”Minun mielestäni ”postmodernismi” on vain joukko mielenkiintoisia yhteiskunnallisia kehityskulkuja, jotka perustuvat oletukseen, että Jumala on yhdentekevä.” Stanley Hauerwas
Viimeiset 50 vuotta ovat olleet valtavaa muutosta siinä, mitä ajattelemme seksistä, seksuaalisuhteistamme ja itsestämme miehinä ja naisina. Koko seksuaalikulttuurinen maisema on muuttunut. Mikä vielä äsken oli mahdotonta ajatella, onkin tänä päivänä ainoa mahdollinen tapa ajatella. Jos ajattelet eri tavalla olet syrjivä, olet epähumaani, katsot maailmaa oudoin silmin. Jotakin on siirtynyt sijoiltaan. Mitä se on?
Avioliiton solmimisen luvut ovat alhaiset ja avioeroluvut korkeat. Internet on muuttanut seurustelun parisuhteiden ympäristöä ja tapoja. Se toi pornografian valtavirtaan. Se luo yhteisöjä, joissa ihmiset tutkivat uudella tavalla identiteettejään. Internetin rooli homo- ja transseksuaalisuuden kohdalla on merkittävä, koska ihmiset voivat liittyä ryhmäksi samanmielisten kanssa verkossa.
Keinohedelmöityksestä ja ehkäisystä on tullut osa valtavirtaa. Sukupuolenkorjausleikkaukset on normalisoitu. Oliver O’Donovan on puhunut siitä, että kun ajattelemme sukupuolenkorjausleikkauksen olevan mahdollinen, se muuttaa radikaalisti tapaamme tarkastella sukupuolta. Voimme ajatella, että se on itse valittu; että se on muutettavissa vielä syntymän jälkeen; että se on sisäistetty identiteetti ennemmin kuin annettu biologinen realiteetti sille, kuka olen.
Näiden muutosten kautta yhteiskunta järjestelee uudelleen seksuaalisia käytöstapoja ja etiikkaa radikaalisti erilaisten arvojen pohjalta kuin aikaisemmin. Nykyisin perinteiseen kristilliseen moraaliin suhtaudutaan toisinaan jo vihamielisesti, sitä pidetään syrjivänä tai ihmiset eivät lainkaan ymmärrä mistä oikein puhutaan. Jotakin on nopeasti muuttunut silmiemme edessä.
Moraalin hylkääminen vai uusi moraalisysteemi?
Näitä muutoksia kristityt ovat selittäneet moraalin rappeutumisella. Kysymme: minne kaikki moraaliset arvot ovat hävinneet? Mitä on tapahtunut ympäröivälle yhteiskunnalle? Moraalin hylkääminen selittää osaa muutoksista, mutta se selittää huonosti kristinuskolle vaihtoehtoisen seksuaalimoraalin luonnetta.
Postmodernissa seksuaalimoraalissa moraalia ei hylätä, vaan sille annetaan uudenlainen sisältö, jonka pohjat löytyvät liberaalista perinteestä. Se ei ole moraalittomuutta, vaan vaihtoehtoisen moraalin tarjoamista. Tätä vaihtoehtoista moraalia kannattavilla ihmisillä on vahva tunne siitä, että näin toimien he tekevät oikein.
Uusi moraalisysteemi on heikosti yhtenäinen, mutta sen korostamat periaatteet pitävät sen kasassa. Toisin kuin, että se puhuisi moraalittomuuden puolesta, se suuntautuu kaikin voimin perinteistä kristillistä seksuaalimoraalia vastaan. Sille kristillinen moraali ei ole vain väärää, vaan moraalittomuutta. Me olemme nopealla tahdilla korvaamassa kristillistä moraalia uudella liberaalilla seksuaalimoraalilla.
Aikamme seksuaalikulttuurin uudet pelisäännöt
“Bring it out in the open and you feel beter!“ Hugh Hefner
Sexpon toiminnanjohtaja Tommi Paalanen pyrkii rakentamaan nykyisestä seksuaalikulttuurista ja liberaalista seksuaalietiikasta positiivisen kuvan väitöskirjassaan. Itse suhtaudun asiaan kriittisemmin. Uuteen seksuaalikulttuuriin kuuluu ainakin seuraavia periaatteita.
(1) Seksi on moraalisesti neutraalia eikä sillä ei ole mitään luonnollista suuntautumista tai merkitystä.
Ei ole mitään Jumalan luomisjärjestystä ja luonnollista moraalilakia, joka antaa merkityksen ja jota tulee kunnioittaa ja varjella, ja jota voi rikkoa. Jokainen voi antaa seksille omat merkityksensä omista lähtökohdistaan käsin. Täysin merkityksetön seksi on yksi vaihtoehto.
Paalasen mukaan seksiä ei enää tule arvioida kaikille yhteisen moraalilain tai kristillisen etiikan mukaan. Seksuaalisuhde ei enää merkitse sitoutumista tai avioliittoon menemistä. Näiden sijalle on tullut henkilökohtaisista kokemuksista rakentuva oma seksuaalielämä ja siitä huolehtiminen.
Hesari kertoi Tiinasta, joka aloitti seksisuhteen, joka syveni, mutta sitten asiat menivät oudoksi. Tiina päätyy ”häilyvään suhteeseen”, jossa on läheisyyttä mutta ei lupauksia sitoutumisesta. Kasvava ilmiö on, että kaksi ihmistä toimii yhdessä kuin pari, mutta ei sitoudu toiseen. Mieluummin eletään häilyvässä seksisuhteessa kuin parisuhteessa, joka ei ole tyydyttävä. HS, 1.3.2019. Tiina toimii liberaalin seksuaalietiikan mukaisesti, mutta kristillisen seksuaalietiikan vastaisesti.
(2) Seksuaalisuus perustuu henkilökohtaiseen kokemukseen ja on identiteettimme ydintekijä.
Uusi seksuaalikulttuuri korostaa miten tärkeää on huolehtia omasta seksuaalisesta identiteetistä. Meillä on velvollisuus toteuttaa ja ilmaista omia seksuaali- ja sukupuoli-identiteettejämme miten pitkälle tämä meneekin, vaikka sukupuolenkorjausleikkaukseen asti. Lisäksi meillä on velvollisuus vahvistaa ja tukea toisia heidän seksuaalisen identiteettinsä ilmaisemisessa.
Arvostella ja tuomita toisten harjoittamaan seksuaalisuutta on vakava loukkaus, koska silloin estät häntä toteuttamasta ominta itseään, joka on moraalisysteemimme ytimessä.
Perinteiseen kristilliseen moraaliin ja avioliittoon kuuluva esiaviollisten suhteiden välttäminen, avioliiton ulkopuolisten suhteiden torjuminen ja uskollisuuden osoittaminen asettuvat modernia seksuaalimoraalia vastaan, jossa seksuaaliset kokemukset, yksilöllinen itsensä toteuttaminen ja radikaalit valinnat ovat uusia normeja.
(3) Seksuaalikultuurin ytimessä on itsenäinen yksilö seksuaalisine oikeuksineen, jonka seksuaalista vapautta on väärin rajoittaa.
Mark Regnerus on määritellyt liberaalin seksuaalimoraalin (confluent love) näin :”Satunnaisuus on sen perusta, tasa-arvo sitä organisoiva periaate, maku ja tunne sen mittareita, etsiminen sen päämäärä, jos ja vaikka dyadi, pari, on suhteen perusrakenne, niin se ei koskaan kaappaa yksilöiden valtaa ja tahtoa itselleen”.
