Päivän Hesarissa seitsenlapsisen suurperheen isä kannustaa hankkimaan lisää lapsia (28.10.). Hän näki Afrikassa, kuinka suuret perheet olivat onnellisia riippumatta vaatimattomista olosuhteista. Sosiaalidemokraatiksi tunnustautuva isä harmittelee tehokkuusajattelua, joka on ”sysännyt monet hyvät arvot hyllylle” ja katsoo, että myös työantajien tulee joustaa perheiden kanssa. Hänen mukaansa kaikkea ei voi sälyttää yhteiskunnan syyksi. Pitäisi rohkaista, eikä vain pelotella perhe-elämän vaativuudella. Lapset ovat ennen kaikkea suuri ilon aihe.
_ _ _
Tilastokeskuksen tuore väestöennuste on herättänyt keskustelua. Tilastokeskus ennakoi Suomen väkiluvun kasvavan nykyisestä (5 628 931) noin 6,5 miljoonaan seuraavien vuosikymmenten aikana, vaikka syntyvyys on edelleen noin kolmanneksen pienempi kuin vielä runsas vuosikymmen sitten ja hedelmällisyysluku 1,25.
”Maamme väkiluku kasvoi tammi–syyskuun aikana 25 080 hengellä. Väestönkasvua ylläpiti muuttovoitto ulkomailta, sillä maahanmuuttoja oli 37 326 enemmän kuin maastamuuttoja. Syntyneitä oli 9 789 vähemmän kuin kuolleita.”
Tilastokeskuksen ennuste nojaa maahanmuuttoon, joksi se arvioi noin 40 000 hengen nettomuuttoa vuodessa. Ulkomailta muutti Suomeen tammi–syyskuun aikana 48 270 henkeä ja Suomesta ulkomaille 10 944 henkeä. Ukrainan sota on nostanut tulijoiden määrää, mutta tilanne voi vaihdella lyhyelläkin aikavälillä. Maahanmuuttoja oli 7 233 vähemmän kuin edellisvuonna. Tilastokeskuskin toteaa, ettei tähänastinen kehitys ole tae sen jatkumisesta. Tämän epävarman ennusteen perusteella kuitenkin uskotaan, että eläkejärjestelmä kestää.
Ilmarisen johtaja Jouko Pölönen arvioi vielä 2019, että vuoden 2060 lopussa työikäistä väestöä olisi enää 3,19 miljoonaa henkilöä. Tämä on yli 400 000 henkilöä vähemmän kuin työikäisiä oli tuolloin.
_ _ _
Maassamme tehdään mitä moninaisimmista asioista tulevaisuusstrategioita, mutta väestökehityksestä ei ole jostain syystä tehty strategiaa. Vaikka väestö kasvaisikin, matala syntyvyys on silti yhteiskuntamme suurin haaste, kuten Suomen yrittäjien pääekonomisti Juhana Brotherus on sanonut.
Yli 80-vuotiaiden määrä kasvaa sadoilla tuhansilla ja samalla hoivan tarve lisääntyy. Kantarellin muotoinen, ylösalaisin kääntynyt väestöpyramidi tulisi saada loivenemaan. Pohjalla olevat pienet ikäluokat eivät selviä hyvinvointivaltion velvoitteiden ylläpidosta, eivätkä nykyisen kaltaisten eläkkeiden maksamisesta.
Ehkä siksi kokoomusnuorert ovat ehdottaneet luopumista ”vanhuuslomasta” ja eläkkeiden maksamista sosiaaliturvana työkyvyttömille vanhuksille. Hyväkuntoiset vanhukset saisivat tehdä töitä kuolemaansa saakka. Tämä saattaakin olla uhkana, jos yhteiskunnan taloudellinen perusta ei vahvistu.
