Hyvä kristitty, ota rokote.
Raamatun jakeista lyhimmässä on vain kaksi sanaa: ”Älä tapa”. Tooran loppupuolella vaaditaan enemmän: ”Kun rakennat uuden talon, varusta katto reunuksella. Ellet tee reunusta ja joku putoaa katolta, vastuu hänen verestään tulee sinun ja talosi kannettavaksi.”
Jumala, johon uskot, ei näytä tyytyvän passiivisuuteen. Omissa toimissa pitää aktiivisesti estää onnettomuuksia jo ennakolta. Koronarokote on tämän päivän kaide katolla, se suojaa muitakin ihmisiä sairastumiselta. Kehottaahan myös Jeremian kirja ”Toimikaa sen kaupungin parhaaksi, johon minä olen teidät siirtänyt.” Ei kehota ”Älkää toimiko sen kaupungin haitaksi – -”, vaan toimikaa parhaaksi.
Lääkkeitä ei Raamatun kirjoittamisen aikoihin juuri tunnettu, mutta mahdoton on tulkita tätäkään lääkevastaiseksi: ”Älä enää juo pelkkää vettä, vaan käytä vatsasi ja toistuvien vaivojesi vuoksi vähän viiniäkin.” (1. Tim. 5:23)
Nyt leviävän valetiedon vastustamiseen ei aivan sopivia jakeita löydy. Tosin Johanneksen evankeliumi muistuttaa ettei pidä uskoa jokaista henkeä, ja Ilmestyskirja kieltää sekä lisäämästä että poistamasta mitään, mutta kumpikaan kohta ei liity maalliseen tietoon. Sopivasti kyllä osuu kohdalleen viimeksimainittu, koska valeuutisissa usein on mukana totuus mutta ei lainkaan koko totuutta.
Rokotehan on maksuton. Siitä on jokaisen papin helppo laatia analogia ilmaiseen armoon.
Katolaisille, ortodokseille ja vähän luterilaisillekin lopuksi: Totuus löytyy tieteellisistä tutkimuksista, mutta me maallikot emme todellisuudessa pysty sitä etsimään. Tarvitaan asiantuntija, joka kertoo mikä on tutkimustulosten kokonaisuuden merkitys ja miten ne on tulkittava. Vertaus on käytettävissänne, jos haluatte kertoa Raamatun suhteesta papistoon ja traditioon tai tunnustuskirjoihin.
Ota rokote, jotta vastuu jonkun verestä ei tule sinun kannettavaksesi.
Jori, kiitos hyvästä blogista. Mielestäni erilaisilla kolumneilla, blogeilla tai kehoituksilla voi jonkinverran vaikuttaa haluun ottaa rokoitteen. Halu voi kasvaa tai hyytyä. Monelle pienikin kynnys voi olla liian iso. Esimerkiksi ajanvaraukseen voi tyssätä tai johonkin muuhun ongelmaan.
Omakannassa on meidän kaikkien tiedot. Sieltä saisi helposti tiedon rokotteiden ottamisesta, kerroista ja päivistä. Mielestäni olisi hyvä, jos THL, Kela, valtio tai vaikka tasavallan presidentti lähettäisi henkilökohtaisen kirjeen kaikille niille, joilta puuttuu rokotus. Lisäksi mahdollisesti niille, jotka eivät vielä ole saaneet toista tai kolmatta rokotetta. Lisäksi kirjeen voisi lähettää uudelleen vaikka 1 kk päästä, jos rokotusta ei ole otettu.
Kirjeessä voisi mainita esim. Teille Matti Meikäläinen on varattu koronarokote kaupungin rokotuspisteissä (pisteiden nimet ja osoitteet). Lisäksi rokotteen nimi ja muuta taustatietoa. Rokotuksen ottaminen on vapaaehtoista. Laumasuojan saavuttamiseksi tietyn osan kansasta pitäisi olla rokotettu tai koronasairaus sairastettu. Koronarokutuksen ottaminen on kivuttomampi kuin sairaus. Muista ottaa Kela-kortti tai henkilökortti tai ajokortti mukaan rokotukseen ja tämä kirje, niin rokotus sujuu nopeasti. Erillistä ajanvarausta ei Teiltä odoteta. Sitten asianmukaiset allekirjoitukset.
Ei tuo huono idea olisi. Itse asiassa jonkinlaista kirjettä kannattaisi testata paikallisesti jossain nyt ihan välittömästi. Tai sitten vaikka koronajäljittäjät soittamaan puheluita rokottamattomille tms.
Tässä asiassa pätee varmaan sama kuin monissa muissakin asioissa, että ihminen on ensin jotain mieltä ja sitten hän etsii joka suunnasta vahvistusta omalle näkemykselleen.