Postmodernissa seksuaalisuudessa pysymme parisuhteessakin yksilöinä ja etsimme oman seksuaalisuutemme ilmaisemista ja identiteettiimme toteuttamista . Tässä käytämme toisiamme kuin apuvälineinä. Emme lähtökohtaisesti ajattele, että seksuaalisuhde luo yhteisen todellisuuden, sitouttaa ja liittää avioliitossa yhteen.
Sopimusmainen käsitys seksuaalisuhteesta pitää ne episodimaisina ja hajanaisina. Ne tarjoavat välittömän tyydytyksen ja täyttymyksen. Mutta tähän sopii huonosti pysyvä aviosuhde, joka kehittyy ja kasvaa ajan kanssa.
Perinteiseen avioliittoon kuuluva monitahoinen riippuvuus ja epäitsenäisyys tuntuu nykyisin epämiellyttävältä ja uhkaavalta. Siinä joudutaan laittamaan rajoja seksuaaliselle käyttäytymiselle vastoin omia haluja. Perinteistä avioliittoa on ajateltu paljon enemmän lasten kasvattamisen ja suojelemisen vuoksi. Ei yksilön tai parin itsensä vuoksi. Se on vienyt meidät rakentamaan jotakin paljon suurempaa kuin mitä yksilöinä olemme.
(4) Seksin uusi tunnussana on vapaaehtoinen suostumus, joka on avaintekijä seksin moraalin arvioinnissa.
Jos seksuaalisuhde perustuu yhteisymmärryksessä sovittuun ja vapaaehtoiseen suostumiseen, niin perusteita vastustaa sitä tuskin löytyy.
Kun perinteisen kristillisen seksuaalimoraali asettuu tukemaan ennen kaikkea heikoimpien eli lasten oikeuksia ja suhtautuu negatiivisesti esiaviollisia-, irto- ja homoseksuaalisia suhteita kohtaan, niin se rikkoo tätä suostumuksen periaatetta vastaan. Kristilliselle seksuaalietiikalle suostumus ei yksin riitä.
Sopimusetiikka ei hylkää moraalia, mutta typistää sen sopimukseen. Sopimusetiikan hyvät puolet näkyvät toisen mielipiteen kunnioittamisessa ja pyrkimyksessä sulkea paha pois, jotka olivat tärkeitä #me-too –kampanjassa
(5) Erilaiset seksuaalisuhteet, erityisesti homo-, lesbo-, bi-, ja transseksuaaliset suhteet, tulee irrottaa sosiaalisesta leimaamisesta. Eriarvoistava tai tuomitseva uskonnollinen puhe tulkitaan vihapuheeksi.
Sukupuolineutraali ideologia ja LGBT -liikkeet ovat normittoman seksuaalikultuurin voimakkaita edistäjiä globaalisti. Suomessa seksuaalijärjestöistä Seta ja Trasek on jo pitkään ajanut hetero- ja sukupuolinormien kumoamista ts. sitä, että suurin osa ihmiskuntaa pitää itseään heteroseksuaalina ja miehinä tai naisina. Setan mukaan tämä on syrjivää ja tekee osan ihmisistä näkymättömäksi. HS. 5.1.2019 Lotte Telakivi.
Paalasen mukaan liberaali seksuaalietiikka arvioi avioseksiä samoin kriteerein kuin maksullisia seksipalveluja. ”Maksullisessa seksissä on paljonkin hyviä puolia, kuten selvät sävelet. Sitä saa mitä tilaa. Ammattilainen luultavasti hoitaa homman paremmin, huolehtii turvallisuudesta, ei aiheuta ongelmia jälkikäteen eikä levittele juoruja kaupungilla. Ei myöskään ole suurempaa pelkoa ihastumisesta tai rakastumisesta kummankaan puolelta, toisin kuin ”oikeissa ihmissuhteissa”. En ymmärrä maksullisen seksin moralisointia”. HS. 18.3.2019. Kirsi H.
Perinteinen kristillinen avioliittomoraali ei pidä kaikkia seksuaalisuhteita samanarvoisina. Kirkko on aina julkisesti tukenut miehen ja naisen avioliittoon kuuluvaa seksuaalielämää ja torjunut muut seksuaalisuhteet. Tämä rikkoo rajusti vapaan seksin periaatteita ja leimataan nykyisin syrjiväksi tai vihapuheeksi.
(6) Liberaali seksuaalietiikka ei hyväksy mitään sääntöjä hyvän seksuaalielämän määrittelylle eikä alistu ulkopuolisten normien ohjattavaksi.
Uusi seksuaalimoraali korostaa, että seksuaalielämän arvottaminen tulee pysyä täysin yksilön omassa päätäntävallassa. Mitkään ulkopuoliset perinteet, ihanteet tai arvot eivät velvoita toimimaan ohi oman tahdon.
Erilaisia parisuhteita ja perhemuotoja ei saa arvottaa. Jokainen saa määritellä avioliiton itse tahtomallaan tavalla. Kaikilla meillä on oikeus odottaa tulevamme hyväksytyksi omien valintojemme pohjalta.
Kun kaikki yksilön ulkopuolinen ohjaus ja normit torjutaan niin kristityn elämään normaalina kuuluva sitoutuminen kirkon oppiin, moraaliin ja kirkkokuriin muodostuu ongelmaksi liberaalille moraalille. Tämä näkyy julkisina irtisanoutumisina kirkon ja piispojen kaitsennasta. Moraalisella oikeutuksella omaa toimintaansa perustelevat sateenkaaripapit ovat uuden seksuaalimoraalin lipunheiluttajia.
(7) Internet ja Some toimivat uusien seksuaali- ja sukupuolikulttuurien keskeisenä synty- ja kasvualustoina.
Miksi seksuaali- ja sukupuolikysymykset pysyvät yhteiskunnallisen keskustelun polttopisteessä? Koska ne muodostavat aikamme tredikkäimmän kulttuurin itsensä kehittämiselle ja performatiiviselle minuudelle, joka on liberaalin yhteiskunnan sydämmessä.
Internet, joka on irti luonnollisen elämän realiteeteistä, mahdollistaa itsemme ja seksuaalisuutemme muotoilun sellaiseksi kuin haluamme. Netissä sukupuoli –ja seksuaali-identiteetti ei ole ensisijaisesti vakaa, vaan jotakin jota minun on jatkuvasti rakennettava ja tuotettava jollekin yleisölle. Biologinen sukupuoli ja seksuaali-identeetti ovat kuin tehdasasetuksia jotka ovat muutettavissa.
”Sukupuolisuus on henkilökohtainen kokemus…Sen vuoksi sen määrittäminen on vallankäyttöä, normittamista ja ohjailua”. Viima Lampinen, HS.14.3.2017. (Setan pj. 2017-18)
Mitä enemmän vietämme aikaa Netissä ja Somessa sitä keinotekoisempaa identiteettiä me rakennamme.
Onko rakkaus milloinkaan syntiä?
