Onko pakko, jos ei taho?

Onko pakko jos ei taho? Istuva kirkolliskokous on tähän hetkeen mennessä kuunnellut tällä istuntokaudella 39 edustajan puheet koskien kirkkohallituksen esitystä 3/14, kirkon paikallistason rakenteita koskevan sääntelyn muuttamiseksi. Rakenneuudistus on todella tarpeellinen, kuitenkin tämä hanke, johon on käytetty todella paljon työtunteja, taitaa pysähtyä sanaan pakko. Minäkin puheessani myönsin, että minua sana pakko, mietityttää, mutta lain muutos on lain muutos. Lakia ei voida tehdä, jos siihen ei tule tämä ns.pakko efekti. Raha on ihmeellinen vaikuttaja. Kun raha loppuu, itsenäinen seurakunta alkaa etsiä työtoveria ilman ylhäältä asetettua pakkoa. Jos on pakko liittyä ja kuulua seurakuntayhtymään, kuka siitä pahimmillaan kärsii? Seurakuntalainen. Jos hallintoa pyöritetään ja pidetään yllä hallinnon pyörittämisen ja yllä pidon vuoksi, hallinnon virkamiesten ja luottamushenkilöiden takia, epäilen tämän rakenne uudistuksen tuovan ratkaisua tähän ongelmaan. Jos nämä henkilöt eivät ole työssään ja toiminnassaan toimineet evankeliumin eteenpäin viemisen ja hengellisen kasvun edistämiseksi, väitän, että he eivät tee sitä tämänkään muutoksen jälkeen. Kirkolliskokous edustaja Kankkonen kertoi meille puheessaan esimerkin varusmiehen asennosta. Hän kertoi, että joskus saattaa olla tilanne, että oikea asennon muodostaminen saattaa joskus vaatia sen, että asennon muodostaminen aloitetaan aivan alusta. Jatkoin hänen tuoman esimerkkinsä kautta omaa ajatusleikkiäni. Asento.. Kirkon hallinnon virkamiehille ja luottamushenkilöille asetetaan tällä rakenneuudistuksella tavoite uuteen asentoon. Joskus asennon korjaaminen ei riitä, vaan täytyy tehdä suurempi muutos. Joskus pääsemme kasvamaan asennossamme niin kieroon, että ei auta mikään muu kuin henkilön vaihtaminen. Olemme Kristuksen kirkko. Rohkaiskaamme jokainen toinen toisiamme pitämään huolta siitä, että tunnemme hänet, jota julistamme ja lähdemme liikkeelle myös hallintoa koskevissa asioissa siitä lähtökohdasta, että kirkon tärkein tehtävä on evankeliumin julistaminen, ei hallinnon pyörittäminen. Hyvin hoidettu ja rakennettu hallinto ja talous antaa edellytykset evankeliumin julistukselle. Meidän tulee olla rohkeita tekemään päätöksiä, joilla kirkon raskasta, kallista ja hidasta hallintoa täytyy purkaa ja uudistaa. Kirkolliskokoukselle on annettu suuri ja vastuullinen tehtävä. Meiltä edustajilta odotetaan selkärankaa tehdä näitä vaikeita päätöksiä. Nyt koolla olevan kirkolliskokouksen tulee luotsata tämä muutosta kaipaava seurakuntalaiva turvallisesti ja varmasti, kohti muutosta ja uudistusta. Seurakunnat tuntuvat odottavan halvaantuneina näitä päätöksiä. He eivät uskalla tehdä mitään, koska odottavat, mitä kirkolliskokous asiasta päättää. Ymmärrän, että tässä epävarmassa tilanteessa onkin ollut järkevää odottaa, mitä tuleman pitää. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että seurakuntarakenne uudistus ei tule vielä ensi vuonnakaan, joten on seurakuntia, joiden toiminnan kannalta on välttämätöntä tehdä päätöksiä nopeammin. Näitä päätöksiä tarvitsevat niin työntekijät kuin luottamushenkilötkin ja ennen kaikkea seurakuntalainen. Vellova ja epävarma tilanne, on äärimmäisen stressaavaa. Ikävä kyllä olemme keskellä valtavia byrokratian rattaita. Laivan suunta muuttuu, se on varmaa, koska se on ainut keinomme selvitä taloudellisesti tulevaisuudessa. Mutta tämä on iso laiva ja laivan suunnan kääntäminen tapahtuu hitaasti. Vaikka se tapahtuu hitaasti, se tapahtuu. Johtajuudesta, Hyvää johtajuutta on se, että uskaltaa tehdä päätöksiä, ja