Opioidit: kansan oopiumi Amerikassa

Faktaa: opioidilääkkeiden yliannostukseen kuolee Euroopassa 7000 ihmistä vuodessa. Suuri määrä, mutta laskelma Yhdysvalloissa on 100 000 henkeä 12 kuukauden jaksossa. Se on tuplat siitä, mitä amerikkalaisia kuolee auto-onnettomuuksissa ja ampumatapauksissa yhteensä. Paljon ja turhaa kuolemaa, sillä opioidit kuten fentanyyli synnyttävät riippuvuutta ja ovat vaikeita annostella. Kun oopiumiluolien aikakaudesta on siirrytty synteettisten lääkkeiden aikakauteen, ei tuotantokoneisto yski vaan ”kamaa” riittää. USA:n oikeuslaitos on ottanut lopulta kantaa siihen, kuka teki väärin.

Uusimpana uutisena on israelilaisen Teva Pharmaceuticalsin tapaus, josta The New York Times uutisoi. New Yorkin osavaltio määrättiin 10 prosentin osalta osasyylliseksi, mikä on uusi piirre opioidikriisissä. Oikeuden nuija on heilahtanut nyt kolmannen kerran: Ensin lääketehdas Johnson & Johnson määrättiin maksamaan kaksi vuotta sitten lähes puoli miljardia dollaria 2019 lopussa. Kesällä 2021 lukema oli, kolme myyntiketjua mukaan lukien, 26 miljardia $. Toinen tapaus koski Ohion osavaltion kahta piirikuntaa marraskuussa 2021. Siellä kolme vähittäiskauppaketjua – CVS, Walmart ja Walgreens – määrättiin korvauksiin.

Teva-yhtiön tuomiossa on samaa kaikua kuin Purdue Pharman rahasotkuissa. Ne johtivat aiemmin 2021 syksyllä tunnetun OxyContin-kipulääkkeen valmistajan lopulliseen selvitystilaan, jossa omistajien roolia vielä selvitellään. Omistajasuku otti 10,4 miljardia firmasta 2008-2017 välillä, josta puolet maksettiin veroina takaisin yhteiskuntaan. OxyContin-lääke toi tekijöilleen rahaa, joten oli mistä ottaa. Vuonna 1996 hyväksytyn lääkkeen vuosimyynti USA:ssa ylitti jo vuosituhannen vaihteessa miljardi dollaria. NY Times kuvailee myyntitaktiikkaa: ”Purduen myyntitykit suihkivat ympäri maata. He julistivat uuden kipulääkkeen ilosanomaa tuhansille lääkäreille, jotka alkoivat määrätä OxyContinia sekä akuuttiin että krooniseen kipuun.”

Nyt kyse on vielä isommista rahoista koko USA:ssa, jossa rahaa käytetään riippuvuuksien hoitoon. Esimerkkinä olkoon vuosia puuhailtu, mutta nyt käyntiin saatu New Yorkin ensimmäinen yliannosten estämiskeskus, jossa huumeenkäyttäjiä suojellaan pahimmilta riskeiltä – olkoonkin, että huumeita käytetään. Naloksonia annetaan tilapäiseen huumeen estoon. Subutexin kaltaisia korvauslääkkeitä ei tässä mainita, nehän on havaittu myös Suomessa itsessään riippuvuutta ruokkiviksi. Noidankehä koskee muitakin huumausaineita. CNN-uutinen kuvaa yliannoskuolemien nousua: se on miltei tasan 50 % vuositasolla sekä fentanyyli- ja muissa opioidikuolemissa että metamfetamiinikuolemissa.

