Suljetuilla uskonnollisilla yhteisöillä ja kulteilla on sääntöjä ja näkemyksiä, joita ei mielellään levitellä turuilla ja toreilla kaikkien tietoisuuteen. Jehovan todistajat esimerkiksi mielellään kiistävät oman oppinsa hylkäämissäännöstä, jossa yhteisöstä lähteviä ei edes tervehditä ja läheisetkin hylätään totaalisesti. Samaan aikaan sääntö on kuitenkin todettavissa heidän materiaalista, niin kirjallisuudesta kuin vaikkapa videoista.
Yksi kulteille ominainen piirre on informaation rajoittaminen tai jopa kieltäminen. Informaation rajoittaminen koskee niin ulkopuolista kuin yhteisön sisäistä informaatioita. Sisäistä informaatiota jaetaan eri tavalla eri ryhmille. Seurakunnan vanhimmat ovat ratkaisevassa roolissa seurakuntien toiminnan suhteen, joten heille on laadittu oma salassa pidettävä ohjekirjansa.
Ohjekirja on tarkoitettu ainoastaan seurakunnan vanhimmille tai sitä korkeammille yhteisön jäsenille. Ohjekirjaa ei saa näyttää kenellekään muulle. Mikäli kirjan haluaa päällystää tai laminoita, tai siihen haluaa kierresidonnan, sen voi tehdä, mutta naiset eivät saa sitä tehdä. Mies, jos hän ei ole vanhin, voi laminoida kirjan vain jos toimenpidettä valvotaan.
Uskonnollisten kulttien salaiset ohjeet paljastavat niistä aina jotain oleellista. Yleensä ne paljastavat kultin pyrkimyksen kontrolloida jäseniään. Toisinaan ohjeet kertovat myös muista kulteille ominaisista piirteistä, kuten tieteenvastaisuudesta tai jopa lain kannalta kyseenalaisista toimintamalleista.
Seuraavassa muutama ote Jehovan todistajien vanhinten ohjekirjasta Paimentakaa Jumalan laumaa (2019).
Ensimmäinen ote kertoo miten tulee menetellä, jos yhteisöön kastautuvalla henkilöllä on HI- tai hepatiitti-virus
TARTUNTATAUTIA SAIRASTAVIEN KASTAMINEN
Kastettava saattaa kertoa vanhimmille, että hänellä on jokin tartuntatauti, kuten HIV/AIDS tai hepatiitti. Vanhimmiston koordinaattorin tulee siinä tapauksessa kertoa kastettavalle seuraavista vaihtoehdoista:
1) Kastettava voi olla läsnä omassa konventissaan ja kuunnella kastepuheen, minkä jälkeen hänet voidaan kastaa esimerkiksi joessa, järvessä tai meressä.
Jostain syystä Jehovan todistajien käsitys HIV:n ja hepatiitin tarttumisesta on jäänyt 80-luvulle. On ollut jo pitkään tiedossa, että HI-virusta ei voi saada arkipäivän kontakteissa, kuten saunan lauteilta, uimahallista tai WC-istuimesta. Hepatiittipositiiviset voivat käyttää yleisiä uimahalleja ihan normaalisti. Mitään terveydellistä syytä sille, että näiden virusten kantajia kohdellaan kastetilanteessa alentavasti, ei ole.
Toinen ote kirjasta kertoo kontrollista
Kuten jo aikaisemmin todettua, jäsenten kontrollointi kuuluu oleellisesti jokaisen kultin käsikirjan ensimmäisiin sääntöihin. Jehovan todistajilla kontrolli menee niin pitkälle, että mikäli heitä on syytä epäillä jostain, heitä saatetaan alkaa jopa vakoilemaan todisteiden saamiseksi. Jehovantodistajuudessa yleisin rike liittyy seksuaalisuuteen. Mikäli henkilöä epäillään aviorikoksesta, vanhinten ohjekirjassa kerrotaan miten epäillyn vakoileminen kannattaa järjestää todisteiden hankkimiseksi.
Seuraavassa esimerkkitapauksessa oikeuskomitean muodostaminen olisi perusteltua: Naimisissa oleva veli viettää kohtuuttomasti aikaa naispuolisen sihteerinsä kanssa työajan jälkeen mutta väittää, ettei heidän välillään ole romanttista kiinnostusta. Vaimo huolestuu ja kertoo asiasta vanhimmille, jotka antavat veljelle suoria neuvoja. Myöhemmin veli väittää lähtevänsä parin päivän pituiselle työomatkalle. Vaimon epäilykset heräävät, joten hän lähtee erään sukulaisensa kanssa seuraamaan miestä, joka meneekin sihteerin asunnolle. Illalla kello kymmenen aikaan he näkevät sihteerin päästävän miehen sisään, ja he pitävät asuntoa silmällä koko yön, kunnes mies poistuu asunnolta seitsemän aikaan aamulla. Kun vanhimmat keskustelevat veljen kanssa, hän myöntää olleensa koko yön samassa asunnossa sihteerinsä kanssa mutta kieltää syyllistyneensä aviorikokseen. Tällaisessa tapauksessa vanhimmilla on perusteet muodostaa oikeuskomitea, koska aihetodisteet viittaavat vahvasti siihen, että veli on syyllistynyt porneíaan, ja lisäksi veljen toiminta saattaa kertoa myös häpeämättömästä käytöksestä. Viattoman puolison omatunto voi sallia hänen ottaa avioeron ja avioitua uudelleen.
