Rakkaus o valtava voimavara avioliitossa mikäli sen annetaan toimia omien ehtojensa mukaisesti.
Nyt vain juuri päinvastaiset toimintaehdot ovat muodissa. Siksi päivitellään sitä, ettei rakkaus enää toimi ja, että avioliitto on menneen talven lumia. Sille ei enää ole annettavaa tälle ajalle. Jokaisen on saatava päättää elämästään yksin ja jopa puolison päätöksestä tietämättä. Yksilökeskeinen ajattelu on syö näin pohjan rakkauden mahdollisuuksien alta.
Rakkaus ei jätä mitään kertomatta, mutta yksilökeskeisyys pitää kaiken omana tietonaan.
Rakkaus tekee työtä meidän hyväksi. Yksilökeskeisyys vain toisen.
Rakkaus ei salaa sydämessään haudo mitään suhdetta vahingoittavaa. Yksilökeskeisyydellä sitä vastoin on siihenkin oikeus.
Rakkaus näkee toisen kaiken hyvän tuojana. Yksilökeskeisyys ei jää odottamaan, vaan etsii mahdollisuudet siihen muualta.
Rakkaus ei vaadi, vaan hyväksyy toisen sellaisenaan. Yksilökeskeisyys hyväksyy itsensä ja oman käytöksensä, mutta ei toisen.
Yksilökeskeisyys on tullut jopa häihin. Pidetään komeat häät pienelle yksilökeskeiselle joukolle.
Hääpuvut ja koristelut ovat pääasia. Ei hyvien ystävien suuri joukko, joka tuo varsinaisen juhlan tunnun. Häät kun ovat yksilökeskeisyyden juhlaa. Rakkautta ja ystävyyden tuomaa tunnelmaa arvostetaan vähemmän.
Miten rakkaus voisi toimia, kun sille ei anneta arvoa. Sen toimintaperiaatteita ei kunnioiteta.
Yksilökeskeisyys ei arvosta rakkautta, eikä se sitä kykene kunnioittamaan. Rakkaudella on näin ollen hyvin vähän toimintaedellytyksiä. Rakkaus on valtava voimavara vain siellä missä yksilökeskeisyys ei saa vapaasti toimia rakkauden vastavoimana.
Katoppa kun tuli väärään osioon, pyydän anteeksi.
Hyvä kirjoitus, kiitos Pekka. Avioliitto ei pysy kunnossa ilman hoitamista. Rakkaussuhteen tuhoajista pitäisi avioparien luopua, niin silloin kaikki on helpompaa.
Pekka:””Miten rakkaus voisi toimia, kun sille ei anneta arvoa. ””
Kun kohtaa todellisen rakkauden eli Jumalan niin ei sitä voi pitää arvottomana.
Kun saa omat SUUURET synnit anteeksi niin silloin vasta ymmärtää mitä rakkaus on.
Kirjoittajan taustalla oleva olettamus tuntuu olevan se, että kyllä sitä voi rakastaa jos vain itse haluaa. Samalla tekstistä ilmenee syytös siitä että ihmiset eivät tahdo rakastaa. Jos he vain tahtoisivat niin rakkaus olisi siellä. Analyysinä väitetään että olisi olemassa jonkinlainen yksilökeskeisyys, joka on muka vahvempi voima kun rakkaus ja on esteenä halulle rakastaa. Tarkoitetaanko tällä että itserakkaus on esteenä rakkaudelle jonka toinen henkilö herättää?
Toimiikohan se rakkaus noin? Voiko rakkautta komennella tahtonsa mukaan?
Kun ihminen rakastuu, niin joku on herättänyt rakkauden tahtoi sitä tai ei. Onnellinen se, joka saa takaisin vastarakkautta ja onneton se joka ei sitä saa.
Pitkässä suhteessa rakkaudella on monta muotoa ja monta tunnetilaa. Mutta jos se lopullisesti katoaa, niin seurauksena on kaksi onnetonta jotka kokevat, että jokin suuri epäonnistuminen hallitsee heidän elämäänsä. Eikä sitä rakkautta voi komentaa takaisin.