Tämä on toki totta. Rokotteen etujen suhteen tilanne on vaan vähän kuin tupakoinnin lopettamisen suhteen. Ei ole mitään ”tasapainoista näkemystä”, vaan tämäkin rokote kannattaa ottaa.
Eikö sen jo näe, että vaikka tuo maaginen 80 % kahdella piikillä (ensin oli 70 % yhdellä) saavutetaan, mikään ei muutu? Ollaanhan sitä jo lähellä, eikä mikään ole muuttunut. Käykö niin, että kun siirrytään 79,9 %:ista 80:een, niin kaikki on taas normaalia?
Eikö rokotekattavuuden pitäisi korreloida tartuntamäärien kanssa, ja eikö sen olisi jo pitänyt näkyä ajat sitten, mikäli asiantuntijat olisivat olleet oikeassa?
Miten on mahdollista, että tämä on nyt ”rokottamattomien pandemia”, miksei sairaalat olleet täynnä, kun kaikki olivat rokottamattomia?
Miksi media uutisoi jatkuvasti, kuinka sairaalat täyttyvät, vaikka ne eivät ole olleet lähellekään täyttymässä kertaakaan? Miksi ne voisivat tulla täyteen jatkossa? Eikö rokotteella olekaan vaikutusta?
Miksi 3 kertaa rokotettu voi kuolla koronaan?
Seuraavaksi 2 piikkiä ei riitä passiin, vaan vaaditaan 3. Israelissa jaetaan neljättä, miksi se siihenkään pysähtyisi?
Miksei tunnusteta, että rokote toimii huonosti?
Miten on mahdollista, että joissain maissa tauti on tiputettu pois vaarallisten tautien listalta?
Mitä tässä odotetaan?
Miksi asiantuntijat ovat erehtyneet systemaattisesti lähes jokaisessa julkisuudessa olleessa ennusteessa?
Miksi ihmiset uskovat mieluusti asiantuntijoita ja mediaa systemaattisesta erehtymisestä huolimatta?
Miksi kriittisiä asiantuntijoita sensuroidaan? Miksi kaikkea kritiikkiä sensuroidaan?
Jos rokote auttaa lievittämään tautia, miksei se riitä rokotetulle?
Miten tehohoitopaikat loppuu, kun potentiaalinen tehohoitoa tarvitsevien ryhmä on pieni?
Mitä järkeä on koronapassissa taudin suhteen? Miksi siinä on järkeä Suomessa, muttei Norjassa?
Miksi media leimaa rokottamattomia kuin sometrolli ja yllyttää kansaa vihaan?
Miksi koronaan käytetyt resurssit ovat suhteettoman suuria?
Erilaisten rajoitusten vaikutus on varmasti osittain epäselvä ja tietenkin koronapassin suhteesta elinkeinovapauteen voi keskustella jne. Keskityn nyt rokotteeseen.
Kaikki sairaanhoitopiirit kertovat samaa asiaa: tehohoitoon joutuvat ovat useammin rokottamattomia, vaikka koko väestöstä heitä on vähemmistö. Tämä jo yksinään kertoo rokotteiden toimivan. Israelissa piikit annettiin kolmen viikon välein, ja suoja näyttää silloin vaimentuvan nopeammin kuin pidemmällä välillä annetuilla.
Rokotekattavuus korreloisi sairastuneiden määrään vain, jos samalla muut tekijät pysyisivät samoina. Näin ei ole, vaan rajoituksia on purettu samaan aikaan kun rokotukset ovat edenneet.
Kolmospiikki näyttää lisäävän suojaa s.e. estäisi myös vähäoireisia ja oireettomiakin tartuntoja. Otan toki jos sellaista tarjotaan, mutta hyöty siitä on ilman muuta vähäisempi kuin kahdesta edellisestä. Tutkimustakin tuosta on vielä kovin vähän.
Joni Toivonen: ”Eikö sen jo näe, että vaikka tuo maaginen 80 % kahdella piikillä (ensin oli 70 % yhdellä) saavutetaan, mikään ei muutu?”
Tämä on koronarokotevastaisten yleisin argumentti. Jostain jännittävästä syystä sitä toistetaan herkeämättä vaikka se on kumottu lukuisia kertoja. Tilanne on muuttunut oleellisesti rokotteiden myötä. Tartuntojen merkitys on vähentynyt ja niistä kärsivät pääasiassa enää rokottamattomat. Rokottamattomat vastaavat melkein kaikista sairaalatapauksista ja kuolemaan johtaneista tapauksista, vaikka heitä on vain viidesosa väestöstä.
Tämä ei mielestäsi kerro jotain hyvinkin oleellista rokotteiden toimivuudesta?
”Miksi 3 kertaa rokotettu voi kuolla koronaan?”
Miksi rokotettu kuolee huomattavasti harvemmin kuin rokottamaton?
