloa ja toivoa täynnä, että jos se kouluista poistetaan, jää tyhjä toivoton aukko.Rukoillaan herätystä kansallemme!
Kiitos Tuitre viestistäsi, mutta totean ettei aritmetiikka eikä sen erilaiset sovellukset, eivät myöskään Uuden testamentin kirjoittajien käyttämät, ole mitään taikauskoa: heprean, kreikan ja latinan kirjaimet kun aivan
faktiseti ovat myös numeromerkkejä ja näin jokainen noiden kielten sana on myös numerosarja, josta voidaan yhteenlaskea sanan lukuarvo. Ja tätä kielten ominaisuutta ovat myös aikalaiset aivan faktisesti käyttäneet ja luoneet sen avulla monimerkityksellsiä sanoja ja lauseitakin.. Voit tarkista asian vaikapa Encyklopedia Judaic asta.
Äskettäin löydettiin myös erään varhaiskritillisen basilikan seinästä gematrisia grafiitteja.
Yllä antamani esimerkit voi todentaa Uuden testamentin kreikalaisesta tekstistä.
”Kaikki pohjoismaat omaksuivat ristin Tanskan lipusta, joka on maailman vanhin yhä käytössä oleva valtionlippu.
Se toimi Tanskan kuninkaiden tunnuksena valloitusretkillä jo 1200-luvulla. Aluksi lippu oli neliön muotoinen baneerilippu, johon sittemmin lisättiin kaksi kielekettä. Kun tämä malli myöhemmin varattiin kuningashuoneen yksinoikeudeksi, muuhun käyttöön syntyi suorakaiteen muotoinen lippu, jossa risti venyi nykyisen skandinaavisen ristin mittoihin.
Sydänkeskiajalla risti oli yleinen kuvio ristiretkiarmeijoiden baneereissa. Sen lisäksi niitä koristivat pyhimysten kuvat ja hallitsijoiden ja ritarikuntien vaakunat. Myöhäiskeskiajalla ja pitkään uudellakin ajalla liput pysyivät enimmäkseen hallitsijasukujen, uskonnollisten järjestöjen, kaupunkien, kauppahuoneiden ja ammattikuntien tunnuksina.
Suuri mullistus lippukulttuurissa tapahtui 1700-luvun lopulla, kun Ranskan vallankumouksen innoittamat kansalaiset omaksuivat lippujen käytön. Syntyivät kansallisliput, jotka alkoivat heijastaa yhteisiä kansallisia arvoja. Samalla lippujen kuviointi yksinkertaistui. Prameat vaakunat ja kirjainsommitelmat jäivät pois, ja usein liput jaettiin pelkkiin värikenttiin.
Kolme neljäsosaa nykyisistä kansallislipuista on toisen maailmansodan jälkeiseltä ajalta, ja vain 12 maalla on lippu, joka on otettu käyttöön ennen vuotta 1800.
Vastaaja:
Kimmo Kiljunen
yleisen valtio-opin dosentti
Helsingin yliopisto”
Lähde: http://www.tiede.fi/artikkeli/kysy/miksi_pohjoismaissa_liehuvat_ristiliput 30.3.2014.
Pekka
Kiitos erinomaisesta pohdiskelustasi. Nostat ongelmat esille mielekkäällä tavalla ketään syyllistämättä, mutta selkeästi vaikeuksiin puuttuen.
Kiitos Matias, oppimistulosten heikentymisen syitä ei tarkkaan tiedetä. Ilmeisesti syitä on monia. Tänään asia on esillä illan A-studiossa.
Mitä käytännön keinoja on oppimisen parantamiseen? Niitä on tuotu usein esiin, mutta varmuuden vuoksi vielä: lapselle ääneen lukeminen, liikunta elämäntavaksi jo varhain, riittävä yöuni. Lapsen olisi hyvä mennä nukkumasn klo 21-22 välillä
kun aamulla odottaa koulupäivä. Säännölliset yhteiset ruokailut. Sen sijaan lyhyet unet, epäsäännöllinen syöminen ja liikkumattomuus vaikuttavat päin vastoin.