Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen toteaa Ke 20.11. Helsingin Sanomien haastattelussa: ”Muun muassa seuraavilla seikoilla on väliä: onko puhe esitetty tahallisesti, onko puhe tarkoitettu syrjiväksi ja onko puheen esittäjä yhä samaa mieltä siitä, mitä joskus tuli sanottua tai kirjoitettua.”
Haastattelu liittyi valtakunnan syyttäjän päätökseen käynnistää uudelleen esitutkinta kansanedustaja Päivi Räsäsen vanhasta kirjoituksesta. Samassa haastattelussa viitattiin myös vihreiden kansanedustajan Pirkka-Pekka Peteliuksen ja Aake Kallialan vanhoihin sketseihin. Tämän jälkeen torstaina 21.11. vihreiden kansanedustaja Pirkka-Pekka Petelius pyysi julkisesti anteeksi 1980- ja 1990-luvulla tekemiään tv-sketsejä. Asiasta on ollut vilkasta keskustelua sosiaalisessa mediassa ja Ylen uutisen mukaan Helsingin poliisille on tehty useita sellaisia tutkintapyyntöjä, jotka koskevat julkaisuajankohdaltaan vanhoja tv-sarjoja. Niissä pyydetään tutkimaan mahdollista kiihottamista kansanryhmää vastaan.
Perjantaina 22.11. valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen sanoo verkkolehti Uuden Suomen haastattelussa yleisellä tasolla, että vanhoista teksteistä tai teoksista irtisanoutumisella voi olla merkitystä tekoa arvioitaessa.
Onko siis todellakin niin? Onko valtakunnansyyttäjätodellakin sitä mieltä, että nykyhetkellä rikolliseksi katsottavaa tekoa tulee arvioida tekohetkestä riippumatta sen mukaan, mitä mieltä tekijä nykyään on kyseisestä tekemisestä ja sen oikeutuksesta. Vanhan teon sijaan tuleekin siis arvioitavaksi nykyinen mielipide?
Suomen perustuslain 6 §:n 1 mom. mukaan Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Saman lainkohdan 2 mom. mukaan ” Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.”
Nykyiseen, vuoden 1999 perustuslakiimme säädöskohdat tulivat sellaisenaan aiempaan perustuslakiimme kuuluneesta Hallitusmuodon 5 §:stä. Vuoden 1995 lakimuutokseen liittyvässä hallituksen esityksessä todetaan, että 1 mom. säännös ilmaisee yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa koskevan pääperiaatteen. Yleiseen yhdenvertaisuussäännökseen sisältyy mielivallan kielto ja vaatimus samanlaisesta kohtelusta samanlaisissa tapauksissa.
Lain perusteluissa todetaan myös, että yhdenvertaisuussäännös kohdistuu myös lainsäätäjään. Tällä perusteella mitään tavallista lakia ei voitaisi soveltaa esimerkiksi saman lainkohdan 2 momentin vastaiseksi. Lainkohdassa listaus ei ole tyhjentävä ja lainmukaisuutta tulisikin tarkastella avain seikkojen: hyväksyttävän syyn puuttuminen, eri asemaan asettaminen ja henkilöön liittyvä peruste kautta.
Seikka, ettei ketään saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan mielipiteensä perusteella, ei tarkoita, että kellä tahansa olisi oikeus toimia kaikessa mielensä mukaan taikka edes ilmaista mielipiteensä miten tahtoo. Kyse on vain siitä, ettei tietoon saatettu mielipide itsessään saa olla erilaisen kohtelun peruste.
Esimerkiksi siviilipalveluslain 75 § nojalla vankeuteen tuomittu ns. totaalikieltäytyjä ei ole sanan varsinaisessa merkityksessä mielipidevanki, sillä tuomio tulee lain tarkoittaman velvollisuuden täyttämättä jättämisestä, ei pelkästä mielipiteestä.
