Eroakirkosta.fi-palvelu tiedotti jälleen, siinä ei ole mitään uutta. Eropiikkien syistä ja rakenteesta tiedetään paljon. Miten on liittymisten suhteen?
Käsittääkseni kirkon nykyinen tietojärjestelmä osaa kertoa väliaikatuloksia, ja olen nähnytkin aiemmin tietoja esimerkiksi jonkin vuoden tammi-helmikuulta. Tänä vuonna en muista nähneeni mitään liittymislukua.
Kokonaismäärää enemmän kiinnostaisi esimerkiksi kuukausi- tai viikkokohtainen tilasto. Kun vaikkapa toiminta pakkopalautuksissa Afganistaniin sai aikaan eropiikin yhtäällä, näkyikö se myös liittymispiikkinä toisaalla? Sama luonnollisesti koskee erilaisia tasa-arvoisesta avioliitosta annettuja lausuntoja.
Jos tietoa ei ole saatavilla, jonkinlaista osviittaa voisi antaa liitykirkkoon.fi-sivuston kävijämäärä.
Minun mielestäni olisi kaikkein kustannustehokkainta siirtyä kaikille yhteisen tunnustuksettoman uskontotiedon opettamiseen. Kyseinen oppiaine tarjoaisi oppilaan yleissivistyksen kannalta hyödyllisen katsauksen kaikista merkittävistä uskonnoista.
Tämän lisäksi jokainen uskonnollinen yhteisö voisi järjestää mahdollisuuden uskonnon harjoittamiseen ja mahdollisiin syventäviin opintoihin haluamallaan tavalla ja omalla kustannuksellaan.
Koska koulun opetus on lain mukaan tunnustuksetonta jo nyt, en ymmärrä tarvetta jakaa oppilaita eri ryhmiin heidän (vanhempiensa) uskontokunnan mukaan.
jos uskovaiset todella ajattelisivat lapsen parasta,niinkuin kehtaavat väittää.he säästäisivät lapset ideologiselta opetukselta ja antaisivat päättää aikanaan itse.oikeus oman uskonnon opetukseen on sama kuin oikeus oman politiikan opetukseen mallia neuvostoliitto.uskovaiset antakaa lasten olla lapsia.käännyttäkää vain aikuisia.
Miten lapset säästetään ideologiselta opetukselta, kun kaikki opetus on tavalla tai toisella ideologista? Ateismikin on ideologia.
Olen Salmen kannalla. Ei lapset elä missään tyhjiössä jossa sitten jossakin vaiheessa herää huomamaan että kappas nyt minun pitäis katsella jokin elämän arvo tai olla jotenkin arvoton. Meillä Suomessakin kaikenlasia arvoja ihan pursuaa joka tuutista, varjele sitten siinä lasta erilaisilta tartunnoilta, silloin lapset joudutaan sulkemaan neljän seinän sisälle. Tässä erilaisten arvojen sekamelskassa on haastetta jokaisen kohdalla ja ehdottomasti mielestäni kristillinen uskon on ehdoton ja ainutlaatuisin. Jos sitten on ylilyöntejä se on ollut ihmisten vika ei Jumalan ja kristillisen uskon.
Salme, suomalaisessa yhteiskunnassa keinoina ovat esimerkiksi lainsäädäntö ja sen noudattamisen valvominen. Jos havaitset vaikkapa vääränlaista poliittista tai ateistista opetusta, voit tehdä havainnostasi ilmoituksen ja asiaan puututaan. Toistaiseksi kirkolla on ideologian suhteen erivapauksia, mutta aika, kirkon vallan väheneminen ja nuoremmat lainsäätäjät korjaavat senkin ongelman lähiaikoina.
Samaten vanhemmat ”pakottavat” lapsen jonkin kieliseksi puhumalla hänelle omaa kieltään. Niinpä kaikkien vanhempien tulisi olla täysin puhumatta lapsilleen. Lapsethan voivat sitten täysi-ikäisiksi tultuaan valita oman kielen. (Jos sitten enää oppivat puhumaan).
Tasa-arvo toteutuu, kun kaikki ovat mykkiä.
Lahtinen: ” Lapsethan voivat sitten täysi-ikäisiksi tultuaan valita oman kielen.”
Lapset tekevät jo huomattavasti ennen täysi-ikäisyyttään kielivalintoja koulussa.
Kieli on järjestelmä, jossa ihminen ilmaisee ajatuksensa kielellisillä merkeillä, abstraktioilla. Näitä merkkejä nimitetään kielellisiksi ilmauksiksi. Ilman kielen osaamista yhteiskunnan jäsenenä on vaikea tulla toimeen. Kieli ei ole ideologia. Moni valitseekin käyttämänsä (opiskelemansa) kielen sen mukaan minkä kielisessä ympäristössä elää.