sen tehtyään alkaa viedä kaikkia yhteisöönsä kuuluvia valitsemaansa suuntaan. Hyvä johtaja ottaa vastuun ja auttaa yhteisöönsä kuuluvia pääsemään yhteiseen päämäärään. Hyvä johtaja kuuntelee muutos prosessiin liittyvät pelot ja vastustuksen, etsii positiivisuudesta käsin muutosprosessissa olevan vahvuudet ja tukee vahvuuksien käyttämistä. Muutos on aina mahdollisuus. Kirkolliskokouksen puheenvuoroissa on tuotu esille huolta esim.diakonia työntekijöiden asemasta. Perusteluna on käytetty sitä, että raamatussa mainitaan tämä virka. Maallikkona haluan lausua, että raamatussa mainitaan muitakin ammattiryhmiä, joita ei ole kirkkolailla määrätty seurakunnissa olevan. Raamatussa mainitaan myös evankelistat. Evankelistat mainitaan mielestäni hyvin keskeisesti. Heitänkin ajatuksen, kun kirkkoherrojen ja pappien aika menee hallinnon sekä seurakuntaan jo kuuluvien kanssa, eikö evankelistalla olisi käyttöä? Evankelista tekisi sen etsivän työn. Vanhassa testamentissa on lause:” Jumala antoi kätilöiden menestyä, koska kätilöt kuuntelivat Jumalaa”. Maallikkona en osaa sanoa, mitä tämän lauseen taakse liittyy, mutta odotan, että joku teologi siihen minulle vastaa. Kätilöiden palkkaamista en siis näe tarpeellisena seurakunnassa, mutta koska olen ammatiltani mm. kätilö, on tuo lause pompannut esiin raamattua lukiessani. Loppukaneetiksi: Kirkkohallituksen esitys on hyvä lähtölaukaus seurakunnan rakenneuudistukselle, saavuttaaksemme kirkon, jonka hallinto on kevyt ja toteutamme Kristuksen kirkkona sitä tehtävää joka meille on annettu, evankeliumin julistaminen. Istuntokausi jatkuu, hetken kuluttua jatkamme tämän aiheen käsittelyä… puheenvuorojen kuuntelua, nämä käytetyt puheenvuorot ovat tärkeitä, kun tämä on lähetekeskustelua, nämä puheenvuorot antavat evästystä valiokunta työskentelylle.Onko pakko jos ei taho? Istuva kirkolliskokous on tähän hetkeen mennessä kuunnellut tällä istuntokaudella 39 edustajan puheet koskien kirkkohallituksen esitystä 3/14, kirkon paikallistason rakenteita koskevan sääntelyn muuttamiseksi. Rakenneuudistus on todella tarpeellinen, kuitenkin tämä hanke, johon on käytetty todella paljon työtunteja, taitaa pysähtyä sanaan pakko. Minäkin puheessani myönsin, että minua sana pakko, mietityttää, mutta lain muutos on lain muutos. Lakia ei voida tehdä, jos siihen ei tule tämä ns.pakko efekti. Raha on ihmeellinen vaikuttaja. Kun raha loppuu, itsenäinen seurakunta alkaa etsiä työtoveria ilman ylhäältä asetettua pakkoa. Jos on pakko liittyä ja kuulua seurakuntayhtymään, kuka siitä pahimmillaan kärsii? Seurakuntalainen. Jos hallintoa pyöritetään ja pidetään yllä hallinnon pyörittämisen ja yllä pidon vuoksi, hallinnon virkamiesten ja luottamushenkilöiden takia, epäilen tämän rakenne uudistuksen tuovan ratkaisua tähän ongelmaan. Jos nämä henkilöt eivät ole työssään ja toiminnassaan toimineet evankeliumin eteenpäin viemisen ja hengellisen kasvun edistämiseksi, väitän, että he eivät tee sitä tämänkään muutoksen jälkeen. Kirkolliskokous edustaja Kankkonen kertoi meille puheessaan esimerkin varusmiehen asennosta. Hän kertoi, että joskus saattaa olla tilanne, että oikea asennon muodostaminen saattaa joskus vaatia sen, että asennon muodostaminen aloitetaan aivan alusta. Jatkoin hänen tuoman esimerkkinsä kautta omaa ajatusleikkiäni. Asento.. Kirkon hallinnon virkamiehille ja luottamushenkilöille asetetaan tällä rakenneuudistuksella tavoite uuteen asentoon. Joskus asennon korjaaminen ei riitä, vaan täytyy tehdä suurempi muutos. Joskus pääsemme kasvamaan asennossamme niin kieroon, että ei auta mikään muu kuin henkilön