Oulun lapsiraiskaukset ja murrosten Eurooppa

Mikä yhdistää keltaliivien mellakointia Ranskassa, entä Britannian vaikeaa Brexit-prosessia, Ruotsin vaikeutta muodostaa hallitusta tai Anne-Gret Kramp-Karrenbauerin nousua Saksan kristillisdemokraattien johtoon? Kärjistynyt suhtautuminen maahanmuuttoon on useimpien kysymysten taustalla.
_ _ _
Ulkoasiain valiokunnan puheenjohtaja Matti Vanhanen kommentoi ajan ilmiöitä Hesarin haastattelussa (15.12.). Hänen mukaansa ilmiöt versovat osittain samasta maaperästä. Taustalla on ihmisten jäsentymätöntä tyytymättömyyttä. Siksi vuosi 2018 liitettäneen historiankirjoituksessa kuohunnan vuosien sarjaan 1848, 1938, 1968.

Globalisaatio ja teknologian murros ovat synnyttäneet epävarmuutta ja kokemusta syrjään joutumisesta sekä pelkistettyjen ratkaisujen esiin nostamista. Yksi ratkaisu on lähteä kaduille mellakoimaan tai äänestää nationalistisia puolueita. Helsingin itsenäisyyspäivän äärioikeistolainen kulkue hakaristilippuineen oli osa samaa ilmiötä.

”Liiallinen yksilöllisyyden korostuminen on johtanut kansalaisten laiskistumiseen ja välinpitämättömyyteen. Kun maltillisia keskilinjan ihmisiä eivät yhteiskunnalliset asiat jaksa kiinnostaa, tilaa saavat ne, joiden sisäinen palo on suuri. He yleensä vastustavat jotain. … Jos laaja maltillinen enemmistö on vain hiljaa, se jättää tilaa autojen polttajille.”

Matti Vanhasen mielestä politiikassa on korostettava asia-argumentointia Twitter-letkautusten sijaan. Ehkä myös Eduskunnassa pitäisi suosia pidempiä ja analyyttisempiä puheenvuoroja, jotka tekevät oikeutta asioiden monimutkaisuudelle.
_ _ _
Anne-Gret Kramp-Karrenbauerin valinta Merkelin seuraajaksi Saksan kristillisdemokraattisen puolueen johdossa oli luottamuksen osoitus Merkelin edustamille asioille: Euroopan yhtenäisyyden vaalimiselle ja sosiaaliselle talouspolitiikalle. Molemmilla on kyky tehdä kompromisseja puolueen yhtenäisyyden vahvistamiseksi sekä voittaa vaaleja.

Samalla AKK:n valinta merkitsee Merkelin vapaamielisen linjan päivittämistä oikealle, konservatiivisille juurille. Nämä asiat on tuotu esille tuoreeltaan jo monissa kommenteissa.
_ _ _
CDU:n puheenjohtajan valintaprosessi on suoraa seurausta Saksaa ja koko Eurooppaa koettelevasta poliittisesta murroksesta. Siihen vaikuttavat ainakin seuraavat ilmiöt.

Näköpiirissä oleva ja jo toteutunut talouskasvu on hidastunut. Eurooppa näyttäytyy vanhalta ja väsyneeltä dynaamisen Kiinan ja muiden Aasian nousevien talouksien rinnalla. Samalla käsillä on valtava, koko ihmiskuntaa koskeva poliittinen, tekninen ja taloudellinen haaste leikata nopeasti hiilidioksidipäästöjä.

Keskiluokalla on vahva kokemus taloudellisen ja yhteiskunnallisen asemansa menettämisestä. Palkalla ei enää tule toimeen. Työsuhteet ovat epävarmoja. Ihmiset kokoontuvat kaduille. Ranskassa keltaliivit jatkavat vallankumouksellista perinnettä.

Matalasta syntyvyydestä seuraa taloudelle haasteita, kun verojen maksajia ja työntekijöitä on vähemmän. Työperäinen maahanmuutto voi olla osa ratkaisua mutta myös haaste, joka seuraa epäonnistuneesta kotoutumisesta tai laittomien siirtolaisten jäämisestä maahan.

Lähi-idästä ja Afrikasta saapuvat pakolaiset ovat olleet valtava sosiaalinen ja taloudellinen haaste erityisesti Saksalle. Maahanmuuttomyönteisyys on kääntynyt kriittisyydeksi. Kölnin uudenvuodenyö 2015/16 oli käännekohta, kun noin 1000 pohjoisafrikkalaista miestä syyllistyi naisten ahdisteluun. Rikoksia oli yli 1000, joista 384 seksuaalirikoksia. Kaksi liberaalin yhteiskunnan arvoa – maahanmuuttomyönteisyys ja naisten oikeus koskemattomuuteen – joutui vastakkain.
_ _ _
Sama käänne näkyi myös Suomessa, kun kahdeksan pakolaisena Suomeen tullutta miestä oli raiskannut toistuvasti kaksi alle 15-vuotiasta tyttöä Oulussa. Itsenäisyyspäivänä pääministeri Sipilä, sisäministeri Mykkänen ja Tasavallan presidentti Sauli Niinistö tuomitsivat jyrkin sanoin rikokset: ”Julki tulleet rikosepäilyt järkyttävät meitä täydellisellä epäinhimillisyydellään…Oikeus koskemattomuuteen kuuluu niihin arvoihin, joihin yhteiskuntamme perustuu ja joita jokaisen täällä on noudatettava … On osoitettava lujuutta, jotta kykenemme entistä tiukemmin ehkäisemään pahaa. Niin varmistamme, että Suomi on jatkossakin oikeudenmukainen ja turvallinen maa.” (Presidentti Niinistö).