”Seuraavaksi 2 piikkiä ei riitä passiin, vaan vaaditaan 3. Israelissa jaetaan neljättä, miksi se siihenkään pysähtyisi?”
Miksi tämä on minkäänlainen ongelma?
Loppuihinkin kysymyksiisi on hyvin yksinkertaiset vastaukset, jotka olet todennäköisesti kuullut jo moneen kertaan. Oikea tieto ei kuitenkaan ole koronarokotevastaiselle oleellista. Oleellista on aiheettoman hämmennyksen ja omien pelkojen ja tiedevastaisuuden levittäminen.
Joni,
Uskoisin, että asiantuntijoilla on riittävät vastaukset kysymyksiisi, jos vain haluaisit niitä kuunnella. Mutta jos et luota vastauksiin ja periaatteessa vain vastustat, niin aika turhaa on kanssasi keskustella.
Aina löytyy niitä miksi-kysymyksiä eikä kukaan varmaan osaa kaikkiin vastata eikä joka tilanteessa täysin oikein toimia. Mutta jos emme luota kehenkään, asiat menevät hyvin monimutkaisiksi.
Sari Weckroth: ”Suurin osa rokottamattomista ei oikeasti _uskalla_ otta rokotetta.”
Kyllä. Kyse on peloista. Peloista, joita koronarokotevastaiset levittävät kaikilla mahdollisilla alustoilla, koska he itse pelkäävät.
Mutta mitä he itse asiassa pelkäävät? Rokotteita on annettu miljardikaupalla ja haittavaikutukset ovat täysin linjassa muiden rokotteiden kanssa. Miksi koronarokotetta ei sitten uskalleta ottaa, mutta sama henkilö on voinut ottaa paljon muita rokotteita?
Se johtuu juuri siitä mistä ensimmäisellä sivulla kerroin. Tietämättömyydestä. Tuntematon pelottaa ja se on ihmiselle aivan luontaista. Puhut itsekin siitä, miten koronarokotteen pitkäaikaisvaikutuksista ei ole tietoa. Tässä on oleellista kysyä, onko olemassa uskottavia viitteitä siitä, että rokotteesta voisi olla pitkällä aikavälillä jotain haittoja, joita ei ole vielä havaittu?
Mihin tällaiset skenaariot perustuvat?
Eivät mihinkään muuhun kuin tuntemattoman pelkoon ja siitä seuraaviin arvauksiin. Ihminen on sellaisessa aika hyvä.
Tuntemattoman pelko näkyy aiheessa erityisen hyvin siksi, että koronasta on jo aika paljon tietoa. Tiedämme, että koronan kuolleisuus on hyvin harvinaista ja että tietty osuus ihmisistä potee koronan vaikeamman tautimuodon kautta. Tiedämme myös, että vaikka koronaan liittyvät riskit ovat pienet, ne ovat silti huomattavasti suuremmat kuin rokotteisiin liittyvät riskit. Tuntemattoman pelko saa silti osan ihmisistä valitsemaan suuremman todennäköisyyden haitat.
Pelko on suuri selittäjä tämän koronailmiön synnyssä, leviämisessä ja pysymisessä, suoranainen paniikki ja massahysteria.
En ole huomannut mitään paniikkia tai massahysteriaa muualla kuin koronarokotevastaisten keskuudessa. Vinkkinä sen verran, että jos törmäät mediassa johonkin raflaavaan otsikkoon, se ei välttämättä kuvaa todellisuutta kovinkaan tarkasti.
”En ole huomannut mitään…”
Olen huomannut.
Kun asia loppuu, asiattomuus alkaa.
Joni, ei kristityn tarvitse tässä asiassa pelätä viranomaisia ja terveydenhuollon ammattilaisia. Kristitty saa olla heille kuuliainen omantuntonsa tähden. Paniikkia lietsovat kyllä ihan muut.
Minä en pelkää koronaa, enkä koronarokotetta. Monet pelkäävät kuollakseen.
”Monet pelkäävät kuollakseen.” Jotkut kuolevat koronaan pelätessään rokotetta. Pelottelijat ovat valitetavan äänekkäitä.
Paras raamattutunti pitkään aikaan!
Rokotetut ja rokottamattomat kuolevat kaikki ihan varmasti sukupolvesta sukupolveen. Näin on aina ollut ja vastedes tuleva on.
Rokote suojaa tomumajaa monin tavoin. Mukava elää se pieni hetki, joka lahjaksi annettu on, ilman Poliota, Jäykkäkouristusta, Tulirokkoa, Hinkuyskää, Kurkkumätää, Tuberkuloosia, Koronaa jne……
Ateistilta hyvä ohje itsen ja kaverin (luetaan lähimmäisen) suojaksi.