Turun hovioikeuden lakkautettua Pohjoismainen vastarintaliike -nimisen rekisteröimättömän yhdistyksen Suomen osaston (PVL) tuli myös kuuluminen kyseiseen järjestöön laittomaksi. Ketään ei kuitenkaan voi kohdella muihin nähden eri tavalla, että henkilö on kuulunut ko. järjestöön ennen sen lakkauttamista ja kannattaa edelleen sen arvoja. Olennainen kielletty asia on siis toiminnan jatkaminen.
Toisaalta tiedossa oleva mielipide voi ihan asiallisestikin olla peruste erilaiselle kohtelulle. Esimerkiksi aatteellinen yhdistys voi edellyttää jäseneltään, että tämä jäseneksi liittyessään hyväksyy yhdistyksen tavoitteen. Tässä on kyse aivan toisen tyyppisestä asiasta, kuin siinä, jos jonkun teon rangaistavuuden mittariksi asetetaan henkilön nykyhetken mielipide itse teosta.
Toisaalta katumukselle voidaan toki asettaa asiassa kuin asiassa moraalinen merkitys. Tällä viittaan asian anteeksi antoon arvoyhteisössä, en rikosoikeudelliseen vastuuseen tuomioistuimessa.
Martti, jos ihminen luonnostaan ajattelee homoseksuaalisuuden olevan väärin onko hänen muutettava mielipidettä tai mentävä eheytyshoitoon?
Ei, sillä hän on silloin luonnostaan heteroseksuaalinen.
Martti, saako siis hetero sanoa mielipiteensä julkisesti homosekuaalisuudesta?
Mielipiteensä saa sanoa. Jos väittää sitä ikuiseksi totuudeksi, ainoaksi oikeaksi käsitykseksi, se ei enää ole enää mielipiteen ilmaisua vaan painostusta.
”Martti, saako siis hetero sanoa mielipiteensä julkisesti homosekuaalisuudesta?
Saavatko viisaat sanoa julkisesti ja vapaasti ja kohdistetusti mielepiteensä tyhmistä? Tyhmyyshän tuomitaan Raamatussakin?
Tyhmää pitää opettaa.
Sami Paajanen 24.11.2019 16:10
”Tämä onkin mielenkiintoinen, että mielipidettä tulisi vaihtaa, muistuttaa kommunistihallintoa ja monia muita historian vääristymiä.”
Ei pelkästään historiallisia kommunistihallintoja, vaan sama ilmiö esiintyi vahvasti myös fasistihallintojen alla. Kolmas esimerkki on keskiaikainen kirkollinen inkvisitio, jolloin opillisen mielipiteen selvittämisen jälkeen henkilö luovutettiin maallisen tuomioistuimen tuomittavaksi.
Täytyy ihmetellä sitkeyttä, jolla väärää tulkintaa jankataaan. Ensin oli hirveä haloo kun muka joulukirkkoa ollaan kieltämässä ja nyt valtakunnansyyttäjä suunnittelee mielipiteiden kriminalisoimista. Jospa jätettäisiin kuitenkin hetkeksi tämä kiihkoilu.
Mitäs jos syyttäjällä on asiassa jokin laajempi, ihan fiksu pointti? Voihan esimerkiksi olla, että hän haluaa hakea rajoja sille, missä määrin vihapuheen levittäjä voi suojautua uskonnonvapauden taakse. Minusta on vaara, että liian lepsulla tulkinnalla lähdetään väärälle tielle.
Ajatellaanpa, että nyt todetaan, että Raamattuun ja kristilliseen vakaumukseen vetoamalla todella saa esittää homoseksuaaleista erittäin jyrkkiä, syrjiviä ja jopa uhkaavia mielipiteitä. Tuskin kestäisi kauan, kun joku islamin uskonsoturi huomaisi, että nythän voi avoimesti julistaa, miten vääräuskoiset on surmattava. Vaikka teksti on rankkaa, sehän on uskonnonvapaudella suojattua, eiks niin?
Liioiteltu ja kärjistetty esimerkki, kyllä. Mutta johonkin on hyvä vetää raja, ennen kuin ollaan suossa kaulaa myöten.
