Paikallinen Lauritsalan evl-kirkkoherra Pentti Berg pohti pari päivää sitten kauneimpien joululaulujen yhteydessä lopunaikoihin liittyviä kysymyksiä. Tästä seurasi, että hän ponkaisi julkisuuteen melkoisen kohun saattelemana. Lopun teema taisi todella säpsähdyttää monen joululauluja laulamaan tulleen kristityn. – Huomenna on kirkkovuodessamme neljäs adventti. Silloin ei ole teemana maailmanloppu, vaan Joulun sanoma:
Herran syntymä on lähellä.
18 Jeesuksen Kristuksen syntyminen oli näin. Kun hänen äitinsä Maria oli kihlattu Joosefille, huomattiin hänen ennen heidän yhteenmenoaan olevan raskaana Pyhästä Hengestä. 19 Mutta kun Joosef, hänen miehensä, oli hurskas, ja koska hän ei tahtonut saattaa häntä häpeään, aikoi hän salaisesti hyljätä hänet. 20 Mutta kun hän tätä ajatteli, niin katso, hänelle ilmestyi unessa Herran enkeli, joka sanoi: ”Joosef, Daavidin poika, älä pelkää ottaa tykösi Mariaa, vaimoasi; sillä se, mikä hänessä on siinnyt, on Pyhästä Hengestä. 21 Ja hän on synnyttävä pojan, ja sinun on annettava hänelle nimi Jeesus, sillä hän on vapahtava kansansa heidän synneistänsä.” 22 Tämä kaikki on tapahtunut, että kävisi toteen, minkä Herra on puhunut profeetan kautta, joka sanoo: 23 ”Katso, neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan, ja tälle on annettava nimi Immanuel”, mikä käännettynä on: Jumala meidän kanssamme. 24 Herättyään unesta Joosef teki, niinkuin Herran enkeli oli käskenyt hänen tehdä, ja otti vaimonsa tykönsä 25 eikä yhtynyt häneen, ennenkuin hän oli synnyttänyt pojan. Ja hän antoi hänelle nimen Jeesus. (Matt.1:18-25)
Joulu on uskon syntymisen juhlaa.
Tänään luemme Jeesuksen kasvatusisä Joosefin uskon syntymisestä. Eläydymme hänen tilanteeseensa, jossa Joosef on hyvin hämmästynyt huomatessaan kihlattunsa Marian olevan raskaana. Tämä olisi tyrmäävä tilanne jokaiselle sulhasehdokkaalle, joka on itse pidättäytynyt sukupuolielämästä ja odottanut avioliiton virallistamista, mutta sitten morsian olisikin raskaana! Inhimillisin silmin ja inhimillisin tuntein ajateltuna Joosefin on täytynyt olla täynnä pettymystä. – Joosefin unelma on murskana. Hänen rakastamansa nuori nainen odottaa lasta jollekin toiselle. Joosefin mielenmaailmassa tämä tilanne tuntui varmasti eräänlaiselta maailmanlopulta!
Mitä tapahtuu rakkautta täynnä olevassa ihmissydämessä, jos käy jotakin näin odottamatonta? Katoaako kaikki rakkaus siinä samassa silmänräpäyksessä? – Ei. Tilanne olisi liian helppo, jos näin olisi! Rakkautta täynnä oleva sydän ei totea tällaisessa tilanteessa, että mitäpä tuosta, yritetään jonkun toisen kanssa paremmalla onnella. Suu saattaa toki sanoa mitä tahansa sanoja, mutta sydämeen sattuu aina, kun rakkaus näyttää olleen pettymys. Sydän itkee rakkauden perään. Sydän ei halua uskoa tapahtunutta todeksi. – Tällaisessa tilanteessa ihmistä repii voimakas sisäinen ristiriita. Hän on kuin sisäisessä vankilassa, josta ei pääse pakoon, vaikka juoksisi maailman ääriin. – Tällaisia me ihmiset olemme; luultavasti jopa iästä riippumatta.
Joulu on uskon syntymisen juhla. Uskon syntyminen on niin huikea tapahtuma, että sitä voi kuvata myös vankeudesta vapautumisen kuvalla. Kun Jeesuksen kasvatusisä Joosef saa kuulla sanoman Pyhästä Hengestä, hänen sydämensä vankilan muurit murtuvat ja kahleet katkeavat. Joosef tajuaa, ettei hänen morsiamensa Maria olekaan ollut uskoton, vaan kaikki tapahtunut on Jumalan suurta ihmettä. Joosefin ei tarvitse repiä sydämestään pois rakkautta Mariaa kohtaan. Joosefin ei tarvitse yrittää kovettua ja hyljätä Neitsyt Mariaa. Nyt Joosefin sydämen kahleet katkeavat ja hän saa taas rakastaa. Hän saa elää perheunelmansa todeksi. Joulun ilosanomaa ei rakenneta Joosefin unelman kustannuksella. Myös Joosef saa olla vapauttavasta ilosanomasta osallinen!
Joulu on uskon syntymisen juhlaa. Uskoa ei kuitenkaan synny ihmisvoimin, kuten eräässä nuorten laulukirjan laulussa lauletaan. Jouluun liittyvä vankilasta vapautumisen ihme ei myöskään avaudu ilman uskon näköalaa.