Rokottamattomissa itseäni harmittaa eniten terveydenhuollon henkilöstön kuormitus. He ovat tehneet hyvin raskasta työtä pian kaksi vuotta. Syys- ja lokakuussa tehohoitoon joutuneista noin 75% on rokottamattomia. Lopuista puolet vain yhden rokotteen saaneita. Kaksi rokotusannosta saaneista tehohoitoon on joutunut vain hyvin iäkkäitä potilaita tai heitä, joiden immuunipuolustus on voimakkaasti alentunut muun sairauden vuoksi.
On perusteltua sanoa, että merkittävin osa tehohoitoon joutuneista potilaista päätyy tehohoitoon siitä syystä, että ei halua ottaa rokotetta.
Mielestäni ihmisillä on ja tulee olla oikeus tehtä oma valinta rokotteen suhteen. Koska yhteiskunta kuitenkin tarjoaa jokaiselle ilmaisen rokotteen, mielestäni heidän, jotka siitä kieltäytyvät ilman terveydellistä syytä, voisivat maksaa mahdolliset tehohoidon kustannukset itse. En näe siinä mitään moraalisesti väärää, koska heille on tarjottu myös ilmaista vaihtoehtoa.
Koronapotilas on tehohoidossa keskimäärin 10 päivää. Yhden tehohoitopäivän kustannus yhteiskunnalle on noin 3500 euroa. Yhden potilaan hoitaminen maksaa siis noin 35000 euroa. Tällä hetkellä laskun kuittaa potilaan kotikunnan veronmaksajat, koska sairaanhoitopiirit laskuttavat hoidosta kotikuntaa. Mielestäni tämän laskun voisi ohjata suoraan potilaalle.
Ei ole ilmaisia rokotteita. Minunkin rahojani on mukana siinä 20 mrd kasassa, jonka tämä koronpolitiikka on Suomea velkaannuttanut, lapsenikin maksavat sitä aikanaan. Siitä voisi minulle kompensoida suhteellisen osuuteni ja muille omansa, jotka eivät ole tällaista toimintaa hyväksyneet ja 20 mrd sitten jaettaisiin laskutettavaksi muilta. Minulle sopisi hyvin valtion kanssa tehdä diili asiassa.
Samalla sovellutuksella tosin pitäisi vielä suuremmalla ja ilmeisellä syyllä laittaa kaikki omasta valinnastaan terveytensä pilanneet maksamaan hoitoviulunsa, kaikille ei varmaan kävisi. Jos tästä hyvinvointimallista luovuttaisiin, minä olisin voittajien puolella.
Tuollainen typerä idea ei tietysti kävisi minulle, että nettomaksajana minulta kiellettäisiin ”ilmainen” hoito yhtään minkään hoidon tarpeen kohdalla, jos niin ei tehtäisi suhteellisesti kaikkien hoitojen kohdalla kaikilta kansalaisilta.
Joutunemme tyytymään siihen, että tulonsiirtosysteemissä meidän täytyy kaikkien niellä omasta mielestämme vääriä asioita ja turhaa rahan tuhlausta. Itselleni sopisi kyllä siirtyä lähemmäs Amerikan mallia.
Joni, on totta että juuri rajanvetokysymysten takia tätä kulujen kohdennusta ei ole haluttu tehdä. Mietin kyllä jo vuosia sitten, että ainakin saunomisen mm-kisojen järjestäjä olisi voinut maksaa voittajan sairaalakulut.
Mutta kysytäänpä terävämmin. Jos tehohoitopaikat eivät riitä kaikille, pitääkö rokottamaton koronapotilas laittaa samanarvoiseksi vaikkapa autokolarissa vakavasti loukkaantuneen kanssa?
Kyllä minulle sopisi suhteutettu koronakulujen kohdennus, olisin saamapuolella. Ehkä sitä ei siksi haluta tehdä, että lopulta maksajia olisivatkin ne, jotka sitä lyhytnäköisesti ideoivat.
Kysymykseesi, noilla tiedoilla; kyllä. Lääketieteen etiikassa pitää huomioida paljon laajemmin tilanteet, mikäli priorisointia olisi pakko tehdä
Esim. luonnonkatastrofin, vakavan taudin tai sodan aikana tulisi huomioida potilaiden oletetut elinvuodet, perhetilanne, yhteiskunnallinen asema jne. Nythän ei ole sellaista vaaraa olemassa, joten kaikille riittää paikkoja.
Nythän on toimittu sikälikin eettisesti kestämättömästi, että koronapotilaat on automaattisesti laitettu kaiken edelle ja unohdettu hoidon etiikka siten kuin se on tähän asti ollut käytössä. Prof. Paul Lillrank on tätä ongelmaa tuonut esille. Globaalisti tarkasteltuna tilanteen eettinen kestämättömyys tulee esiin karulla tavalla miljoonina nälkäkuolemina.