vaihtaminen. Olemme Kristuksen kirkko. Rohkaiskaamme jokainen toinen toisiamme pitämään huolta siitä, että tunnemme hänet, jota julistamme ja lähdemme liikkeelle myös hallintoa koskevissa asioissa siitä lähtökohdasta, että kirkon tärkein tehtävä on evankeliumin julistaminen, ei hallinnon pyörittäminen. Hyvin hoidettu ja rakennettu hallinto ja talous antaa edellytykset evankeliumin julistukselle. Meidän tulee olla rohkeita tekemään päätöksiä, joilla kirkon raskasta, kallista ja hidasta hallintoa täytyy purkaa ja uudistaa. Kirkolliskokoukselle on annettu suuri ja vastuullinen tehtävä. Meiltä edustajilta odotetaan selkärankaa tehdä näitä vaikeita päätöksiä. Nyt koolla olevan kirkolliskokouksen tulee luotsata tämä muutosta kaipaava seurakuntalaiva turvallisesti ja varmasti, kohti muutosta ja uudistusta. Seurakunnat tuntuvat odottavan halvaantuneina näitä päätöksiä. He eivät uskalla tehdä mitään, koska odottavat, mitä kirkolliskokous asiasta päättää. Ymmärrän, että tässä epävarmassa tilanteessa onkin ollut järkevää odottaa, mitä tuleman pitää. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että seurakuntarakenne uudistus ei tule vielä ensi vuonnakaan, joten on seurakuntia, joiden toiminnan kannalta on välttämätöntä tehdä päätöksiä nopeammin. Näitä päätöksiä tarvitsevat niin työntekijät kuin luottamushenkilötkin ja ennen kaikkea seurakuntalainen. Vellova ja epävarma tilanne, on äärimmäisen stressaavaa. Ikävä kyllä olemme keskellä valtavia byrokratian rattaita. Laivan suunta muuttuu, se on varmaa, koska se on ainut keinomme selvitä taloudellisesti tulevaisuudessa. Mutta tämä on iso laiva ja laivan suunnan kääntäminen tapahtuu hitaasti. Vaikka se tapahtuu hitaasti, se tapahtuu. Johtajuudesta, Hyvää johtajuutta on se, että uskaltaa tehdä päätöksiä, ja sen tehtyään alkaa viedä kaikkia yhteisöönsä kuuluvia valitsemaansa suuntaan. Hyvä johtaja ottaa vastuun ja auttaa yhteisöönsä kuuluvia pääsemään yhteiseen päämäärään. Hyvä johtaja kuuntelee muutos prosessiin liittyvät pelot ja vastustuksen, etsii positiivisuudesta käsin muutosprosessissa olevan vahvuudet ja tukee vahvuuksien käyttämistä. Muutos on aina mahdollisuus. Kirkolliskokouksen puheenvuoroissa on tuotu esille huolta esim.diakonia työntekijöiden asemasta. Perusteluna on käytetty sitä, että raamatussa mainitaan tämä virka. Maallikkona haluan lausua, että raamatussa mainitaan muitakin ammattiryhmiä, joita ei ole kirkkolailla määrätty seurakunnissa olevan. Raamatussa mainitaan myös evankelistat. Evankelistat mainitaan mielestäni hyvin keskeisesti. Heitänkin ajatuksen, kun kirkkoherrojen ja pappien aika menee hallinnon sekä seurakuntaan jo kuuluvien kanssa, eikö evankelistalla olisi käyttöä? Evankelista tekisi sen etsivän työn. Vanhassa testamentissa on lause:” Jumala antoi kätilöiden menestyä, koska kätilöt kuuntelivat Jumalaa”. Maallikkona en osaa sanoa, mitä tämän lauseen taakse liittyy, mutta odotan, että joku teologi siihen minulle vastaa. Kätilöiden palkkaamista en siis näe tarpeellisena seurakunnassa, mutta koska olen ammatiltani mm. kätilö, on tuo lause pompannut esiin raamattua lukiessani. Loppukaneetiksi: Kirkkohallituksen esitys on hyvä lähtölaukaus seurakunnan rakenneuudistukselle, saavuttaaksemme kirkon, jonka hallinto on kevyt ja toteutamme Kristuksen kirkkona sitä tehtävää joka meille on annettu, evankeliumin julistaminen. Istuntokausi jatkuu, hetken kuluttua jatkamme tämän aiheen käsittelyä… puheenvuorojen kuuntelua, nämä käytetyt puheenvuorot ovat tärkeitä, kun tämä on lähetekeskustelua, nämä puheenvuorot antavat evästystä valiokunta työskentelylle.