Meidän on tärkeä ymmärtää, että tämän suuntaiset periaatteet on kirjattu kansainvälisiin sopimuksiin ja Suomen lainsäädäntöön. Valtio edistää niitä aktiivisesti. Avioliiton muuttaminen sukupuolineutraaliksi 2017 ja koulujen seksuaalikasvatuksen oppimateriaalien ja sisältöjen korjaaminen näiden arvojen mukaisiksi näyttävät mihin olemme menossa. Vaikka Seta, Trasek ja Sexpo ovat näiden kiihkeimpiä levittäjiä, niin myös suurten hyvinvointijärjestöjen kuten Väestöliiton on pitänyt omaksua ne.
Seksuaalihurrikaanin keskellä kirkolle on suuri haaste pitää kiinni vastuullisesta seksuaalietiikasta. Kirkot ja seurakunnat elävät nyt loputtomien seksuaalimoraalia koskevien kiistojen keskellä sukupuolesta, irtoseksistä, pornografiasta, homo- ja transseksuaalisuudesta ja saman sukupuolen avioliittoista.
Liberaali seksuaalikulttuuri, joka ei aseta mitään rajoja seksuaaliselle käyttäytymiselle, on pitkälti antikulttuuria juuri kristillistä seksuaalimoraalia kohtaan, joka asettaa rajoja. Prof. W. Pannenbergin mukaan koko avioliittokulttuuri häviää, jos seksuaalisen käyttäytymisen kontrollointi ja säätely hylätään ja yksilöllinen seksuaalinen vapaus tehdään ”ihmisen elämän ja kutsumuksen kaikkea määrittäväksi keskukseksi”.
Kirkon arvoliberaalit ja saman sukupuolen avioliittojen ajajat lukevat Raamattua uusin silmin ja tulkitsevat, ettei Raamattu oikeasti anna normeja tai torju homoseksuaalista käyttäytymistä. Ja jos torjuukin, niin se johtuu kulttuurista syistä, jotka ovat vanhentuneita ja nykyaikaan sopimattomia. Meillä pitää olla suvaitsevaisempi moraali kuin ahdasmielisellä Paavalilla.
Huomaamatta heiltä jää, että vaikka kirkon oppi ja uskontunnustukset eivät suoraan puhukaan seksuaalimoraalista, niin ne eivät ole irti siitä. Tuo huonomaineinen Paavali perustelee seksuaalimoraalia koskevia kehotuksia vetoamalla juuri opilliseen totuuteen – ihmisen luomiseen mieheksi ja naiseksi (Rm. 1.) sekä seurakunnan pyhyyteen (1.Kor.6). Ja olihan hän kuitenkin Herran apostoli.
Et voi vain muuttaa raamatullista seksuaalimoraalia ilman, että samalla kajoat tai kumoat raamatulliseen opetuksen Jumalasta, ihmisestä ja luomisesta. Tämän vuoksi Jumalan asettamien moraalinormien julkinen rikkominen on vaarallista. Jos kirkko omaksuu liberaalin seksuaalietiikan agendan, se on sille kuoleman suudelma. On vaarallista jäädä keskustelemaan asioista vuosikausiksi, jotka Jumala on tehnyt hyvin selviksi. ”Jos he eivät kuule Moosesta ja profeettoja, niin eivät he usko vaikka…jne”.Lk.16:31.
Elämänsä lopulla professori Wolfhart Pannenberg halusi vielä varoittaa kirkkoa hyväksymästä liberaalia seksuaalietiikkaa ja samaistamasta homoseksuaalisia suhteista avioliittoon, ei syrjimisen tähden, vaan niiden erilaisuuden vuoksi. ”Tässä menee kristillisen kirkon rajat, joissa se tietää olevansa sidottu Raamatun auktoriteettiin. Niiden, jotka kehottavat kirkkoa vaihtamaan opetustaan tässä asiassa, pitää tietää, että he ajavat skismaa. Jos kirkko antaa työntää itsensä siihen pisteeseen, jossa se lopettaa kohtelemasta homoseksuaalisuuden harjoittamista irrottautumisena Raamatun normista ja tunnustaa parisuhteiden kaltaiset homoseksuaaliset liitot avioliitoiksi, niin sellainen kirkko ei enää seiso raamatullisella perustalla, vaan Raamatun yksiselitteistä todistusta vastaan. Kirkko, joka ottaa tämän askeleen lakkaa olemasta yksi, pyhä, katolinen ja apostolinen kirkko”.
Tämä on vahva lausunto kirkon avioliitokäsityksestä ja seksuaalietiikasta. Mutta se, minkä hän tässä tunnusti, oli varoitus lähtemästä sille tielle, joka merkitsee Raamatun avainopetusten ja seksuaalieettisten rajojen tietoista poispyyhkimistä. ”Tekstit, jotka puhuvat homoseksuaalista käyttäytymistä vastaan, eivät ole mitään marginaalisia mielipiteitä, jotka voisi ohittaa tekemättä samalla vahinkoa koko kristilliselle todistukselle. Lisäksi Raamatun todistusta homoseksuaalisuudesta ei voida vesittää oman aikansa kulttuurin ilmaukseksi, joka on vanhentunut. Raamatun todistus alusta alkaen tarkoituksellisesti asettuu vastustamaan kulttuuriympäristöön sopeutumista Israelin Jumalan uskon nimissä, joka on luomisessa antanut miehelle ja naiselle identiteetin”, W. Pannenberg, Should We Support Gay Marriage? NO!,1996.
Lähteinä mm:
Tommi Paalanen, Vapaus ja seksuaalisuus. Tutkielma liberaalista etiikasta. 2015. Väitöskirja.
R. Scruton: Sexual Desire. 2006.
M. Regnerus: Cheap Sex: The Transformation of Men, Marriage, and Monogamy. 2017.
A. Roberts: Five Principles of the New Sexual Morality. The Gospel Coalition. 2014.
A. Giddens: Modernity and Self-Identity: Self and Society in the Late Modern Age. Cambridge, Polity. 1991.
W. Pannenberg, Should We Support Gay Marriage? NO!,1996.
Helsingin Sanomien artikkeleita.
Kiitos taas kerran blogistille selkeästä ja asiallisen rauhallisesta puheenvuorosta kovia intohimoja nostattavassa aihepiirissä. Saako kirkolla olla ”oma”, sen omaan oppiin perustuva näkemys?
Minkä kirkon opista nyt haluat puhua? Tarjolla on laaja kirjo.
Kristittynä meidät on uudestisynnytetty Jumalan iankaikkisen valtakunnan kansalaisiksi. Näin meidät on lunastettu pyhitetty ja myös erotettu ”maailmasta”. Meillä on sitä myöten erilaiset ”säännöt” kuin niillä, jotka eivät näin ole uudestisyntyneet Pyhän Hengen voimasta Jumalan lapsiksi.
Kun yhtenäiskirkon aika alkaa olla takanapäin ei meidän uskovien enää kannata sitä haikailla takaisin. Kirkko ei ole enää erityisen luotettava elämän ohjeiden antaja. Samaan kysymykseen voi tulla eri papeilta ja piispoilta yhtä monta vastausta kuin on vastaajiakin. Tästä syystä joudumme ottamaan itse vastuun omasta vaelluksestamme Jumalan yhteydessä.
On hyvä pitää mielessä, että kenekään ei ole pakko olla uskossa. Niinpä myös Jumalan totteleminen on vapaaehtoista. Teemme niin parhaimmillaan rakkaudesta hyvää Jumlaa kohtaan.