Vastakysymyksenä kysyn pitäisikö mielestäsi rokottamattoman koronapotilaan väistyä benji-hypyssä loukkaantuneen tieltä, alkoholistin tieltä, tupakoitsijan, tai ylipainoisen tieltä?
> Siitä voisi minulle kompensoida suhteellisen osuuteni
Astra-Zenegan rokote maksaa noin 2 euroa, Prizerin rokote noin 12 euroa ja Modernan rokote noin 15 euroa. Vaikka laskisi kalleimman rokotteen mukaan, saisit kompensaatiota kahdesta rokotteesta kokonaista 30 euroa. Sen verran rokotetut ovat valtion piikkiin saaneet rokotteita.
Joni, vaikea on keksiä miksi en voisi hyväksyä priorisointia vaikkapa tuon benji-hypyn tapauksessa. Tosin teho-osastot käytännössä eivät täyty siksi että 15 % vaan jatkaa hyppimistään vaikka lääkärin toistavat että aina välillä se köysi on hiukan liian pitkä.
Mutta kuten sanottua, tämä ei vaikuta rokoteasiaan. Edelleen, miksi et hae omaasi, kun teho-osastoilla enemmistö on rokottamattomia, vaikka koko väestöstä teitä on vähemmistö?
”Globaalisti tarkasteltuna tilanteen eettinen kestämättömyys tulee esiin karulla tavalla miljoonina nälkäkuolemina.” Nälkäkuolemia ei ehkäistä rokotteilla tai teho-osastoilla. Eettinen kestämättömyys on nälästä puheen ollen toisaalla, maailmantaloudessa.
Olisin iloinen, jos asiat voitaisiin hahmottaa yhtä yksiselitteisesti kuin blogisti Jori on avauksessaan esittänyt. Itseäni kuitenkin hämmentää se, ettei tiede näytä vahvistavan rokotteiden hyötyä aivan niin selvästi kuin me roketteen ottaneet varmasti sen toivoisimme olevan. On näet tutkittu myös sitä, ettei korkea rokotekattavuus välttämättä korreloikaan COVID- 19 tapausten lukumäärään:
Katso:
https://link.springer.com/article/10.1007%2Fs10654-021-00808-7
…ja mikäli oikein ymmärsin, tätä tutkimusta esitellään vertaisarvioidussa verkkolehdessä – Hämmentävää!
Loppuyhteenvetokin oli aika mielenkiintoinen:
”In summary, even as efforts should be made to encourage populations to get vaccinated it should be done so with humility and respect. Stigmatizing populations can do more harm than good. Importantly, other non-pharmacological prevention efforts (e.g., the importance of basic public health hygiene with regards to maintaining safe distance or handwashing, promoting better frequent and cheaper forms of testing) needs to be renewed in order to strike the balance of learning to live with COVID-19 in the same manner we continue to live a 100 years later with various seasonal alterations of the 1918 Influenza virus.”
Tutkimukseen liittyen ottaisin huomioon muutaman asian:
1) Israel rokotti pääasiassa Pfizerin rokotteella käyttäen 3 viikon annosvälilä. On yleisesti tiedossa, että pidempi annosväli parantaa immuniteetin tasoa.
2) Delta-variantti alkoi levitä Suomessa kesällä 2021. Koska sen tarttuvuus on aivan eri suuruusluokassa viruksen muihin variaatioihin verrattuna, ei ole mielekästä tehdä ajallista vertailua aikaan ennen rokotuksia.
3) Populaatissa levieävien varianttien lisäksi tartuntoihin vaikuttaa muut suojaustoimet. Rokotuskattavuuden kasvaessa yhteiskuntia on avattu, joten on odotettua, että tartuntoja raportoidaan enemmän.
4) Lokakuussa miltei 90% tehohoitoon joutuneista on on ihmisiä, joilla ei ole kahta rokotetta. Jo yksi rokote suojaa melko hyvin, koska täysin rokottamattomien osuus tehohoitopotilaista lähenee 80%. Kahden rokotteen saaneista tehohoitoon joutuneet ovat heitä, joiden immunipuolustus on oleellisesti heikentynyt korkean iän tai vakavan sairauden johdosta.
5) Mikään rokote ei anna 100% suojaa, mutta rokottamattoman riski sairastua vakavasti on monikymmenkertainen.
6) Kausi-influenssa on oireiltaan lievempi, mutta ymmärtääkseni virustyyppinä samankaltainen COVID-19 viruksen kanssa. Kausi-influenssa vaatii vuosittaisen rokotuksen, jolla suojataan riskiryhmiä. Harva rokote antaa elinikäisen suojan. Rokotteen uusiminen suojan ylläpitämiseksi on normaali käytäntö suurimmassa osassa rokotteita.