Risto Korhonen24.11.2019 17:08
”Voihan esimerkiksi olla, että hän haluaa hakea rajoja sille, missä määrin vihapuheen levittäjä voi suojautua uskonnonvapauden taakse.”
Mikä tämä viha puhe on? Sekö, että sanoo homosekuaalisuutta luonnottomaksi seksuaalisuuden muodoksi? Se se näytää olevan tässä on tämä fiksuus ja fokus.
Risto Korhonen24.11.2019 17:08
”Ajatellaanpa, että nyt todetaan, että Raamattuun ja kristilliseen vakaumukseen vetoamalla todella saa esittää homoseksuaaleista erittäin jyrkkiä, syrjiviä ja jopa uhkaavia mielipiteitä.”
Mitä nämä ovat? Sitä Risto Korhonen ei kerro. Arvaan, se on sitä, että sanoo homoseksuaalisuutta synniksi.
Risto Korhonen24.11.2019 17:08
” Tuskin kestäisi kauan, kun joku islamin uskonsoturi huomaisi, että nythän voi avoimesti julistaa, miten vääräuskoiset on surmattava.
Sitten Risto Korhonen tekee analogian vääräuskoisten surmaamiseen, tämä on sama asia Risto Korhosen mukaan, että sanoo homoseksuaalisuutta luonnottomaksi ja synniksi. Tämä rinnastus on epälooginen ja kertoo, että ei tunneta Islamia saatikaan kristinuskoa.
Onko vääristä mielipiteistä tulossa rikos ? No sen tietää vasta viidentoistavuoden päästä. Syyte voidaan nostaa mistä tahansa. Silloinkin, vaikka rikosta ei olisi oikeasti tapahtunut.
Pelkkä syytetyksi joutuminen on usein kovempi rangaistus, kuin se mitä oikeus lopulta määrää.
Pekka P., Suomi on oikeusvaltio, eikä täällä syytettä voi nostaa ”mistä tahansa”.
’
Jos jokin asia, jossa epäillään rikoksen tapahtuneen, tulee viranomaisen käsittelyyn – viranomaisen itsensä tai jonkin muun tahon toimesta -, asiassa suoritetaan esitutkinta tai katsotaan esitutkinnan aloittaminenkin aiheettomaksi. Esitutkinnan pohjalta suoritetaan syyteharkinta, siis nostetaanko syyte vai eikö nosteta. Jos syyte nostetaan, oikeusistuin ratkaisee, onko rikos tapahtunut.
Tämän pitäisi olla selvää jokaiselle peruskoulun käyneelle ja varsikin sellaiselle, joka on saanut laajempaa koulutusta – esimerkiksi opiskellut Tampereen yliopistossa.
Päivi Räsästä koskevassa tapauksessa poliisi keskeytti esitutkinnan siinä vaiheessa, kun teki johtopäätöksen ettei ollut näyttöä tapahtuneesta rikoksesta. Valtakunnansyyttäjän ja esitutkinnan johtajan näkemysero koski siis rikoksen tunnusmerkistön täyttymistä, ei teonkuvausta tai teonkuvaukseen liittyvän näytön riittävyyttä.
Tässä tilanteessa hämmentää se, mistä Räsästä mahdollisesti tutkitaan. Siitäkö, mitä hän tarkoitti tekstiä kirjoittaessaan, jolloin nykylaki ei ollut vielä voimassa vaiko siitä, mitä hän ajattelee kirjoittamastaan asiasta nyt, kun tekstin varsinainen julkaisija pitää tekstiä edelleen julkisesti saatavilla.
Raamatun siteeraaminen tai tulkitseminen ei ole Räsäsen tekstin ongelmana. Sen sijaan esimerkiksi seuraava on:
Koukeroisen tekstin – ja ajattelun – pohjalta Räsänen katsoo, että sen julkituominen, että ”yhteiskunnan kannalta on yhtä toivottavaa avioitua myöhemmin joko omaa tai toista sukupuolta olevan kanssa”, rohkaisee ”selvästi” varhaisiin homoseksuaalisiin kokeiluihin ja ”avaa väylän myös seksuaaliseen hyväksikäyttöön”. Hyväksikäyttäjiksi hän nimeää aikuiset [homoseksuaaliset] miehet, sillä kokeilijoilla hän tarkoittaa poikia.