Niinpä esimerkiksi sinkkuna pidättäydymme avioliiton ulkopuolisesta seksistä. Tunnen monia hyviä kristittyjä jotka tekevät vapaaehtoisesti oman valintansa mukaan näin. Näin myös kristitty joka on homoseksuaali voi tehdä. Luopuminen jostain tähän tapaan ei ole nykypäivää, mutta Raamattu puhuu luopumisesta paljonkin. Muutaman vuosikymmenen elämä täällä maan pällä on lyhyt aika iankaikkisessa perspektiivissä. Kristittynä meillä on mahdollista nähdä asioita hieman laajemmasta näkökulmasta kuin mitä kaikkien halujen välittömän tyydyttämisen ”oikeus” on.
Kristillisyydessä ei ole kyse jatkuvasta oikean ja väärän pohtimisesta, tai varsinkaan sen pohtimisesta, kuinka pitkälle missäkin asiassa voi etääntyä Jumalan tahdosta. Kyse on iloisesta Jumalan seuraamisesta kuuliaisuudessa. Monistakin asioista luopuminen kuuluu tähän elämään.
”Tässäkin tapauksessa blogisti olisi selvinnyt tasan yhdellä lauseella: En kannata homoseksuaalisia suhteita enkä tasa-arvoista avioliittoa.”
-Tämä voi olla blogistin oma kanta, mutta nähdäkseni blogin varsinainen aihe on se mistä kirjoitus aloitetaan:
”Viimeiset 50 vuotta ovat olleet valtavaa muutosta siinä, mitä ajattelemme seksistä, seksuaalisuhteistamme ja itsestämme miehinä ja naisina. Koko seksuaalikulttuurinen maisema on muuttunut.”
Tätä voi ja on syytäkin tarkastella laajemmin, pohtia syitä, yhteiskuntarakenteen muutoksia, erilaisten lakien mahdollisia tai jo todettuja vaikutuksia, ja siinä ohessa voi myös sen oman näkemyksensä sanoa. Itse kukin.
Leeni Luukko. Näin se on. Kaikille tämä asia ei ole niin selvää kuin sinulle. Siitä voidaan myös olla eri mieltä, kuinka asiat ilmaistaan, pehmeästi vai kovasti? Mielipide voi kuitenkin pysyä samana tyylistä riippumatta.
Tosiasia on myös se, että kaikki ihmiset eivät kykene homoseksuaalista suhdetta kakistelematta nielemään. Monenlaista ymmärtämättömyyttä esiintyy. Onko se jotenkin vaikeata käsittää? Aina tulee olemaan ihmisiä, jotka suuntautuvat seksuaalisesti toisin kuin joku muu. Historia tämän todistaa.
Homoseksuaaleilla on Suomessa kaikki lailliset oikeudet sekä myös velvollisuudet samoin kuin heteroilla. Tämä ei riitä? Kirkon myös pitäisi muuttaa käsityksensä kristillisestä avioliitosta? Näin ymmärrän vaatimuksesi?
Kari, ilahduttaa kuulla, että olet lukenut kirjoituksiani. Minusta perinteistä avioliittoa voi hyvinkin puolustaa, ja niin haluan itsekin tehdä. Mielestäni ei pitäisi leegiolla vaara- ja viholliskuvia (olkiukko-argumentteja?) vastustaa tuon perinteisen avioliittoinstituution avaamista myös samaa sukupuolta olevien välille.
Jälleen kerran tällainen perinteellisten arvojen puolustuskirjoitus. Ihan OK sinäänsä. Mutta tämä jatkuva kirjoittelu estää näkemästä noita yhteiselämän todellisia vaikeuksia.
Suurin niistä on parisuhteiden hajoaminen. En muista nähneeni K24 blogistossa kirjoituksia niistä.
Homo avioliittoja on muutama sata vuodessa ja kirkollista siunausta hakee joku kymmnen.
Avioeroja on sensija kymmeniä tuhansia. Niiden sosiaaliset ja psykologiset seuraukset tuntuvat sukupolviuen taakse. Samat ongelmat tuhansissa avoliitoissa. Ne ovat sekä pysyviä suhteita että hauraita avioliittojen tapaan.Kun niissä tulee ero .niin ne ovat traumoja myöskin.
Avioliitto on kirkollisessa perinteessä ikuinen kunnes kuolema eroittaa. Käytännössä tämä koskee ehkä vain noin puolia avioliittoja. Jotkut sekä avioituvat että eroavat useamman kerran.
Kirkolla on Pereasiain työorgaisatio. Yksi niitä siunattuja työmuotoja. Mutta pohdinta erojen etiikasta on olematonta.
Oma kantani on se sama niinkuin Paavalilla naimisiiin menon suhteen : Parempi erota kun palaa.
” …tämä jatkuva kirjoittelu estää näkemästä noita yhteiselämän todellisia vaikeuksia.
Suurin niistä on parisuhteiden hajoaminen. En muista nähneeni K24 blogistossa kirjoituksia niistä.”
Markku Hirn, voisitko kirjoittaa blogin mainitsemastasi teemasta?
Onko mahdollista, että tämä blogi käsittelee myös syitä, jotka johtavat eroon? Mitä ovat yhteiselämän todelliset vaikeudet. Voisit Markku valaista asiaa? Miksi parisuhteet hajoavat, sekä heterojen että homojen?
Hirn. ”Homo avioliittoja on muutama sata vuodessa ja kirkollista siunausta hakee joku kymmnen”.
Niinpä niin melkoinen älämälöö on nstettu näiden tähden. Kyllä suhteellisuuden taju on pettänyt pahan kerran.
Nykyajan arkeen, lehtien palstoille tulee yhä useammin juttuja homoparien eroista. Joskus kuitenkin näyttää siltä, että homoliittojen agendaa ajavat idealisoivat homoliittoja? Elämä näyttäytyy kuitenkin yhtä raadollisena kaikissa liitoissa.
Naisen ja miehen välinen liitto on sekä globaalisti että uskonnollisesti selvemmin ymmärrettävä liitto aikuisten. nuorten ja erityisesti pienten lapsien käsityksessä kuin homoliitto?
En tiedä, mihin perustat näkemyksesi, mutta sekä omakohtainen kokemukseni että tilastot osoittavat lasten ja nuorten pitävän samaa sukupuolta olevien henkilöiden avioliittoa ihan normijuttuna. Vanhemmilla sukupolvilla vähän hiertää vielä, mutta aika ratkaisee.
Onpas outoa. Kommenttini hävisi. Siis: En tiedä, mihin perustat näkemyksesi, mutta sekä omakohtainen kokemukseni että tilastot osoittavat lasten ja nuorten pitävän samaa sukupuolta olevien henkilöiden avioliittoa ihan normijuttuna. Vanhemmilla sukupolvilla vähän hiertää vielä, mutta aika ratkaisee.
”Mitä enemmän vietämme aikaa Netissä ja Somessa sitä keinotekoisempaa identiteettiä me rakennamme.”
-Tämä on erittäin mielenkiintoinen huomio, jota on syytä pohtia enemmänkin. Mitä yhteiskunnassa ja todellisuuskäsityksissämme on tapahtumassa?
Tällä videolla on myös käsitelty asiaa, syvällisesti, viisaasti ja kauniisti, mielestäni:
https://www.youtube.com/watch?v=5mRVYZxBuOg&t=4s
Niinpä. Mitä todellisuuskäsityksellemme on tapahtumassa?
https://www.suomenuutiset.fi/opiskelija-kyseenalaisti-yliopiston-opetuksen-miesten-kuukautisista-seurauksena-somekohu-ja-akkilahto-kurssilta/
Kiitos linkistä. Siitä nähdään, kuinka yliopistotkin sairastuneet järjettömyyksiin saakka pridegenren edessä.