_ _ _
On sanottu, että sosiaalidemokraattinen hyvinvointivaltio vaatisi perustakseen konservatiivisten perhearvojen mukaisen syntyvyyden. Jos tämä pitää paikkansa, on joko kevennettävä hyvinvointipalveluita tai saatava syntyvyys nousuun. Miten siis tulevaisuusstrategiaa voisi hahmotella?
1. Maahanmuuttoa tulee lisätä. Haasteena on, että sen tulisi olla työperäistä, etteivät maahanmuuton yhteiskunnalliset kulut nouse suuremmiksi kuin sen tuoma panos kansantaloudelle. Käytännössä kaikki länsimaat kamppailevat matalan syntyvyyden seurausten kanssa ja kilpailevat samoista koulutetuista työperäisistä maahanmuuttajista. Samalla EU:ssa on tapahtunut nopea muutos hallitsemattomaan maahanmuuttoon liittyvien turvallisuusriskien torjumiseksi. Miten toimia niin, että humanitaarinen maahanmuutto olisi mahdollista heille, jotka ovat lähtömaissaan hengenvaarassa?
2. Työuria tulee pidentää ja työllisyysastetta nostaa. Nämä ovat Suomessa alhaisemmalla tasolla kuin muissa Pohjoismaissa. Suomen Yrittäjät ajavat ensimmäisen sairauslomapäivän palkattomuutta. Työntekijöiden näkökulmasta nämä toimet lisäävät työelämän kovuutta. Toisessa vaakakupissa painaa yhteiskunnan perustan vahvistuminen. Se on pitkällä aikavälillä kaikkien etu, sillä valtion velkaantuminen on kestämättömällä uralla.
3. Perhepolitiikalla tulee tukea lapsiperheitä, jotta lapsiperhearki ja työura olisivat mahdollisia molemmille vanhemmille. Julkisuudessa on esitetty esimerkiksi kymmenien tuhansien eurojen rahallista korvausta alle 30 vuotiaille ensisynnyttäjille sekä erilaisia verohelpotuksia lapsilisien ja perhevapaiden lisäksi.
Lapsiperheet tarvitsevat tukea lasten- ja kodinhoitoon. Kotiapulaisten ammattikuntaan ei juuri viitata. Epätasa-arvoinen piikayhteiskunta kummittelee mielikuvissa. Voisiko asian hoitaa modernilla tavalla niin, että kodinhoitajan palkkaamiseen saisi enemmän yhteiskunnan tukea?
Suomalaisia opiskelijoita on lähtenyt ulkomaille perheisiin au paireiksi lasten ja kodinhoidon avuksi sekä oppimaan samalla kieltä. Voisiko sama toimia myös toisinpäin, enemmän au paireja Suomeen? Voisivatko au pairit olla maahanmuuttajia, jotka jäisivät au pair -vuoden jälkeen maahan opiskelemaan lisää kieltä ja töihin?
_ _ _
Hesarin mielipide (9.4.2024) ehdotti Perheäänioikeuden käyttöönottoa, jolloin äänestysikäraja lasketaan 16 vuoteen ja tätä nuorempien äänioikeutta käyttävät lasten vanhemmat. Ajatuksen toi esille jo 1990 -luvulla Aimo Pajunen. Ajatuksena on, että lapset ja lapsiperheet saavat vaikuttaa yhteiskunnan tulevaan kehitykseen. Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus annettiin 1906 myös naisille. Olisiko se annettava jatkossa myös lapsille? Poliittiset puolueet näkevät varmasti kauhukuvia lapsirikkaiden perheiden lisääntyvästä vaikutusvallasta niin maahanmuuttajien kuin esimerkiksi uskonnollisten liikkeiden suunnalla. Ehkä lapsiperheiden aseman parantuminen kannustaisi jatkossa lasten synnyttämiseen?
4. Avioliiton merkitystä lasten saamiselle ja hoitamiselle tulee nostaa uudelleen erilaisilla kannustimilla.
Tilastokeskuksen tuoreen raportin mukaan tammi–syyskuussa solmittiin 17 130 avioliittoa, joista 16 787 oli eri sukupuolta olevien parien ja 343 samaa sukupuolta olevien parien avioliittoja. Saman sukupuolen avioliitoista 242 oli kahden naisen ja 101 kahden miehen avioliittoja.