Tällä viikolla eräs radiotoimittaja päivitteli ainakin kahdesti radiossa, miten kummalliset sanat Pekka Simojoki oli kirjannut erääseen muuten kauniiseen joululauluun. Siinä kun sanotaan: ”Tulkoon toivo kansoille maan, pääskööt vangit vankiloistaan. Uskon siemen nouskoon pintaan. Olkoon rauha loppumaton.” – Toimittaja viittasi poliisien näkökulmaan ja väitti, että vankien olisi syytä pysyä vankiloissa, että joulu voisi olla hyvä ja rauhallinen. – Inhimillisin silmin katsoen toimittaja oli ehkä tässä nokkeluudessaan oikeassa. Syvimmiltään hän ei kuitenkaan nähnyt Joulun ihmettä, vaan rakensi vain maallista Joulua. Meidän itse rakentamamme joulut ovat näet hyviä, jos olemme ehtineet siivota kodistamme kaiken joulutunnelmaa häiritsevän. Tämän toimittajan joulurauhaa häiritsi ajatus vapaalla kulkevista vangeista. Niinpä hän halusi heidän pysyvän kiven sisällä. Tämä voi olla ehkä tavallaan ymmärrettävää, mutta missä tällaisessa ajattelussa on se Joulun ihme?!
Joulu on uskon syntymisen juhla. Uskon syntyminen on niin huikea tapahtuma, että sitä voi kuvata myös vankeudesta vapautumisen kuvalla. Kun Jeesuksen kasvatusisä Joosef saa kuulla sanoman Pyhästä Hengestä, hänen sydämensä vankilan muurit murtuvat ja kahleet katkeavat.
Kun kuulin bussin radiosta edellä kuvattua toimittajaa, joka ei siis voinut ymmärtää ilosanomaa vankien vapautumisesta, juttelin tästä asiasta bussimatkustajien kanssa. Tämän keskustelun pohjalta näkisin, että tavallinen suomalainen ymmärtää Pekka Simojoen laulun sanat aivan oikein. – Ihminen voi olla monenlaisessa vankeudessa. Me kyllä kaipaamme kaikki taivaallista näkymää vapautumisesta, olimmepa vankilan muurien sisällä, tai sitten omien kipeiden tuntemustemme vankina kuten tämän päivän saarnatekstin Joosef. Jeesus Kristus on kaikissa tilanteissa mahdollisuus muutokseen.
Kuuntelin menneenä syksynä murhasta tuomittua elinkautisvanki Lauri Johanssonia. Hän oli saanut pisimmän mahdollisen vankeusrangaistuksen, koska oli tappanut ihmisen. Vankilassa Lauri oli kuitenkin kohdannut Jeesuksen Kristuksen. Tämän kohtaamisen myötä Laurin sydämessä oli syttynyt uskon liekki. Jeesus oli tullut murhamiehen sydämeen ja Jumalan valo alkoi nyt loistaa keskellä sydämen pimeyttä ja vankilan synkkyyttä. Lauri Johanssonin kohdalla uskon syntyminen ei tarkoittanut vankilarakennuksesta vapautumista. Siitä huolimatta kuulin tämän saman miehen nyt itse todistavan, että hän on päässyt vapaaksi. Usko Jeesukseen Kristukseen on vapauttanut hänen siitä vankeudesta, joka on vankilan muurejakin pahempi. Jeesus Kristus on katkonut synnin kahleet ja pessyt verensä kautta mustan sydämen lumivalkoiseksi.
Joulu on uskon syntymisen juhla. Uskon syntyminen on niin huikea tapahtuma, että sitä voi kuvata yhä edelleen vankeudesta vapautumisen kuvalla.
Kun olen tänä joulun odotusaikana kuunnellut autoradiota, olen kaivannut todellisen Joulun sanomaa. Meidän omatekoiset joulumme ovat joskus aika raskaita. Niihin liittyy usein myös paljon yksinäisyyttä, omaa yrittämistä, väsymistä ja joskus myös riitaisuutta. Jeesus-lapsen sanoma on jotakin kokonaan muuta, niin valoisaa ja niin vapauttavaa. Tämä sanoma on vapauttavaa myös sinulle, joka olet huolestunut maailmanlopusta. Sinun ei tarvitse elää pelon vankilassa. Jeesuksen Kristuksen kanssa sinä olet turvassa.
Niityillä lunta, hiljaiset kadut
Taakse jo jäänyt on syksyn lohduttomuus.
Muistojen virta, lapsuuden sadut.
Sanoma Joulun on uusi mahdollisuus.
Joulu on taas, riemuitkaa nyt.
Lapsi on meille tänä yönä syntynyt.
Tulkoon toivo kansoille maan,
Pääskööt vangit vankiloistaan.
Uskon siemen nouskoon pintaan.
Olkoon rauha loppumaton
Joulu on taas, kulkuset soi.
Jossakin äiti lasta seimeen kapaloi
Tulkoon juhla todellinen, tulkoon Jeesus
Herraksi sen.
Tulkoon rakkaus ihmisrintaan
Silloin joulu luonamme on.
Tahtoisin päästä, paimenten mukaan,
unohtaa kiireen ja melun rasittavan
Aamu kun koitti, tiesikö kukaan,
tuo ensi Joulu
sai muuttaa historian.
Joulu on taas, riemuitkaa nyt (kerto)
Ikuisen joulun, jos tahdot löytää,
Sydämes avaa ja kohtaat Vapahtajan.
Et löydä kultaa, et juhlapöytää,
löydät vain seimen ja tallin koruttoman.
Joulu on taas, riemuitkaa nyt.
Lapsi on meille tänä yönä syntynyt.
Tulkoon toivo kansoille maan,
Pääskööt vangit vankiloistaan.
Uskon siemen nouskoon pintaan.
Olkoon rauha loppumaton
Joulu on taas, kulkuset soi.
Jossakin äiti lasta seimeen kapaloi
Tulkoon juhla todellinen, tulkoon Jeesus
Herraksi sen.
Tulkoon rakkaus ihmisrintaan
Silloin joulu luonamme on.