Uskonnot ovat luonteeltaan aatteellis-käsitteellisiä järjestelmiä, jotka tarjoavat kokonaisvaltaisia selityksiä maailmasta. Ketään ei voi pakottaa uskomaan yhtään mihinkään ja Ilman uskoa ja uskontoa tulee mainiosti toimeen yhteiskunnassa.
Uskonnon tai minkä hyvänsä ideologian valinta (jos katsoo sellaisen itselleen tarpeelliseksi) ja oman maailmankuvan rakentaminen ovat asioita jotka jokaisen ihmisen on voitava hoitaa täysin omaehtoisesti sitten kun on riittävän kypsä sen tekemään..
missään tyhjiössä tarvitse elää.perustiedot arvoista saa historian ja yhteiskuntaopin yhteydessä.niistä voi sitten päättää omat arvonsa.aikanaan.
Juha Nuppola, Ihmistä aloitetaan täyttämään jo ns. idussaan. Pienikin lapsi tajuaa yllättävän paljon ja omaksuu erilaisista viesteistä pohjaa elämän arvoille. Kristillisessäkin maailamassa helposti ajatellaan että pieni lapsi ei ymmärrä ja tajua vielä mitään, se on suuri erehdys. Lapsesta lähtien hän pystyy omaksumaan erittäin paljon ihmisten arvomaailmasta. Haluaako ateisti lapsestaan joskus ateistin, milloin sen luullaan alkavan. jo vanhemmat sitä tuovat ja viestittävät. Tää on sekavaa, olisi muuta tehtävää
Eero, kerrotko miten koulussa opetetaan nykyisessä evlut uskonnossa ja elämänkatsomustiedossa erilaisia arvoja? Nyt siis on kyse OPSn mukaisesta opetuksesta, jota kouluissa annetaan. Mainitse vaikka muutama selkeä esimerkki, jossa ETn ja UEn opetuksen antamat arvot poikkeavat toisistaan.
Historianopetuksessa toki uskontoja sivutaan sikäli kuin niillä on ollut olennaista vaikutusta yhteiskunnan ja kulttuurin kehitykseen. Uskonto on kuitenkin omalakinen inhimillisen kulttuurin osa-alue, samoin kuin esim. kuvataide, musiikki, kirjallisuus tai luonnontieteet. Niinpä näillä kaikilla, myös historiassa esille tulevilla, kulttuuri-ilmiöillä on myös erillisen oppiaineen asema, jolloin niitä voidaan tarkastella kokonaisvaltaisesti. Uskonto on sikäli erityisasemassa näihin muihin aineisiin nähden, että ei voi olla edes mitään yleissuomalaista tai yleiseurooppalaistakaan uskononopetusta tilanteessa, jossa oppilaiden joukossa on monenlaisia kristittyjä, muslimeja ja uskonnottomia. Kukin katsomusryhmä ansaitsee tasapuolisuuden vuoksi tutustumisen nimenomaan omaan kulttuuriperintöön, aivan niin kuin esim. kirjallisuuden opetuksessa päähuomio on suomalaisessa kirjallisuudessa, vaikka maailmankirjallisuuttakin käsitellään.
kulttuureita kuten kuvataide,musiikki,kirjallisuus jne.käsitellään kaikille yhteisillä oppitunneilla.vaikka tulevatkin eri kulttuureista.eihän esim. muslimeillekaan järjestetä erillistä opetusta heidän kulttuuriinsa kuuluvasta kirjallisuudesta.miksei uskonnon suhteen voida tehdä samaa.on vain ajan kysymys koska näin tulee käymään.
Hei Jusu,
Yhteisen uskontotiedon opetusta ei kannata monikaan asiantuntija, ei uskonnottomat eivätkä uskonnolliset. Joidenkin mukaan se huonontaisi
nimenomaan uskonnottomien asemaa koulussa.
ystävällisesti Matti
Voin kuvitella, että uskonnolliset eivät kannata uskontotietoa, koska se vähentäisi heidän ”oman uskontonsa” tuputtamista lapsille jos tunneilla käsiteltäisiin kaikkia uskontoja tasapuolisesti.
Ja puolestaan uskonnottomat eivät kannata uskontotietoa, koska he saavat näppyjä kaikesta uskontoon liittyvästä ja haluavat mieluummin ateistista etiikan opettamista.
Minä olen itse sitä mieltä, että perustietämys maailman uskonnoista kuuluu jokaisen yleissivistykseen, mutta syvällisempi Jeesus-juttujen tankkaaminen pitäisi olla vähintään valinnaisaine tai sitten kokonaan uskonnollisten yhteisöjen tehtävä.
perustietämys uskonnoista kuuluu jokaisen yleissivistykseen.mutta se ei edellytä erillistä oppiainetta.samoin kun perustietämys politiikastakaan ei edellytä erillistä oppiainettakaan.
Täällä ovat nähtävästi olleet äänessä vain nykyiset ja entiset luterilaiset, koska uskonnosta puhutaan, kuin se olisi vain oppi.