Periaatteesta vain on kyse. Eikä sen pohjalta voi vetää johtopäätöksiä omasta asenteestani rakkauden toimivuuteen. Muuten kuin siinä merkityksessä, että jos omaksutaan rakkaudelle vastakkaiset periaatteet, niin rakkaudelle ei jää tilaa toimia.
Rakkauden lopllinen katoamien on myytti. sen voi nimittäin saada takaisin.
Mitä on Jumalan rakkaus, siis ensinnäkin se on että Jumala ensin rakastaa ihmistä ja vetää hyvyydellä puoleensa, siis kutsuu yhteyteensä parannuksen kautta.
Mitä parannus pitää sisällään, osaksi juuri sen tunnustamista ettei ole kyennyt rakastamaan lähimmäisiä niinkuin itseään ja Jumalaa ylikaiken, nöyrtymistä.
Entä kun uudestisyntyy Jumalan hegestä niin saa Jumalan rakkauden itselleen, nyt sitten onkin sen aika että haluaako todella rakastaa Jumalaa ylikaiken ja lähimmäisiä niinkuin itseään,tätä on pyhitys elämä, ei omassa voimassa vaan Jumalan antamalla rakkaudella Pyhässä Hengessä.
Eipäs nyt ruveta hengellistämään tätä keskustelua. Jumalan rakkaus on aivan eri asia kuin tämä ihmisten – ja varsinkin aviopuolisoiden välinen.
Pekka itse juuri ”todistat” mistä puhut, lihallisesta rakkaudesta, et siis Jumalan rakkaudesta joka on todella hengellinen ja vuodatettu uskoviin Pyhän Hengen kautta.
Room. 5:5
mutta toivo ei saata häpeään; sillä Jumalan rakkaus on vuodatettu meidän sydämiimme Pyhän Hengen kautta, joka on meille annettu.
Vastaukseni on että kyllä, vika on lihallisessa rakkaudessa kun avioliitto ei toimi, tosin se voi ”näyttää” toimivan kun sen pakottaa toimimaan eli asettaa aviopuolisolle ehtoja joiden rajoissa voi toista rakastaa ettei rakkaus katoa.
Tässä keskustelen todella siitä lihallisesta rakkaudesta , joka voi vallita aviopuolisoiden kesken. Se on koostuu hyvistä Jumalan luomista mekanismeista, joita tuntemalla voi hallinnoida rakastumisen tuteita. Rakkaus puolisoiden välillä saadaan toimimaan, kunhan puolisot laittavat rakkauden mekanismit kohdalleen. Puolisoiden välinen rakkaus on kuva Jumalan suuresta rakkaudesta meitä kohtaan, joten kyllä ne kulkevat käsi kädessä. Sinulla on ilmeisen helppoa tuo uskon elämä, kun et joudu taiteilemaan vaimon kanssa näissä asioissa. Kykenet antamaan hyvät raamatullliset neuvot joka tilanteeseen. Olisi hienoa, jos sinäkin tuntisit nuo Jumalan luomat mekanismit ja uskaltautuisit rakastumaan ja rakastamaan.
Pekka hyvin tunnustat että elät lihallisessa rakkaudessa, ei Jumala kylläkään sitä ala korjailee vaan lupaa ja antaa uuden JA täydellisen rakkautensa niille jotka Hän uudestisynnyttää henkensä kautta.
Siis olen kyllä ennen uskoontuloani elänyt parisuhteessa ja niinpä tiedän mitä on lihallinen rakkaus ainakin avopuolisoiden kesken.
Mitä ajattelet siitä että minä sovitan itseeni tällä hetkellä Jeesuksen Sanoja:
Matt. 19:12
Sillä on niitä, jotka syntymästään, äitinsä kohdusta saakka, ovat avioon kelpaamattomia, ja on niitä, jotka ihmiset ovat tehneet avioon kelpaamattomiksi, ja niitä, jotka taivasten valtakunnan tähden ovat tehneet itsensä avioon kelpaamattomiksi. Joka voi sen itseensä sovittaa, se sovittakoon.”