Suurin osa lapsista kasvaa parisuhteissa, joissa on kaksi huoltajaa. Näin sekä taloudellinen että hoivavastuu jakautuu kahdelle vanhemmalle. Kirkot ovat omassa opetuksessaan ohjanneet avioliiton solmimiseen. Myös yhteiskunta on nähnyt avioliiton merkityksen perheiden pysyvyydelle ja lasten kasvulle. Ajankohtaiset vihkimiseen liittyvät kiistat ovat mielestäni jättäneet alleen avioliiton merkityksen lasten syntymiseksi ja kasvattamiseksi. Siksi luterilaisen kirkon ja seurakuntien olisi uudelleen opetettava avioliiton merkitystä, eikä jäätävä kiinni jakaviin kysymyksiin.
Pekka
Kiitos blogistasi
Kiitos hyvästä asiasta jonka nostat esille
Pieni yksityiskohta: Yli 30 vuotta sitten katsoin eri tilastoja väestön kehityksestä, työaikojen kehityksestä, koulutuksen pituudesta ja eläkeiän kehityksestä.
Kirjoitin silloin että jos mitään ei tehdä niin noin vuoteen 2020 mennessä maamme koko työikäinen väestö tarvitaan sosiaali- ja terveyspalveluitten tarpeisiin.
Silloin myös otin esille, että maamme on saatava paljon maahanmuuttajia, joiden kotiuttamisesta on huolehdittava riittävän hyvin jotta nämä voivat sulautua kansamme rakentaviksi jäseniksi.
Muuten
Meidän kaupunkimme ukrainalaisten kotiuttamisen hyvästä hoidosta käytin puheenvuoron nyt viimeksi kaupunginvaltuuston kokouksessakin. Joten jo vanhastaan esillä pitämäni asia tuli esille tällä kertaa täsmäkohdennettuna.
Toivotan sinulle Pekka menestystä ja siunausta toimintaasi kansamme tulevaisuuteen tähtäävässä toiminnassasi maamme väestön terveen kehittymisen edistämiseksi.
Lämmin kiitos Matias rohkaisusta. Kiitos itsellesi, että olet toiminut ukrainalaisten pakolaisten hyväksi!
Suomeen olisi kyllä tulossa lisääntymiskykyistä ihmisiä, mutta hallituksemme estää sen. Oma sukulaiseni haluaisi perustaa perheen Suomeen toisesta EU-maasta olevan henkilön kanssa. Suomen nykyinen hallitus romuttaa heidän suunnitelmansa. He perustavat perheensä miehen kotimaahan.
Toisaalta, kuten aiemminkin on tullut esille, maapallon ongelma on ylikansoittuminen.
Kyllä maailmassa lapsia riittää. Monet saisivat hyvän elämän Suomessa. Mutta eipä tänne ketään nykyään toivoteta tervetulleeksi.
On hyvä miettiä sitä mitä matalasyntyvyys saa aikaan. Varsinkin kun käyrä mitä todennäköisemmin on laskeva. Se laskee vaikka siihen kiinnitetään huomiota ja otetaan käyttöön lääkkeitä. Tuskin saamme käyrää enää nostettua riittävälle tasolle. Liian monta asiaa pitäisi muuttua ja yhteiskunnassamme ei taida löytyä riittävää halua niihin. Se vaatisi sitä, että lapsiperheitä tuettaisiin enemmän, kuin lapsettomia pareja.
Kolme lasta on yksi rajoittava tekijä. Ainakin siellä missä autoon pitää saada koko perhe mahtumaan. Isomman auton hankinnan tukeminen voisi neljännen lapsen hankkimiseen houkutella.
Suurin ongelma taitaa olla siinä, että pariudutaan liian myöhään.