Ortodoksisuus ja katolisuus ovat elämäntapoja, eivät oppeja. Opetushallituksen esitys on kvasineutraali, koska sen lähtökohdat ovat niin vahvasti nykyaikaisessa luterilaisuudessa, jossa tapakulttuurin osuus vähäinen.
Älkää kuvitelko, että tällainen esitys olisi katsomusneutraali!
Nuppolalle ei olisi tehnyt pahaa muutama viikkotunti lisää äidinkieltä. Jos vaikka ison alkukirjaimen käytön olisi oppinut.
Miten kirkkoon liitytään, riippuu liityjästä. Jos on kyse aikuisesta, joka on kastettu ja konfirmoitu, on paluumuutto vain ilmoitusasia, siis suunnilleen yhtä helpo kuin eroaminenkin. Mutta jos ei ole käynyt rippikoulua on ilmoittauduttava aikuisrippikouluun ssihen seurakuntaan, jonka alueella asuu, ja kirkkoon liittäminen, joka on samalla konfirmaatio, tapahtuu vasta rippikoulun loppuunsuorittamisen jälkeen. Ja jos ei ole kastettukaan, on samoin ensin käytävä aikuisrippikoulu ja sen jälkeen tultava kasteelle. Alle 12-vuotiaat liittyvät vanhempien mukana, mutta heidätkin on kastettava elle ole pienenä kastettu. !2-15-vuotiaiden kohdalla voidaan näin menetellä vain jos lapsi itse siihen suostuu. 15-vuotiaana monet liittyvät kasteen kautta rippikoulun yhteydessä, rippikouluun kun otetaan myös kastetta harkitsevia.
Aikuiskasteiden määrä on 400, kun kirkkoon liittyy yli 15000 vuodessa. Siksi riittää tarkastella ”paluumuuttajia”.
MInusta on kunnioitettavaa, että nimenomaan Jori on huolissaan siitä, että kirkko ei osaa viestiä kirkkoon liittyvistä. Eikä osaa puhua nettomuutoksesta.
Hannu, tokihan kirkkoon liittymisestä uutisointi lisäisi kirkosta eroamista. En minä tässä niin kiltti ole…
Mutta asia kyllä kiinnostaisi. Ehkä Kotimaa24 voisi kysyä, kun ei muutenkaan vältä aiheita joista syntyy eropiikkejä.
Tuo Jorin logiikka on kuin Speden elokuvista. Kun tiedotetaan kirkkoon liittyneistä, se muistuttaa monia kirkosta eroamisesta, ja näin liittymisuutinen lisääkin eroamista. 😀
Jos tärkein tavoite olisi hillitä kirkosta eroamista, pitäisi lopettaa kaikki uutisointi kirkosta.
Noin se logiikka tosiaan menee. Liitykirkkoon.fi:n ja kuulukirkkoon.fi:n avaaminen lisäsi eroja.
On vain niin valtava määrä kirkon jäseniä lähtökuopissa.
Haastavaa tuo kirkollinen tiedottaminen: kun avaat suusi/teroitat kynäsi, jo eroakirkosta.fi:n käyrä nousee asteen pari. Pitäisikö vapaa-ajattelijoiden jotenkin tukea kirkon tiedottamista?Jakaa vapaaehtoisvoimin seurakunnallisia lehtisiä tms?
Kyllä, noin se vaan menee;-)
Vielä voimakkaamman impulssin irtaantua kirkon jäsenyydestä, antaisi pakolliset Raamatun lukuhetket.
Nythän kansalle nostetaan vain ’kivoja ja rakentavia’ kohtia. Jos ihmisille selviäisi mitä kaikkea kummaa sieltä löytyy, ei jälki olisi kirkon kannalta kovin mukavaa.
Nythän kansalle nostetaan vain ‘kivoja ja rakentavia’ kohtia. Jos ihmisille selviäisi mitä kaikkea kummaa sieltä löytyy, ei jälki olisi kirkon kannalta kovin mukavaa.
Juurikin näin, tietyt raamatunkohdat jätetään aina saarnatekstien ulkopuolelle. Kuten monet Jehovan kaameat Vt: ssä ilmaistut raakuudet.
Jori kysyy oikeaa asiaa. Kun kerran kirkossa ollaan kovin tilastouskovaisia (tilastoja olen minäkin työssäni hyödyntänyt), niin toivoisin rehellisyyttä viimeiseen eli viestintään asti Tiedän että Kirkon tutkimuskeskus kääntelee tilastoja mennen tullen. Miten kääntelyä hyödynnetään laajemmin?
Tilastoja meikäläinenkin kaipailee. Tilinpäätöstiedot löytyvät selkeästi vuosilta 2014 ja 2015 ev.lut. fi:n sivuilta. Missähän ovat 2016 tiedot?
Sivu näyttää tyhjää, kun vuotta 2016 olen metsästellyt. Ehkä joku kertoo linkin tilinpäätökseen, siis ihan vain numeroina. Ja mikä oli viime vuoden tulos?