7) Tartuntojen määrä ei ylipäätään ole mielekäs mittari rokottamisen tehokkuudelle. Rokottaminen ei estä tartuntaa tai sairastumista. Jos rokottamisella sen sijaan pystytään estämään se, että suuri enemmistö rokotetuista välttää taudin aiheuttaman kuoleman tai vaikeat sairaalahoitoa tai tehohoitoa vaativat tautimuodot, rokottaminen on onnistunut.
8) Tällä hetkellä ei ole tiedossa rokotetta parempaa tapaa pyrkiä ehkäisemään kuolemia tai tehohoitoon joutumista.
Mikko Nieminen jo erittäin hyvin kommentoi. Vielä lisäyksenä: Rokotteen tehohan on deltavarianttia vastaan erinomainen vain jos puhutaan vakavimmista tautimuodoista. Lievempiin tapauksiin se on ihan hyvä, mutta ei niin loistava kuin alkuperäistä virusta vastaan.
Kiitos Mikko Niemiselle erinomaisesta summauksesta.
Tilastoihin voi vaikutta monenlaisia variaabeleita, jotka eivät ole tiedossa. Esim. kovin kuumissa maissa saattaa virus olla heikompi ja ihmisten luontainen vastustuskyky
epähygieenisissä slummeissa suurempi.
Rokotekattavuuden kehittyessä on myös rajoituksia helpotettu ja se näkyy tietysti tapausten samanaikaisen kasvuna. Se on eräänlaista nollasummapeliä. Mikä olisi tapausmäärä yhdessä rajoitusten ja rokotekattavuuden kanssa?
Mitähän reilu tunti sitten kirjoittamalleni kommentille tapahtui?
Ilmeisesti tämä nettialusta ei hyväksy sitä, jos kommentin sitaateissa on linkki sille sivulle, johon viitataan. Tästä syystä paria kommenttiani ei kai saa näkymään. – Blogistilla ne kenties näkyvät hyväksyntää odottelevina. Laitan kommenttini siten vielä kerran, mutta linkin paikalla on vain tiedonlähde yleisessä muodossa, jotta kukaan ei oleta minun levittävän omia ennakkoluulojani. Alla siis noin puolitoista tuntia sitten kirjoittamani kommentti:
Tapaus AstraZeneca
IS:n mukaan THL esitti aluksi: ”Jos syy-yhteys kuolemiin ja veritulppiin olisi, Britannian 11 miljoonaa annosta olisi sen jo paljastanut” (Ilta-Sanomat 15.3. 6:16)
Samoin IS uutisoi: ”Suomi jatkaa AstraZenecan korona-rokotteen käyttöä – Fimea ei pidä terveysriskinä” (Ilta-Sanomat 11.3. 16:00 | Päivitetty 11.3. 16:01)
Tilanne osoittautui kuitenkin monimutkaisemmaksi ja kohta ”turvallinen” rokottaminen keskeytettiin, ja 14.4.2021 THL ilmoitti myös itse: ”AstraZenecan koronarokotteen keskeytystä alle 65-vuotiailla jatketaan – THL arvioi keskeytyksen vaikutuksia rokotusohjelmaan” (THL 14.4.2021)
Tapaus Moderna
Nuorten rokottamista taas pidettiin aluksi Modernan suhteen turvallisena, mutta sitten ihmiset alkoivat huolestua mahdollisista haittavaikutuksista ja IS kertoo: ”Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n johtava asiantuntija Mia Kontio on kuullut ilmiöstä ja ihmettelee sitä. – Jostain syystä sitä ei ole joillain paikkakunnilla haluttu ottaa, Kontio vahvistaa. Hän ei pysty suoraan sanomaan syytä epäluuloisuudelle, koska sille ei ole oikein mitään järkevää syytä. (Ilta-Sanomat 10.8. 17:41)
Kuitenkin vain vähän myöhemmin (6.10) kävi ilmi, että ”Ruotsi ja Tanska keskeyttävät Moderna-rokotteen käytön nuorilla – THL:n Nohynek: Suomen linjaa tarkastellaan, päätös ehkä huomenna torstaina (Yle 6.10. 16:26)
•
Päivitetty 6.10. 16:46
Tämän jälkeen jo seuraavana päivänä Yle uutisoi: ”THL: Modernan rokotetta ei suositella toistaiseksi alle 30-vuotiaille miehille ” Yllätyksiä mRNA- että adenovirusrokotteiden jälkeen Olemme myös saaneet lukea lehdistä mm naisten kuukautishäiriöstä rokotteen jälkeen: ”Koronarokotteen jälkeen Jennin kuukautiset menivät aivan sekaisin – kolmet menkat viikon välein: ”Ajattelin, että vuodan kuiviin”- ” Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Satu Wedenojan mukaan yhteys koronarokotteen ja kuukautishäiriöiden välillä on todennäköinen. – Olisi tärkeää, että pystyisimme jatkossa vahvistamaan yhteyden tutkimuksen kautta. Hän epäilee, että kuukautishäiriöt ovat saattaneet jäädä aliraportoiduiksi. (MTV JULKAISTU 18.09.2021 12:15)
Näin huomaamme aivan yleistenkin tiedostuvälineiden kautta, että rokoteasia on paljon monimutkaisempi ja yllättävämpi kuin edes asiantuntijat antavat aluksi ymmärtää. Tässä valossa ymmärrän hyvin, ettei liika yksinkertaistaminen välttämättä vakuuta, kun arvioidaan hyötyjä ja haittoja. Erityisen ongelmallista on se, jos/kun asiantuntijat vaihtavat suosituksia ja vaikuttavat vaihtavan linjaansa yllättävänkin nopeaan tahtiin. Tällöin huomaan pyrkiväni asemoitumaan lääketieteeseen nähden maallikkona odottavalle kannalla ja varovani tässä asiassa esim. Raamatun käyttöä suuntaan tai toiseen.
