Älä siis ikinä, sinä kiusattu ja synnin raskauttama sielu, lähde ilman uskoa etsimään pyhitystä, vaan lähde liikkeelle uskomalla, että sinulla on Kristuksen tähden armo ja autuus, johon Jumala on valinnut sinut ennen maailman perustamista. (Ef. 1:4-5) Tämän ensin uskoessasi Pyhä Henki itse vaikuttaa sinussa uuden mielen ja tahdon, antaa anteeksi joka-aikaiset vajavuutesi, pukee Kristuksen vanhurskauteen ja valmistaa siihen täydellisyyteen, joka vasta tulevassa elämässä oikein ymmärretään. Tämän saamiseksi taistellaan uskon voimassa ja uudistetuin sydämin jo täällä, ”että me olisimme pyhät ja nuhteettomat hänen edessään, rakkaudessa”, ”saattaen pyhityksemme täydelliseksi Jumalan pelossa”. Tässä meillä on koko elinajaksemme oppimista, työtä ja taistelua, emmekä sittenkään tule täydellisiksi ennen kuin kirkkauden valtakunnassa. Mutta nyt me taistelemme armon valtakunnan suojissa, nimittäin syntien anteeksiantamuksen uskossa.
F. G. Hedberg, Uskonoppi Autuuteen, s. 43, SLEY, 1986. Sulku on allekirjoittaneen lisäys.
Mika
Kiitos sinulle erittäin hyvästä Hedbergin hyvän kirjan otteesta
Kiitos Jumalalle.
ON kyllä mielenkiintoinen tuo sana, että jo ennen kuin maailmaa aloitettiin luomaan niin jo silloin päätettiin, että Pekka saa omistaa Jumalan armon ihanana lahjana. Melkoisen pitkäjännitteistä on tämä Jumalan armotalouden hoito. Tuo tieto kyllä antaa aika vahvan pohjan sille, että voin uskoa, että kyllä se kuuluu minulle. Uskonelämäni alku ei ollutkaan siinä, kun päätin lähteä kirkkoon. Se oli jo ennen koko maailmakaikkeuden syntyä. Siinä Luojan päätöksessä. Ensin Jumala siis päätti että Pekka saa ottaa armon vastaan ja sitten Jumala laittoi rukkaset käteen ja alkoi rakentamaan.
Tarvitaanko lähetystyötä/evankeliointia/todistamista jos kaikki on jo ennalta määrätty? Mielenkiintoisia ovat nämä kiemurat… Tarvitaanko edes Raamattua, rukouksesta puhumattakaan?
Jumala on epäilemättä (ennalta) nähnyt ja tiennyt vaan onko määrännyt?
Jumala ei ole ennalta määrännyt ketään taivaaseen tai kadotukseen, koska hän haluaa, että kaikki ihmiset pelastuisivat ja tulisivat tuntemaan totuuden. 1. Tim. 2:4. Siksi kaikkialla maailmassa julistetaan evankeliumia, jotta mahdollisimman moni uskoisi Jeesukseen ja pelastuisi.
Juuri näin, mutta onko määrääminen ja valitseminen sitten eri asia?
Jumala on kaikkivaltiaana nähnyt etukäteen, kuka häneen tulee uskomaan. Uskovainen saa luottaa kuuluvansa valittuihin. Monet (eli kaikki) ovat kutsutut, mutta harvat valitut. Matt. 22:14. Usko ei kuitenkaan ole valitettavasti joka miehen. 2. Tess. 3:2.
Tuohon nimeni paikalle voi jokainen laittaa oman nimensä. Jeesus on kaikkien ihmisten Vapahtaja. Kaikille on tarjolla ilmainen pääsylippu Jumalanvaltakuntaan, mutta kaikki ei käytä tarjousta hyväkseen. Kuka mistäkin syystä. Joskus ennen syy saattoi olla uusi härkä, nyt ehkä uusi auto. Saattaa monia siinä vaiheessa harmittaa, kun huomaavat, että juhlien alkamisen jälkeen ei pääsylipulla enää pääse sisään. Tuossa on koko maailmanhistorian paras tarjous, mutta moni kulkee ohi ja menee muihin marketteihin ostoksille. Tässä kun ei tarvittaisi rahaa, eikä kultaa, niin tarjous ei kiinnosta.
Kyllä. Tuttu pienoisevankeliumi Joh. 3:16 sanoo: Sillä niin on Jumala MAAILMAA (eli KAIKKIA) rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä.
Veljet todistavat ihan oikein vaan eivät vastaa kysymykseen. Tässä on yksi niistä Raamatun teksteihin sisältyvistä, jos ei nyt ristiriidoista, niin ainakin epäloogisuuksista. Jumala näkee vaan ei määrää ja kuitenkin valitsee mutta on kaikkien Vapahtaja. Ei ihme etteivät kaikki ymmärrä…
Se joka vain yrittää ymmärtää ei voi löytää oikeaa tietä. Se tie on täysin tukossa. Oma ymmärrys on laitettava sivuun ja opittava ymmärtämään toisella tavalla. Se ymmärrys tulee uskon kautta, jonka saa lahjana. Kunhan sitä vain pyytää Häneltä. Hengellinen ymmärrys on myös ymmärrystä ja paljon loogisempaa, kuin omamme. Se on meille jopa liian yksinkertaista.
Ohutta yläpilveä, sanoisi säätieteilijä tuosta kommentistasi ?
Miten itse selittäisit kommenttisi?