>>kuinka yliopistotkin sairastuneet järjettömyyksiin saakka
>>pridegenren edessä.
Tieteen edessä. Jostain syystä te haluatte maalata setan ja muut näiden asioiden taakse kun siellä todellisuudessa on tiede.
Montakohan kertaa olen teille jo kertonut mitä transsukupuolisuus tarkoittaa? Ja että kyseessä on lääketiede, ei seta. Oletteko tyhmiä vai leikittekö vain?
”Montakohan kertaa olen teille jo kertonut mitä transsukupuolisuus tarkoittaa?”
-Joona, minä tiedän mitä transsukupuolisuus tarkoittaa. Ja varmasti Samuelkin tietää.
Kyse onkin siitä, että sen väitetään nykyisin tarkoittavan jotain aivan muuta. Sen merkitys on muuttunut joksikin täysin järjettömäksi. Tämä ”kehitys” on ollut todella nopeaa ja väitteet muuttuneet yhä hullummiksi.
Kyse on oudoista ja täysin tieteen ja biologian vastaisista _uskomuksista_. Todellisuudentajun vääristymisestä.
Biologia kyllä kertoo mikä on mies ja mikä on nainen. Mies on mies samassa merkityksessä kuin mikä tahansa nisäkäs on urospuolinen. Muuten kuin biologian kautta näitä on mahdotonta määritellä. Tämän huomaa Setan ”sateenkaarisanastosta”. Nainen = Suomen toinen juridinen sukupuoli. Yleinen sukupuoli-identiteetti.
Sen sijaan että hermostut voit antaa jotain kunnollista faktaa vastaukseksi. Ei linkkejä, mielellään, vaan selitä omin sanoin, jos kerran tiedät paremmin.
Sinänsä on ihan sama mitä (esim.) Seta näistä asioista sanoo. Se on aikansa elänyt järjestö, jolla on joskus voinut olla ihan tarvettakin yhteiskunnassa. Mutta sen toiminta on muuttunut järjettömäksi sukupuolisekoiluksi.
Toisaalta on todettava, että se toimii sinänsä johdonmukaisesti väitteidensä pohjalta. Jos/koska sukupuoli on ”kokemus”, lesbotapaamisiin ovat tervetulleita biologiset miehet, jotka sanovat olevansa naisia ja lesboja 🙂
Tuo videolla puhuva henkilö sanoo aikovansa perustaa sekä uuden homojärjestön että transjärjestön. Näin olen ymmärtänyt. Pidän tätä oikein hyvänä juttuna, erityisesti jälkimmäisessä asiassa. Näiden tulee perustua tieteelle, ei tieteenvastaiselle ideologialle.
”Näiden tulee perustua tieteelle, ei tieteenvastaiselle ideologialle.”
-Rehellisyyden nimissä on kuitenkin vielä sanottava, että itselläni ”tiede” tai ”tieteen mukainen” käsitteenä nostaa usein samalla tavoin karvat pystyyn kuin käsite ”raamatullisuus”.
Tämä voi olla tapa antaa omille näkemyksille ja väitteille vastaansanomatonta painoarvoa, siis voi olla tietynlaista vallankäyttöä.
On tärkeää muistaa että tieteen kentällä käydään jatkuvaa debattia, kaikesta. Meille voi syntyä illuusio, että tiede on kuin tehdas, josta lähetetään jakoon valmis muoviin pakattu totuus, jota ei ole enää syytä, tai lupa, kyseenalaistaa.
Tieteellinen tutkimus, yhteiskunnalliset ideologiat ja tarkoitushakuiset tulkinnat käyvät jatkuvaa taistoa, ja meille heitellään sen keskellä väitteitä, joista jokainen voi valita mieleisensä. 🙂 Juuri siksi kaikkea tieteen nimissä esitettyä ei voi ottaa sellaisenaan valmiina totuutena, mutta esim. tässä asiassa että miehellä voisi olla kuukautiset voi ja pitää erottaa sellaiset asiat kuin mies-käsitteen tieteellinen, biologinen, määritelmä ja ihmisen oma voimakas tarve tai kokemus. Jonka syitä voi selvittää toisen tieteenalan, psykologian, kentällä.
”On tärkeää muistaa että tieteen kentällä käydään jatkuvaa debattia, kaikesta”
Ei nyt ihan kaikesta. Esim. siitä ei käydä debattia, onko kuu juustoa tai valaat kaloja. Tai auttaako korjaushoidot transsukupuolisia.
”Ei nyt ihan kaikesta. Esim. siitä ei käydä debattia, onko kuu juustoa tai valaat kaloja. Tai auttaako korjaushoidot transsukupuolisia.”
-Kaikesta mikä on tieteellisen tutkimuksen piirissä ja tutkimuksen alla 🙂
Ja hormoni- ja leikkaushoidot voivat auttaa joitakin ihmisiä pääsemään tasapainoon ja pelastaa itsemurhalta. Mutta eivät aina, vaan jokin toinen ratkaisu sukupuoliahdistukseen olisi ehkä ollut toimivampi.
Kaikkea tätä käsitellään tieteen eri aloilla jatkuvasti. Ja niin pitääkin. Nämä eivät ole kyllä- tai ei -kysymyksiä.
Laitapa linkkiä.
Tenka, minä en ole kiinnostunut jatkamaan aiheesta sinun kanssasi tässä. Sitä on tehty riittävästi. Nyky-yhteiskunnassa, ja ylipäätään kaikissa maailmantilanteissa, maalaisjärjellä olisi käyttöä ja kysyntää. Mutta sitä kun käyttää, niin räjähtää valtava someraivo. Ajattelu ja ajattelun tulos on rikoksista pahin kun valhe on vallalla.
Ilahduttaa nähdä tuosta Suomenuutisten kommenteista että suurimmalla osalla vielä se maalaisjärki toimii. Ja uskalletaan myös sanoa miten asiat oikeasti ovat.
Mutta Sametin sinä tiedät, vai mitä? Hänellä on omat kovat kokemuksensa, mutta suuresti viisautta siinä miten hän on itseään hoitanut ja löytänyt mm. luonnosta tarttumapintaa normaaliin, luonnolliseen, konkreettiseen todellisuuteen, jota eivät hallitse päänsisäiset ”identiteetit”.
Voi olla totta, että mitä enemmän etäännymme fyysisestä ja maanläheisestä todellisuudesta ja elämänmuodoista, sitä oudompia ajatuksia päähämme syntyy. Joihin kollektiivisesti aletaan uskoa ja vaientaa tätä todellisuutta kyseenalaistavia.
Ja ymmärräthän, että jos laitan jonkun ”linkin”, se ei ole sinällään todiste yhtään mistään, ei puoleen eikä toiseen. Juurikin nykymaailma ja nykyinen todellisuutemme koostuu ”linkeistä” ja teksteistä tietokoneruudulla. Kehitys on tässä mielessä ollut todella epätervettä, ja paluuta maan päälle tarvitaan henk koht ja kollektiivisesti ihmiskuntana.
Jatkuvaa debattia käydään mutta yhtäkään linkkiä ei löydy. Yllättyneitä ovat:
”Juurikin nykymaailma ja nykyinen todellisuutemme koostuu “linkeistä” ja teksteistä tietokoneruudulla. Kehitys on tässä mielessä ollut todella epätervettä, ja paluuta maan päälle tarvitaan henk koht ja kollektiivisesti ihmiskuntana.”