Ahaa, tämän takiako minulle tuli yllättäen viesti, jonka mukaan kommentti odottaa hyväksyntää? Luulin sitä tekniseksi virheeksi.
On toki hankalaa jos asiantuntijat vaihtavat nopeasti kantaansa — mutta toisaalta, niin pitääkin jos tulee uusia todisteita.
Itse oletan, että näissä ei optimoida tarkasti vaan on aika vahva bias hoitamattomuuden suuntaan. Jos lääke pelastaa sata ja tappaa sivuvaikutuksena kymmenen, sitä ei anneta. Siksi odotan paljon vahvempa näyttöä ennenkuin pelkään rokotetta enemmän kuin tautia — enkä sitä tautiakaan nyt niin paljon omalta osaltani pelkää.
Ja esim. sydänlihastulehduksesta ks. https://blogit.ts.fi/terveys-tiede/onko-sydanlihastulehduksen-pelko-hyva-syy-jattaa-covid-rokotus-ottamatta/
Jep. Tekniikka on ihmeellistä!
Nähdäkseni tässä rokoteasiassa erään haasteen asettaa se, että rokotekampanjoinnin alkulupaukset olivat liian optimistisia, ja niitä koetettiin kai viranomaistaholta ylläpitää aika kauan kuten esim. silloin, kun THL:n johtava asiantuntija Mia Kontio, joka katsoo, ettei huolelle ole oikein mitään järkevää syytä, mutta pian tämän jälkeen Moderna-rokotetuote vedetäänkin pois nuorten aikuisten käytöstä! – Tästä syntyy lähes väistämättä sellainen vaikutelma, että virallisen terveydenhuollon ohi kulkee nopeampaa tietoa, joka ennakoi tulevaa paremmin kuin em. asiantuntija. – Nyt kun näyttää vielä kaiken lisäksi siltä, että samantyyppisesti kumuloituvaa haittavaikutusinformaatiota ikäänkuin tihkuu toistuvasti. Silloin juuri kukaan maallikko ei osaa arvioita, milloin saavutamme lopulta riittävät tiedot kaikista yhteenlasketuista haitoista. – Siksi en erityisemmin ihmettele, jos erityisesti ne nuoret, jotka eivät ole ensisijaisessa riskiryhmässä, jäävät odottavalle kannalle.
Minuakin on pyydetty käyttämään tämän mm ryhmän suhteen teologista arvovaltaani ja painostamaan odottavalla kannalla olevia ottamaan rokote yhteisen edun nimissä. Tästä olen kuitenkin pidättäytynyt, koska en ole teologina lääketieteen asiantuntija. Näen myös sen vaaran, että mikäli lähden käyttämään teologista arvovaltaa ilman katetta, voin aiheuttaa kolmenlaisen vahingon.
1) Ensiksikin voin puhua höpöä terveysvalistusta, koska en ole tämän alan asiantuntija.
2) Toiseksi se on tuskin Raamattu-teologian etu, jos satunkin puhumaan omiani (vaikka pyrkisin olemaan kuinka vilpitön).
3) Kolmanneksi teologin ei tulisi luoda seurakuntiin sellaisia jakolinjoja, jotka eivät ole selkeästi Raamatulla perusteltuja.
Jos yhteiskunta sallii vapauden ottaa tai olla ottamatta jokin rokote, vielä selkeämmin tämä vapaus täytyy silloin säilyttää seurakunnissa. Mikäli pastori asemoi itsensä (vieläpä ilman ehdottoman varmaa tietoa rokotteen lopullisista haitoista tai hyödyistä) jompaan kumpaan leiriin, hän saattaa silloin rajata kykyään palvella koko seurakuntaa.