EROTETTUJEN JA ERONNEIDEN KULJETTAMINEN KOKOUKSIIN’Seurakunnasta erotettujen ja eronneiden odotetaan yleensä tekevän omat järjestelynsä päästäkseen seurakunnan kokouksiin. Jos joku erotettu tai eronnut pyrkii tosissaan korjaamaan suhteensa Jehovaan mutta ei pysty itse järjestämään kuljetusta kokouksiin, vanhimmat voivat harkita, voitaisiinko häntä auttaa jollakin tavalla. Avun tarve voi olla todellinen esimerkiksi silloin, jos henkilöllä ei ole autoa eivätkä hänen perheenjäsenensä tai muut pysty auttamaan häntä. Kenties valtakunnansalille ei ole mahdollista päästä julkisen liikenteen avulla tai henkilöllä ei ole varaa käyttää sitä. Voi olla, että hän ei pysty myöskään kävelemään kokouksiin pitkän välimatkan, turvallisuussyiden tai sääolojen vuoksi. Jos erotettua tai eronnutta autetaan pääsemään kokouksiin, julistajien ei tulisi kuitenkaan keskustella hänen kanssaan; tilanne olisi samankaltainen kuin jos joku kulkisi erotetun kanssa samalla bussilla (2. Joh. 10, 11). Jos tällaista apua järjestetään, vanhinten tulee olla tarkkaavaisia, ettei sitä käytetä väärin.
JOS SYYTETTY ON NAIMISISSA’Jos syytetty on naimisissa oleva sisar ja hänen miehensä on uskova, miehen on hyvä olla mukana kuulemisessa. Mies on perheen pää, ja hänestä voi olla paljon apua, kun vaimoa autetaan elpymään hengellisesti (1. Kor. 11:3). Jos vanhimmat uskovat, että aviomiestä ei olisi viisasta kutsua mukaan kuulemiseen, esimerkiksi vaimon turvallisuuden tai jonkin muun poikkeuksellisen syyn vuoksi, vanhinten tulee soittaa palvelusosastolle.’Jos syytetty on naimisissa oleva veli ja hänen vaimonsa on uskova, vaimo voi olla mukana kuulemisessa, jos veli niin haluaa.
Jos kirja olisi julkinen, niin lahkoon eksyneitä olisi paljon vähemmän.
Saattaisihan sekin vaikuttaa osaltaan. Nykyään tällaisiin kultteihin liitytään kuitenkin melko vähäisessä määrin ulkopuolelta, suurin osa uusista jäsenistä on todistajien omaa jälkikasvua.
Ja kun yhteisö suhtautui (etenkin) aikaisemmin hieman nihkeästi siihen että todistajat hankkivat lapsia, jäsenkato kiihtyy nykyään enenevissä määrin.
Umpipöhköä puuhaa. Todella erikoista sakkia tuntuvat olevan. Hyvä, että joku ottaa asiakseen valistaa julkisesti lahkon ulkopuolisiakin kansalaisia jehovantodistajien törkeästä käyttäytymisestä lähimmäisiään kohtaan.
Ymärtäähän sen hyvin kun lapset vievät vanhemmilta voimavaroja ja aikaa ja se kaikki on pois valtakunnan työltä.
Ja toinen syy on se, että aikaisemmin, etenkin 60-80-lukujen aikaan, jäseniä tuli paljon myös ulkopuolelta. Ihmisiä saatiin vielä silloin käännytettyä mukavasti, jolloin kasvu oli taattu ilman jälkikasvua. Suhtautumalla nihkeästi lasten hankkimiseen Jehovan todistajien yhteisö kylvi itselleen tuhon siemenet myöhempää aikaa ajatellen, nyt kun ulkopuolelta tulee enää harvakseltaan uusia jäseniä.
Suomessa esimerkiksi todistajien ikäjakauma on raskaasti kallellaan vanhempiin ihmisiin, joka tarkoittaa, että väkimäärä tulee laskemaan kiihtyvällä tahdilla.
Antero Syrjänen. Onko kyseinen opus vuotanut julkisuuteen ja onko se julkaistu jossakin?
On vuotanut ja löytyy täältä.
https://avoidjw.org/fi/paimentakaa-jumalan-laumaa/
Kristityksi tulemisen pitäisi vapauttaa eikä ”vankeuttaa”. Tässä se oleellinen ero.
Näin minäkin olen ymmärtänyt.
Aina yhtä mielenkiintoista, miten tällaiset kultit ajattelevat edustavansa ainoaa oikeaa totuutta, samalla kun jo perusasioissa ajellaan metsään niin että rytisee.
Minulle koko kultti näyttäytyy ovelana amerikkalaisena varojenkeruu järjestelmänä. Todistajilta vaaditaan materiaalin levittämistä, jonka he itse maksavat ja painot on kaikki valoissa.