-Sori, kirjoitin tämän vähän kiireessä. Siis totta kai linkki voi sisältää viisasta tekstiä ja hyvää ajattelua, sekä järkiperusteluja. Mutta ”linkeillä” keskusteleminen on nykypäivänä sitä sodankäyntiä, jota aikoinaan käytiin keihäillä ja miekoilla. Ei, en haikaile keskiajalle ja viikinkisotiin. Mutta jotain on tapahtunut ajattelussamme ja todellisuuskäsityksessämme.
Onneksi tervettä järkeä tuskin mikään voi täysin tuhota, vaikka minkälaiseen dystooppiseen yhteiskuntaan joutuisimme. Totuus ei pala tulessakaan. Nyt on aika viettää aikaa fyysisten henkilöiden, lähisukulaisten parissa. Hyvää viikonlopun jatkoa! 🙂
”Jatkuvaa debattia käydään mutta yhtäkään linkkiä ei löydy. Yllättyneitä ovat:”
-Tenka hyvä, kai sinä tiedät, että debatti syntyy argumenteista ja vasta-argumenteista. Juuri tuossa edellä selitin miten oma ajattelu voi hautautua sen alle, että ”haha, mullapa on esittää linkki.”
Nyt kirjoitustyylisi alkaa mennä taas sen verran epäkypsän vinoilevaksi, että parempi lopettaa. Debatti, siis väitteet ja niiden perusteleminen on kyllä aina paikallaan. OK, moido 🙂
Se vielä, että mitä linkkeihin tulee, niin niitä minulla on jo varmaan toista sataa tallessa. Mutta en käytä niitä todisteina vaan omien perustelujen tukena.
Jäi vähän auki mihin tässä olisi sitä ”linkkiä” kaivattu. Mutta, nyt lopetan.
”Jäi vähän auki mihin tässä olisi sitä “linkkiä” kaivattu”
Osoittamaan että on meneillään jokin tieteellinen debatti joka koskisi transsukupuolisuuden vaihtoehtoisia hoitokeinoja.
Samettihan on kovasti kuutamolla transasioista.
Kun nykymuodin transtiedettä torjuu realitieteellä, kuten prof. T. Puolimatka ansiokkaasti tekee, niin näkee sen seurauksena syntyvän normifobian ja kiukun. Kaikki näkevät näkee, että ideologiat ei kestä kriittistä tarkastelua. Sitä tulee kuitenkin vaikka niitten harvojen tuoda esille, vaikka saisi millaisen änkyrän ja v-puhe leiman.
Eipä se Puolimatkakaan ole julkaissut yhtään tutkimusta aiheesta. Mielipidekirjoituksia toki.
Rakkaat viisaat ystävät: Ei kannata lisätä vettä tämän Sari W:n myllyyn.
Sari on ihanaa. Palstan järkevimpiä. Häneltä kannattaa oppia.
Werner: Ymmärrän toki ihastuksesi. Teillä onkin paljon yhteistä. Hienoa!!!! Ja paljon onnea teille. Mutta mutta… täytyisikö sinun ensin kysyä Sarilta? Mahtaako hän pitää Sinua palstan ihanimpana?
Kari Paukkuselle:
Totta on – kuten kirjoitit – että koskaan eivät kaikki ihmiset tule hyväksymään homoseksuaalista suhdetta. Aivan kuten kaikki ihmiset eivät hyväksy täysin muitakaan ’poikkeavuuksia’, tämähän on nähty mm. pakolais- ja maahanmuuttaja-asioissa. Kaikilla meillä on omia estoja joidenkin
asioiden hyväksymiseen.
Kyllä näen, että suvaitsevuuden tulisi ulottua myös kirkkovihkimyksiin. Niin että kaikilla – sukupuolisesta suuntautumisesta riippumatta – olisi mahdollisuus saada tuo vihkimys ja siunaus.
Antti Hämäläiselle:
Kirjoitit, että esim. kristitty homoseksuaali voi pidättäytyä avioliiton ulkopuolisesta seksistä. Jospa sallittaisiin se kirkkovihkimys kaikille, silloin seksuaalisuus voisi toteutua avioliitossa.
Leeni Luukko. ”Kirjoitit, että esim. kristitty homoseksuaali voi pidättäytyä avioliiton ulkopuolisesta seksistä”.
Kirjoitin että kristityn heterosinkun lailla kristitty homo voi pidättäytyä seksisuhteesta. Nythän homojen ei täydy tässä mielessä pidättyä mistään, koska Maistraatisse heidät voidaan vihkiä avioliittoon ja sitten kirkossa tämä avioliitto kuulutetaan ja hyväksytään. Minä kuitenkin suosittelen kristityille homoille samaa kuin heterosinkuille. Tällainen luopuminen Kristuksen sanan tähden ei ehkä kaikille ole helppoa, mutta täysin mahdollista.
”Minä kuitenkin suosittelen kristityille homoille samaa kuin heterosinkuille. Tällainen luopuminen Kristuksen sanan tähden ei ehkä kaikille ole helppoa, mutta täysin mahdollista.” Mikä se Kristuksen sana mahtaa olla?
Pentti. ”Mikä se Kristuksen sana mahtaa olla?”
Koko Jumalan sana kehoittaa kuuliaisuuteen Jumalaa kohtaan. Miehen ja naisen liitto/avioliitto on yksi keskeisistä teemoista kautta koko Raamatun. Ensimmäisestä Mooseksen kirjasta Ilmestyskirjaan. Miehen ja naisen yhtyminen ja yhdeksi lihaksi tuleminen tapahtuu tämän liiton puitteissa.Irtosuhteet, homosuhteet yms. tyydyttävät ihmisten haluja, mutta ei Jumalan näkyä, Ef 5 :31-32.
”ja sanoi: ’Sentähden mies luopukoon isästänsä ja äidistänsä ja liittyköön vaimoonsa, ja ne kaksi tulevat yhdeksi lihaksi” Matt 19:5
Luulin monien vuosien ja lukuisten blogien perusteella Martti Pentin lukeneen tämän Raamatun kohdan?
Perinteisesti on opetettu, että esim. kaikenlainen koskettelu ja hyväily aina nautintoon asti ei ole vielä yhdeksi lihaksi tulemista. Yhdyntä on yhdeksi lihaksi tulemista. Sänkykamari ei tosin kuulu tälle ”areenalle”, joka on kahden kauppa ja kolmannen korvapuusti.
Voisiko luopuminen seksistä / (oikean ajan odottaminen) Kristuksen sanan tähden tässä yhteydessä tarkoittaa tätä yhdeksi lihaksi tulemista? Jotkut ovat jaksaneet sitä odottaa Kristuksen sanan tähden avioliittoon asti. Minä sekä rouvani otimme halumme tähden ns. ”varaslähdön.”
Nuorisotyön järjestämissä ”seksi” -seminaareissa 80-luvulla kyseltiin, mikä kaikki on luvallista seurustelusuhteissa? Papit ja nuorisotyön ohjaajat punastellen antoivat kaiken karvaisia vastauksia nuorten kyselyihin. Eräässä illassa pitkän elämän ja monet kyselyt kokenut lähetystyöntekijä vastasi: ”Raamatusta ei löydy muuta rajaa kuin sukupuoliyhdyntä.” Muita kysymyksiä seminaarissa ei tämän puheenvuoron jälkeen nuorten taholta esitetty
” Kirjoitin että kristityn heterosinkun lailla kristitty homo voi pidättäytyä seksisuhteesta.”