Mitä tämä muuta on kuin panettelua. Raamatulla tässä ei ole mitään tekoa.
Nähdäkseni esitettyyn ajatukseen tulisi suhtautua puhtaasti Päivi Räsäsen mielipiteenilmaisuna asiasta. Toisaalta en näe mitään outoa siinä, että pidät ko. mielipiteenilmaisua panetteluna.
Vaikeampaa onkin ottaa puolueettomasti kantaa siihen, onko ko. mielipiteen ilmaisulla kenties ollut alun perin tarkoitus panetella. Tässä suhteessa on syytä muistaa, että teksti on julkaistu aikansa kontekstissa ja se on edelleenkin julkisesti saatavissa aikansa kontekstissa julkaistuna. Seikka, että kirjoittaja on edelleen passiivisesti samaa mieltä ei muuta asiaa. Ehkä hän muotoilisi jotkut ilmaisut toisin, jos kirjoittaisi vastaavan tekstin nyt.
Jukka K.,
ei se ole ratkaisevaa, onko kirjoittajan tarkoituksena ollut panetella, vaan se, onko kirjoitus sitä arvoiden katsottava panetteluksi.
Julkaisun ajankohtana ja tällä hetkellä tekstin sisällöllinen merkitys on sama. Tämän vahvistaa sekin, että Päivi Räsänen on ilmoittanut olevansa edelleen tekstin näkemsten takana., ja että kirjasen julkaisija on ilmoittanut – kirjasen oainoksen loputtua – pitävänsä tekstiä esillä nettisivulla opetusmateriaalina.
Ko. kohta ei suinkaan ole Räsäsen tekstissä ainut, joka on kuurnitsemisen väärti.
Jorma Hentilä24.11.2019 21:31
”yhteiskunnan kannalta on yhtä toivottavaa avioitua myöhemmin joko omaa tai toista sukupuolta olevan kanssa”, rohkaisee “selvästi” varhaisiin homoseksuaalisiin kokeiluihin ja “avaa väylän myös seksuaaliseen hyväksikäyttöön”. Hyväksikäyttäjiksi hän nimeää aikuiset [homoseksuaaliset] miehet, sillä kokeilijoilla hän tarkoittaa poikia.”
Jos tässä on se riista mitä ajetaan takaa, se pihvi joka on myrkyllinen, niin valtakunnan syyttäjällä on kerrassaan savottaa siivota, https://www.oikeamedia.com/o1-97406
”Oikean median” artikkeli edustaa tyypillistä äärioikeistolaista ”journalismia”, jossa lähtökohdaksi otetaan sinänsä verifioitavissa oleva tapahtuma, artikkeli tms. ja tehdään sen pohjalta laajoja, tarkoituksenmukaisia yleistyksiä ja johtopäätöksiä.
Sinänsä jutussa ei ole mitään uutta: homojen niin kuin heteroidenkin keskuudessa on pedofiileja, mutta syynä lapsiin kohdistuvaan seksuaalseen kiinnostukseen ei ole sen enempää heterous kuin homouskaan.
”Martti, saako siis hetero sanoa mielipiteensä julkisesti homosekuaalisuudesta?
Saavatko viisaat sanoa julkisesti ja vapaasti ja kohdistetusti mielepiteensä tyhmistä? Tyhmyyshän tuomitaan Raamatussakin?
Vastasin jo ylempänä, että tyhmää pitää opettaa. Joidenkin opettaminen on työläämpää kuin toisten. Kukaan ei opi kaikkea, mutta jokainen oppii jotakin.
Martti: ”Vastasin jo ylempänä, että tyhmää pitää opettaa.”
Ei tyhmästä saa opettamalla älykästä. Viisaan tyhmästäkin voi toki isolla työllä ja elämänkokemuksen koulimana saada.