Näistä edellä kuvatuista syistä johtuen pyrin pidättäytymään vahvoista kannanotoista korona-rokotteen suhteen, mutta pyrin noudattamaan työssäni suositusten mukaisia hygieniaohjeita. Näin toivon voivani olla edes pienessä määrin osa ongelman ratkaisua (tai ainakin sen keskellä vastuullisesti toimimista), enkä itsekin osa ongelmaa.
Manu, ymmärrän periaatteesi.
Toisaalta, eikö ole varmaa että mahdollinen haittavaikutus kohdistuu itseen ja hyödyt paitsi itseen myös muihin? Tällöin kai olisi jopa entistä kristillisempää ottaa ainakin oma piikkinsä.
Melkein kaikkiin lääkkeisiin liittyy mahdollisia haittavaikutuksia.
Ajatellaanpa, että otan päänsärkyyn burana 400 mg kalvopäällysteisen tabletin. Tästä haittavaikutuksena saatan kokea harha-aistimuksia, vainoharhaisuutta, verihiutaleiden vähenemistä, veren valkosolujen katoa, sarveiskalvomuutoksia, aivokalvontulehduksen, kuulonalenemaa, rytmihäiriöitä, ruuansulatuskanavan puhkeamisen, voimakkaita hilseileviä rakkuloita, munuaistoiminnan heikkenistä tai suoliston kuroumaa.
Kaikki edellämainitut ovat huomattavasti todennäköisempiä kuin koronavirusrokotteen, jopa pahamaineisen Astra-Zenegan sivuvaikutukset.
Lisäksi buranan käyttöön voi liittyä suurentunut sydäninfarktin tai aivohalvauksen riski, jonka vuoksi tuoteselosteessa kehoitetaan ottamaan välittömästi yhteyttä päivystyspolikliniikkaan jos kokee tabletin ottamisen jälkeen hengenahdistusta, nielun turvotusta tai verioksennusta.
Voi tietysti olla, että samat rokotekriittiset jättävät kaikki lääkkeet syömättä. Toki mielessäni käy myös se vaihtoehto, että rokotteiden osalta riskejä pohditaan jotenkin eri näkökulmasta kuin muiden lääkkeiden osalta.
Eli kun seuraavan kerran nappaat buranaa päänsärkyyn, muistathan että tulehduskipulääkkeet voivat aiheuttaa aivoinfarktin.
Jori: ”Toisaalta, eikö ole varmaa että mahdollinen haittavaikutus kohdistuu itseen ja hyödyt paitsi itseen myös muihin? Tällöin kai olisi jopa entistä kristillisempää ottaa ainakin oma piikkinsä.”
Toki tätä voi järkeillä hyvinkin monelta kannalta. Itse lähdin varmaan liikkeelle aika lailla kuvaamallasi tavalla. Siksi otin piikit. – Nyt puhutaan kuitenkin toisten vapaudesta toimia oman harkintansa mukaan. Näköjään teologit jakaantuvat tässä asiassa aika monellakin tavalla. Miksi näin on, se riippuu varmaan aika paljon siitä kuinka kiistattomana he näkevät nyt saavutetut näytöt puolesta tai vastaan.
Itse näen asian niin, että tässä vaiheessa rokotehyötyjen tai -haittojen arviointi on vielä kesken. Jo nyt esiin tulleiden hyöty/haitta -näyttöjen pohjalta moraalinen velvoittavuus ottaa rokote on kuitenkin vielä ainakin jossakin määrin suhteellinen asia, ei siten ehdoton moraalinen totuus. Tieto pitkän aikavälin hyödyistä ja haitoista on siten vielä jossakin määrin prosessissa.
Perinteinen teologinen hyve on jättää suhteellisille (maallisen regimentin asioille) moraalisen arvioinnin mahdollistavaa liikkumatilaa. Vastaavasti Pyhän Raamatun sanaa pidetään taas absoluuttisena ja fundamentaalisena, jonka tulisi ohjata kristityn valintoja ehdottomasti. Näin ollen, koska rokote haittoineen tai hyötyineen jää vain suhteellisesti perusteltujen velvoitteiden alueelle, ja siksi jätän sen edellyttämisen (tai siitä varoittamisen) näillä näkymin saarnojeni ulkopuolelle. – Mikäli näyttö muuttuu ratkaisevalla tavalla ehdottomampaan suuntaan esim. myös nuorten ikäluokkien rokottamisen suhteen, olen valmis harkitsemaan asiaan liittyviä kannanottoja uudelleen (puoleen tai toiseen näytön mukaan)…
Hyvä näkökulma Mikko Nieminen. Näitä rokotevastaisiltä kysyisin, että josko he uskaltavat kulkea kaupungilla sillä heidän todennäköisyytensä jäädä siellä auton alle ja kuolla tai loukkaantua on lähes samaa luokka kuin rokotevaarallisuus.