No kerropa Antti, kun olit sinkku, miten pidättäydyit?
Rantanen. ”No kerropa Antti, kun olit sinkku, miten pidättäydyit?”
Avioliiton ulkopuolisista seksisuhteista pidättäydytään välttämällä niitä. Tiedoksi vaan, että olen sinkku.
”Sen tähden mies jättää isänsä ja äitinsä ja liittyy vaimoonsa, niin että nämä kaksi tulevat yhdeksi lihaksi. He eivät siis enää ole kaksi, he ovat yksi. Ja minkä Jumala on yhdistänyt, sitä älköön ihminen erottako.” Jeesus perustelee tässä kielteistä kantaansa avioeroon. En näe, että tämän pohjalta voisi rakentaa kokonaisen sukupuolielämän säännöstön.
Pentti. ”Jeesus perustelee tässä kielteistä kantaansa avioeroon. En näe, että tämän pohjalta voisi rakentaa kokonaisen sukupuolielämän säännöstön”.
Läpi koko Raamatun on yhteiselämän malli miehen ja naisen liitto. Kokonaisen sukupuolielämän säännöstö on luonteva osa tätä kuvaa. Miehen ja naisen yhteys ja yhdyntä on analogia Jehven ja Israelin sekä Yljän, Kristuksen ja morsiamen, seurakunnan yhteydestä .
Homo -tai lesboparin ”yhdyntä” voi varmasti tyydyttää sen osapuolet ja heidän välillään voi myös olla tunneside, mutta sakraali ulottuvuus puuttuu, samoin ei tällaisesta ”yhdynnästä” voi tulla jälkeläisiä, siis näin ei voida ”lisääntyä ja täyttää maata”.
On nyky-yhteiskunnassa paikallaan että yhteiskunta säätelee ja suojelee homojen oikeuksia, ja myös epäsuorasti heidän seksielämäänsä. Kirkkoa kuitenkaan ei tähän voi sekoittaa koska näkemys avioliitosta on kirkon teksteissä erilainen. Kirkon opin mukaan avioliitto on miehen ja naisen välinen sekä biologisista-että teologisista syistä johtuen. Itse tosin en pidä mitenkään kummallisena jos kuka vaan aivan oman pättelyn pohjalta ymmärtää että miehen ja naisen yhteys on erilainen kuin kahden miehen tai kahden naisen.
”Miehen ja naisen yhteys ja yhdyntä on analogia Jahven ja Israelin sekä Yljän, Kristuksen, ja morsiamen, seurakunnan, yhteydestä.” On tainnut mielikuvituksesi lähteä laukkaamaan! Karitsan häät on kylläkin raamatullinen kuva, mutta olet omin päin tulkinnut sen merkitsevän hääjuhlan sijaan hääyötä. Mitä taas tulee ajatukseen Jahven ja Israelin yhdynnästä, on muistettava, että nimi Israel annettiin yhdelle patriarkoista, Jaakobille (1. Moos. 35:10), siis miehelle.
“Sen tähden mies jättää isänsä ja äitinsä ja liittyy vaimoonsa, niin että nämä kaksi tulevat yhdeksi lihaksi. He eivät siis enää ole kaksi, he ovat yksi. Ja minkä Jumala on yhdistänyt, sitä älköön ihminen erottako.” Jeesus perustelee tässä kielteistä kantaansa avioeroon. En näe, että tämän pohjalta voisi rakentaa kokonaisen sukupuolielämän säännöstön.”
-Tuohon lisäisin vielä sen Jeesuksen vastauksen alkuosan: ”Ettekö ole lukeneet, että aikojen alussa Jumala loi ihmisen mieheksi ja naiseksi. SEN TÄHDEN mies jättää isänsä ja äitinsä ja liittyy vaimoonsa, niin että nämä kaksi tulevat yhdeksi lihaksi.”
Avioliitolla, sen kristillisessä ja teologisessa merkityksessä on siis tekemistä sen kanssa, että Jumala loi ihmisen 1) mieheksi ja 2) naiseksi. Kahdeksi erilaiseksi ja toisiaan täydentäväksi ja toisiaan peilaavaksi sukupuoleksi.
Nämä Jumalan luomistyön kaksi puolta, mieheys ja naiseus, mies ja nainen, solmivat avioliiton ja tulevat yhdynnässä yhdeksi lihaksi, merkiksi tästä ja tämän Jumalan luomistyön kunniaksi.
Tämän vuoksi (oma näkemykseni) avioliitto miehen ja naisen välisenä on muutakin ja enemmän kuin ”kahden ihmisen sopimus yhteiselämästä”. Se on jotain mitä kahden samaa sukupuolta olevan suhde ei voi koskaan olla.
Yhdyn blogistin kysymykseen: mitä voitetaan sillä että homosuhteet yritetään väkisin sovittaa heteroavioliiton raameihin? Sillä, että avioliitto täytyy riisua kaikista niistä merkityksistä, jotka liittyvät mieheyhteen ja naiseuteen ja miehen ja naisen erilaisuuteen.
Tällöin avioliitosta tulee väistämättä ”ihmiskeskeinen”, jossa pääosassa ovat ihmisten tunteet toisiaan kohtaan, ei Jumalan luomistyö.
Vihkimisessäkin on kyse vähän enemmästä ”tahtomisesta” kuin siitä, että tahtoo elää toisen kanssa, koska rakastaa tätä ja on hyvä olla yhdessä. Tähän kysymykseen pitäisi voida vastata ”tahdon” silloinkin kun sitä omaa halua, rakkauden kokemusta ja näistä nousevaa motiivia ei ehkä enää ole ollenkaan. Silloinkin kun ehkä tunteet jotakuta toista kohtaan ovat voimakkaammat, silloinkin kun ”ruoho näyttäisi vihreämmältä aidan toisella puolen”. Vaikka molemmat näkisivät sen ruohon vihreämpänä aidan toisella puolen, jonkun toisen kanssa. Silloinkin on pysyttävä lupauksessa tahtoa, koska sen takaraja ei ole omien tunteiden ja halujen muuttuminen. Vaan kuolema
”Kunnes kuolema teidät erottaa” ei ole vain runollinen loppuosa seremonialliselle kysymykselle. Vaan se on oikeasti se mihin sitoudutaan.
Eronneita ei pidä tuomita. Koskaan ei voi tietää mitä toinen on kokenut. Mutta se miten avioliitto ymmärretään, on todellakin muuttunut viime aikoina. Hyvin lyhyessä ajassa.
Pentti. ”Mitä taas tulee ajatukseen Jahven ja Israelin yhdynnästä, on muistettava, että nimi Israel annettiin yhdelle patriarkoista, Jaakobille (1. Moos. 35:10), siis miehelle”.
Niinpä niin, ja sinusta ehkä Jeesus ja apostolitkin olivat homoja?
Pentti. ” Karitsan häät on kylläkin raamatullinen kuva, mutta olet omin päin tulkinnut sen merkitsevän hääjuhlan sijaan hääyötä”.
Tulkitsen sen merkitsevän syvintä mahdollista yhteyttä, jossa tullaan yhdeksi. Hääjuhla on sosiaalinen tapahtuma, hääyö morsiusparin yksityinen intiimimpi hetki.