USA:n opioidikriisi ylittää säännöllisesti uutiskynnyksen muuallakin. Saksalaismedia muistuttaa, että kriisissä on tullut ruumiita puoli miljoonaa [usein nuorehkoja miehiä] ja että lääkkeitä on popsittu kuin lasten lauantaikarkkeja. Yksin Trumbull Countyn piirikunnassa Ohiossa myytiin 2012-2016 kaikkiaan 80 miljoonaa kipupilleriä, siis 400 kappaletta joka asukasta kohden noina muutamana vuotena. Leikkauspotilaat ja onnettomuuden uhrit Suomessa muistavat kyllä fentanyylin ja Oxy****-lääkkeet. Ei niitä määrätä välttämättä kotiin lainkaan, ja sairaalassa tuodaan lääkeannos kerrallaan. Yhdysvaltojen ylilyönnit tunnetaan Suomessa. Helsingin Sanomat muistutti alkuvuonna 2021, että konsulttifirma McKinsey & Co. on ollut osa ongelmaa neuvoessaan lääkefirmoja tehokkaaseen kaupankäyntiin. McKinsey-yrityskonsulttien lähes puolen miljardin korvaussumma ja [kliininen] anteeksipyyntö kuvaavat, kuinka koneistoa voideltiin.

Ja kyllä Suomessakin tapahtuu, eräs sekakäyttötapaus päättyi traagisesti fentanyyli-alkoholi-cocktailia käyttäneen autoilijan ajettua väärää puolta tietä Kehä III:lla Espoossa. Pariskunta kuoli – huumekuski jäi lopulta henkiin. ”Fenttis” meinaa olla kuten muutkin kipulääkkeet: hyvä renki, huono isäntä. Ilman kipulääkkeitä ei terveydenhuolto suju. Mutta NYT muistuttaa myös, että jo 2012 [Floridaan Latinoista tulevia kokaiinieriä ahkerasti paimentava] huumevirasto DEA oli vienyt oikeuteen floridalaisapteekit jotka olivat paikallisten luvattomien lääkärien resepteillä ”pumpanneet opioideja” ympäri maata Ohiota myöten. ’Apteekin’ paikallinen käännös drugstore on saanut peruuttamattomasti uuden vivahteen.

”Just say no”, oli 80-luvun ensimmäisen naisen Nancy Reaganin iskulause, kun crackia päiviteltiin. Amerikkalaiseen tapaan law enforcement sai näennäisen yliotteen: järkyttäviä vankilatuomioita juuri crackista. Samalla kannabiksen käyttöä vapautellaan, mistä seuraa ehkä väliaikaisia helpotuksia sakko-osastolla muttei mitään kansanterveydellistä lisää. Huumeet on iisi aihe tietyille poliitikoille, mutta kuka on hoitanut niistä aiheutuvia mielenterveys- ja muita sairauksia tai seurannut kuolemaa sairaalassa tai lähipiirissä? Itse asia eli kannabispolitiikka kiinnostaa THL:ää, ja on syytäkin. Mitään menneen ajan raittiuskilpakirjoitusta ei silti enää jaksaisi kirjoittaa?

On aikaa siitä, kun saksalainen tiedekirjailija K. Marx puhui uskonnosta ”kansan oopiumina”. Jotenkin makaaberi on rinnastus, mutta: Marxin aikana oopiumiluolissa viihtymiseen tarvittiin todennäköisesti aika paksu lompakko, ja uskonto jäi köyhän rahvaan ajanvietteeksi. Tämäkö oli taustana lausahdukselle? Tätä Marxin lausetta on haluttu ymmärtää milloin mistäkin suunnasta, yleensä selittämällä että marxilaisuudelle uskonto on vain vieraantumisen oire. [”Marxismi-leninismi on totta”, kaikui vasta-argumentti rajan takana.] Usein juuri usko tarjoaa voimaa myös vapautua huumeista. En silti tykännyt, kun Brasiliassa käteeni lykättiin hengellinen kirjanen A dose mais forte, ”Vahvin annos”, eräässä Copacabanan helluntaikirkossa vieraillessa. Siirtyminen riippuvuudesta toiseen pelottaa meistä useimpia? Vai onko ihminen aina riippuvainen jostain? -Miten asiaa pohtii historiallinen kristinusko? -Miten me sitä pohdimme?

Nyt opioidit ovat Yhdysvalloissa kansan oopiumia, eikä tilanne näytä hyvältä. (Edit: tuoreen Dopesick-sarjan traileri ja tiedot on Youtubessa.) Onneksi jotain silti tapahtuu, ja on myös selviämistarinoita, kuten Daven tapauksessa. -Hyvää uutta vuotta!