En tainnut saada vastausta siihen,että kun Raamattu tuomitsee tyhmyyden saako siis Raamattuun vedoten tyhmän julistaa julkisesti ja kohdistetuksi tyhmäksi, joka ansaitsee siitä Raamatun sanelemat seuraukset?
”Ei tyhmästä saa opettamalla älykästä.” Tyhmällä voi tarkoittaa joko tietämätöntä tai älyllisesti lahjatonta. On myös niin viisaita, että heitä luullaan tyhmiksi, kun eivät viitsi joka tilanteessa keikaroida nokkeluudellaan. Tyhmäähän sellainen olisikin. Lueskelin pikaisesti Raamatun tyhmyydestä varoittavia kohtia. Sananlaskujen kirjassahan niitä on runsaasti. Eiköhän niissä puhuta pikemminkin asenteiden kuin älykkyyden ongelmia: ”Tyhmä uskoo kaiken minkä kuulee, järkevä harkitsee mitä tekee. Viisas pelkää pahaa ja karttaa sitä, tyhmä on hillitön ja itsevarma.”
Odotan edelleen vastausta saako Raamattuun ja sananvapauteen vedoten ja Raamattua siteeraten julistaa julkisesti tyhmien ansaitsevan Raamatun heistä antamat luonnehdinnat ja seuraukset?
Ei siihen Raamattua tarvita, kun toteaa, että tyhmyydestä sakotetaan.
Martti: ”Tyhmällä voi tarkoittaa joko tietämätöntä tai älyllisesti lahjatonta.”
Tyhmän vastakohta on älykäs. Viisaan vastakohta taas tietämätön ja kokematon.
Entäpä typerän vastakohta, entä hölmön, tollon, ääliön, höntin, hupsun, tonokin…? Kieli ei ole yksinkertainen looginen järjestelmä vaan monimuotoinen, elävä ja muttuva ’olento’.
Martti: ”Kieli ei ole yksinkertainen looginen järjestelmä vaan monimuotoinen, elävä ja muttuva ‘olento’.”
Uskoisin tietäväni tuon. Minulla on korkeakoulututkinto mm. suomen kielestä.
En epäile asiantuntemustasi vaan kenties huolimattomuusvirheestä. Pitäisi kai sanoa huolellisuusvirheeksi. Vastakohdilla leikkimisestä käy esimerkiksi tämä: vasen – oikea, oikea – väärä, väärä – suora, suora – kiero, kiero – rehellinen…
Seppo, mitä Raamatussa tarkoitetaan tyhmällä? Tarkoitaako se tyhmää vai tyhmää siinäkin on ero. Se kannataa selvitää mitä tyhmällä tarkoitetaan. Tottakia tyhmäksi saa sanoa, mutta mikä on sen sanan merkitys kristillisessä kontekstissa.
Ei tavalisen torikansan,jolle esim. Raamatun tekstejä kaupitellaan, tarvitse tuntea teologisia merkityksiä eikä konteksteja.
Olemme kulkemassa aikaa kohti, jossa ei vain väärät mielipiteet ole rikollisia, vaan myös itsenäinen ajattelu.
Olemmeko kuitenkin kulkemassa kohti aikaa, jolloin ihmisellä on itsenäinen vastuu sanoistaan? Ainakin julkisuudessa on hyvä miettiä, millaisia seurauksia puheillaan saattaa olla. Asia ei ole uusi. Jaakobin kirjeen 3. luku on vakava muistutus tästä. ”Kielellä me ylistämme Herraa ja Isää, ja sillä me myös kiroamme ihmisiä, Jumalan kuvaksi luotuja. Kiitos ja kirous lähtevät samasta suusta. Tämä ei käy, veljeni!”
Kyllä nyt on helvetillinen itku nousemassa siitä, jos homoja ei saa sanoa saastaisiksi. Tähänkö tämä meidän uskomme kiteytyy?
On kai perin inhimillistä, että tarvitaan joku, jota voi pitää saastaisena, jotta oma olo tuntuisi puhtaalta. Pidän tätä peri-inhimillisyyttä perisyntinä, josta tulee tehdä parannusta.