Kari. ”Voisiko luopuminen seksistä / (oikean ajan odottaminen) Kristuksen sanan tähden tässä yhteydessä tarkoittaa tätä yhdeksi lihaksi tulemista? Jotkut ovat jaksaneet sitä odottaa Kristuksen sanan tähden avioliittoon asti. Minä sekä rouvani otimme halumme tähden ns. ”varaslähdön.”
Olet ymmärtänyt asian, juuri tästä hääyössä on kyse. Itse olen aina ilolla muistellut seurusteluaikaa vaimoni kanssa koska maltoimme pitää hyppyset irti toisistamme siihen asti kunnes olimme mies ja vaimo. Ymmärrän kyllä tähän liittyvän vaikeuden. Aikanaan myös kristittyjen nuorten ”True love waits”-kampanja tyrmättuin tylysti yhteiskunnan taholta, vaikka he olivat aivan oikealla asialla. Kaikki tällainen on vain indikaattori siitä, että elämme jo antikristilisessä yhteiskunnassa.
”Niinpä niin, ja sinusta ehkä Jeesus ja apostolitkin olivat homoja?” Tähän suuntaanhan morsiusmystiikan korostaminen ja kaikkeen kristillisyyteen yhdistäminen vie. Jos tämä ajatus tulee mieleeni, se tulee juuri sinun ja kaltaistesi hehkutuksesta.
”Avioliitolla, sen kristillisessä ja teologisessa merkityksessä on siis tekemistä sen kanssa, että Jumala loi ihmisen 1) mieheksi ja 2) naiseksi.” Juuri päinvastoin. Jumala loi ihmisen 1) mieheksi ja naiseksi ja sitten 2) erotti miehen ja naisen toisistaan.
Pentti. ”Jos tämä ajatus tulee mieleeni, se tulee juuri sinun ja kaltaistesi hehkutuksesta”.
Tähän voin enää sanoa vain höpö löpö.
Sari. ”Yhdyn blogistin kysymykseen: mitä voitetaan sillä että homosuhteet yritetään väkisin sovittaa heteroavioliiton raameihin? Sillä, että avioliitto täytyy riisua kaikista niistä merkityksistä, jotka liittyvät mieheyhteen ja naiseuteen ja miehen ja naisen erilaisuuteen. Tällöin avioliitosta tulee väistämättä “ihmiskeskeinen”, jossa pääosassa ovat ihmisten tunteet toisiaan kohtaan, ei Jumalan luomistyö.”
Tässä koko kuviossa näemme millainen voima aatteissa ja ideologioissa on. ”Vapaus, veljeys ja tasa-arvo” -hengessä voidaan nähdä musta valkoisena ja neliö ympyränä jne. Koska aate sanoo, että kaikkien on oltava tasa-arvoisia, kaikki erilaisuus unohdetaan ja sovitetaan pinnallisesti tähän aatteen muottiin. Sensijaan että ihmisarvoa haettaisiin seksuaalisista ominaisuuksista sitä pitäisi hakea vain ihmisyydestä itsestän.
”Juuri päinvastoin. Jumala loi ihmisen 1) mieheksi ja naiseksi ja sitten 2) erotti miehen ja naisen toisistaan.”
-Anteeksi nyt, mutta ei tuo ole mitään ”juuri päinvastoin”. Riippumatta siitä miten Jumala loi miehen ja naisen, oleellista on se, että hän loi miehen ja naisen. Hän loi ihmisen mieheksi ja naiseksi. Tässä kaikki oleellinen.
”Hän loi ihmisen mieheksi ja naiseksi.” Aivan. Ihmistä ei luotu joko mieheksi tai naiseksi vaan mieheksi ja naiseksi. Raamattu ei korosta miehen ja naisen eroa vaan samuutta. Olemme samasta Aadamista lähtöisin.
”Raamattu ei korosta miehen ja naisen eroa vaan samuutta. Olemme samasta Aadamista lähtöisin.”
-Jos nyt pysytään siinä mitä Raamatussa sanotaan mieheydestä ja naiseudesta, niin se että olemme alun perin ”samaa” ei poista sitä, että mies ja nainen ovat ihmisyyden kaksi erilaista puolta.
Se, että olemme ”samasta lähtöisin” tuo juurikin esiin sen, että mies ja nainen _täydentävät_ toisiaan, erityisellä tavalla. Sellaisella tavalla, joka ei toteudu silloin kun kyse on saman sukupuolen edustajista. Ja juuri tähän, oikeastaan enemmän tähän täydentävyyteen kuin erilaisuuteen perustuu se, että avioliitto on miehen ja naisen välinen. Juuri koska mies ja nainen ovat saman asian, ihmisyyden, kaksi eri ”puoliskoa”.
Jumala loi ihmisen mieheksi ja naiseksi. SEN TÄHDEN mies luopuu isästään ja äidistään ja liittyy vaimoonsa, ja nämä kaksi tulevat yhdeksi lihaksi.
Tämä ei muutu yhtään miksikään, vaan vain korostuu ja vahvistuu tuossa mitä kirjoitat.
Ai juu vastauyksena blogistin otsikon kysymykseen:
Rakkaus siinäänsä ei ole syntiä mutta rakkaus on ehkä se kaikkein valtavin voima , jopa vihaa pahempi, joka ajaa meidät tekemään syntiä.
Me kaikki ihmiset olemme syntymästämme alkaen täysin ihmisarvoltamme samanarvoisia Korkeimman, Jumalan, edessä. Täysin riippumatta siitä, että haluammeko rakentaa elämämme avioliitossa, avoliitossa, yksinään, vai samaa sukupuolta olevan ihmisen kanssa. Meille on annettu jokaiselle vastuu, valta, päättää omasta elämämme ratkaisuista.
Kirkolla kuten muillakin uskonsuuntauksilla voi luonnollisesti olla omat käsityksensä.
Jeesus korosti avioliiton merkitystä elämän jatkumisessa. Ei tietääkseni vastustanut muitakaan mahdollisuuksia.
Ei olisi ollut Jeesus, jos olisi toiminut vastoin omia kirjoituksiaan, jota kutsutaan elämän sanaksi ja Raamatuksi.
Jeesus ei kirjoittanut Raamatun mukaan kuin kerran sormella hiekkaan. Mitä, sitä ei kerrota.
Sisälukutaito on paras Raamatuntulkinnan metodi.
Ei tarvii olla kovin hyvä sisälukutaito, kun jo ymmärtää, että Raamattu, Jeesus, Paavali torjuvat samansukupuolisten suhteet.
”Ei tarvii olla kovin hyvä sisälukutaito, kun jo ymmärtää, että Raamattu, Jeesus, Paavali torjuvat samansukupuolisten suhteet.” Jos lukutaito on parempi kuin ’ei kovin hyvä’, tuon ymmärtämnen saakin jo sävyeroja.
Mitä parempi sisälukutaito on, sitä enemmän yksinkertaiset suuret asiat kirkastuvat yksinkertaisuudessaan.
”Mitä parempi sisälukutaito on, sitä enemmän yksinkertaiset suuret asiat kirkastuvat yksinkertaisuudessaan.” Kenties näinkin. Samalla varmaankin yhä harvemmat asiat näyttäyttyvät ’yksinkertaisina suurina’. Viimein on tärkeää vain yksi ainoa.