Kyllä mielestäni meidän ymmärryksemme on ihan meidän omaamme, auttaa sitä sitten Pyhä Henki tai ei. Voisin kuvitella, että nämä tietyt epäloogisuudet Raamatun teksteissä johtuvat ainakin osittain juuri kirjoittajien inhimillisestä ymmärryksestä tai sen puutteesta. Sanat ei oikein riitä kuvaamaan näitä asioita. Paavalikin taisi miettiä usein, että miten näitä asioita oikein kuvailisi.
Näihin kysymyksiin tulee hakea vastauksia Raamatusta eikä omasta järjestä ja tarvittaessa myös selittää Raamattua Raamatulla eli ottaa esille ns. rinnakkaiskohtia. Joku on sanonut hyvin, että Raamattua tutkiessa järki on hyvä renki, mutta huono isäntä. Pyhän Hengen on avattava ihmiselle tämänkin totuuden, mistä nyt on puhuttu. Väittäisin, että järjen tulee olla Hengen valaisema ollakseen hyödyksi Raamattua luettaessa.
”Väittäisin, että järjen tulee olla Hengen valaisema ollakseen hyödyksi Raamattua luettaessa.”
Näin väittäisin minäkin. Mutta mistä ihmeestä tiedät, onko järkesi Hengen valaisema vai ei? Vai ajatteletko, että uskovan ihmisen järki on aina Hengen valaisema? Toivon silti, ettei kukaan heitä järkeään roskikseen siksi aikaa kun lukee Raamattua. Silloin saattaa tulla jopa vaarallisia tulkintoja. En kyllä edes tiedä miten ilman järkeä voi mitään tehdä, edes lukea Raamattua. Jos siellä vaikka puhutaan lohikäärmeestä niin en kyllä suostu uskomaan vastoin järkeä että sellaisia on… Ei ainakaan tässä maailmassa.
Lohikäärmeellä tarkoitetaan perkelettä, Jumalan vastustajaa. Ilm. 12:9. Jeesus on kuitenkin sitä voimakkaampi, koska Jeesukselle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä.
Enhän muuten ole väittänyt, että järkeä ei tarvita lainkaan Raamatun tutkimisessa.
Jos siellä vaikka puhutaan lohikäärmeestä niin en kyllä suostu uskomaan vastoin järkeä että sellaisia on… Ei ainakaan tässä maailmassa.
Käärme on olemassa. Sekä käärme että lohikäärme ovat symboleja vastustajalle. En minä sinua silti opeta kaima. Tottakai sinä nämä merkitykset ymmärrät aivan hyvin!
Heh… Olen minäkin käärmeitä nähnyt vaan en lohikäärmettä ?
Joo, tietenkin ne ovat taas sitä Raamatun runsasta kuvakieltä, jossa ei todellakaan aina pysy mukana, varsinkaan profeetallisissa teksteissä.
En oikeastaan ihmettele sitäkään, että jotkut mieltävät Raamatun satukirjaksi. Kuvakieli on usein niin sadunomaista tai joissain tapauksissa lähinnä kauhutarinaa… En voi sille mitään, että runsas kuvakieli häiritsee minua.
Hedbergin uskonoppi autuuteen oli aikoinaan minulle niin voimakas lukukokemus, että sitä voisi kuvata hurmokseksi. Kristus on uskomme alkaja ja täyttäjä.
Jep, minäkin muistan, että siitä löytyi armo ja vapaus ihan ainutlaatuisella tavalla. Sittemmin petyin pahasti nykyiseen evankeliseen liikkeeseen.
Eivät ole enää Hedbergin linjoilla vaan viidesläisyys on vähän niinkuin ”kaapannut” liikkeen…
Miten se käy järkeesi Kari Roos, että Jumala loi kaiken tyhjästä? Entä se, että koko maailman kaikki synti on sovitettu 2000 vuotta sitten? Entä se, että pelkästään uskomalla Vapahtajaan saa kaiken anteeksi? Minun järkeni ei riitä näitä käsittämään. Uskolla ne voin kuitenkin omistaa, mutta järkeni ei siihen kykene. Uskon kautta ymmärrän, että maailma on luotu Jumalan sanalla, syntini on sovitettu ja syntisenä olen silti Jumalalle rakas ja kallisarvoinen.
Olet täysin oikeassa, Pekka. Kiitos tästä.
Kaikkea ei tietenkään voi järjellä ymmärtää.
Tästä olen täysin samaa mieltä.
Hyppäsit nyt kuitenkin erilaisiin asioihin, mistä tässä kommentointiketjussa puhuttiin, kuten määräämisestä/valinnasta/näkemisestä ja siitä, mikä on kuvakieltä ja mikä ei ja miten kuvakieli tulisi ymmärtää.
Toisaalta väliäkö sillä, onko niin tai näin, kirjoitettu mikä kirjoitettu, on se sitten kirjoitettaessa ymmärretty niin tai näin. Jumalan totuus on Jumalan totuus, ymmärsi ihminen sitä tai ei. Enempää on paha mennä sanomaan.
On kuitenkin antoisaa edes yrittää ymmärtää jotakin ja siksi kai täälläkin näistä keskustellaan, eikö?
Herra Jumala! anna meille aina sinun Henkes, että me sitä taitaisimme ajatella ja tehdä, kuin oikia on, että me, jotka emme taida ilman sinutta olla, eläisimme myös sinun pyhän mieles jälkeen. Sinun Poikas Jesuksen Kristuksen meidän Herramme kautta. Amen.
Vanha Suomalainen Virsi- ja Evankeliumikirja, s. 566, Raumalla 1963.