Hesari julkisti kommentit 6.12. ja seuraavan päivän lehdessä ilmestyi vielä sisäministeri Mykkäsen haastattelu. Hän pohtii siinä uusia ja tehokkaampia keinoja, joilla saadaan maahanmuuttajataustaiset ihmiset nykyistä paremmin sitoutettua suomalaiseen arvopohjaan.
_ _ _
Myös Oulun piispa Jukka Keskitalo antoi tiedotteen asiasta. Hän viittaa Helsingin hovioikeudessa äskettäin käsiteltyyn tapaukseen, jossa syyrialaistaustainen, raiskauksista tuomion saanut henkilö vaati lievennystä tuomioonsa vetoamalla kulttuurieroihin. Raiskaajan mukaan naisen ja miehen asema suomalaisessa yhteiskunnassa on erilainen kuin mihin hän oli synnyinmaassaan tottunut. Siksi saatuun tuomioon olisi hänen mielestään pitänyt saada lievennystä.

Keskitalo toteaa: ”Tällainen kulttuurinen moninaisuus ei todellakaan ole rikkaus, vaan piirre, joka on määrätietoisesti kitkettävä pois. Onneksi Helsingin hovioikeus ei lieventänyt tuomiota ja näin osoitti, ettei suomalainen yhteiskunta tällaista hyväksy….Maahanmuuttajien kotoutuksessa miehen ja naisen tasavertaisen aseman alleviivaamiseen on kiinnitettävä aiempaa enemmän huomiota.” (Kotimaa24 5.12.)
_ _ _ _
Valtiojohdon ja kirkon johdon näkyvä esiintulo asiassa oli tarpeen. Sillä annettiin viesti, ettei maahanmuuttajien seksuaalirikoksiin suhtauduta välinpitämättömästi.

Jotkut maahanmuuttajaryhmät ovat vahvasti yliedustettuina seksuaalirikoksissa. Näitä koskevia uutisia olen nähnyt säännöllisesti lehtien sivuilla, mutta en kommentointia tai analyysiä syistä. Ehkä se olisi koettu maahanmuuttajien suvaitsemisen vastaiseksi?

Vaikeneminen rikoksista olisi toisaalta vaalityötä maahanmuuttovastaisten populistipuolueiden kannatuksen hyväksi – seurauksena perinteisten kansapuolueiden (SDP, Kok, Kesk) kannatuksen lasku – sama ilmiö, joka on toistunut monissa Euroopan maissa, Ruotsissa, Saksassa, Itävallassa, Ranskassa, Espanjassa sekä Visegrad-maissa.

Epäilemättä on ollut arkuutta sanoa asiasta mitään, ettei maahanmuuttajia leimata ryhmänä. Valtiojohdon asianmukainen esiintulo asiassa synnytti kuitenkin odotetun vastareaktion: maahanmuuttajia on taas leimattu! (HS Mielipide 14.12.).
_ _ _
Kasvava maahanmuuttokriittisyys on mullistanut poliittisen kentän eri maissa. Äärioikeistolaiset ja nationalistiset puolueet ovat nostaneet kannatustaan ja saaneet useita edustajia eri maiden parlamentteihin. Samalla perinteiset kansanpuolueet ovat menettäneet kannatustaan. Tästä on seurannut suuria vaikeuksia hallitusten muodostamiselle esimerkiksi Saksassa ja Ruotsissa.

Muuttunut poliittinen tilanne on pakottanut Saksan kristillisdemokraatteja muuttamaan painotustaan kriittisemmäksi maahanmuuttoa kohtaan, jotta puolue ei menettäisi kannatustaan oikealle. AKK:n linja maahanmuuttoon on selvästi kriittisempi kuin Merkelillä, jota on syytetty käsistä riistäytyneen maahanmuuton ongelmista. Ensimmäisen viikkonsa aikana CDU:n puheenjohtajajana hän on myös kiinnittänyt huomiota abortteja vastoin lakia mainostaviin klinikoihin.
_ _ _

Blogissani viime tammikuussa (24.1.2018) pidin AKK:ta todennäköisenä Merkelin seuraajana ja luonnehdin häntä mm. seuraavasti:

”Annegret Kramp-Karrenbauer on ottanut näkyvästi kantaa myös avioliittokysymyksiin ja parisuhteisiin. Hänen mielestään avioliiton määritteleminen ”pysyväksi tarkoitetuksi vastuusuhteeksi” avaa mahdollisuuden lähisukulaisten tai useampien kuin kahden ihmisen avioliitoille. Tähän eräät SPD:n, Linken ja vihreiden poliitikot älähtivät, että Kramp-Karrenbauer olisi rinnastanut homoseksuaalisuuden moniavioisuuteen tai insestiin. Berliinin CSD:n jäsen käynnisti oikeusprosessin Kramp-Karrenbaueria vastaan loukkauksesta ja kiihotuksesta kansanryhmää vastaan. Jutussa ei ollut kuitenkaan tästä näyttöä ja se raukesi. Kramp-Karrenbauer puolestaan totesi debatista sen osoittaneen, etteivät ”avioliitto kaikille” (”Ehe für alle”) –liikkeen kannattajat siedä toisenlaisia mielipiteitä.

Kramp-Karrenbauerin tausta on konservatiivisesta katolisesta perheestä. Tämä miellyttänee monia erityisesti baijerilaisessa sisarpuolueessa CSU:ssa. Angela Merkel nousee hänkin kristillisestä taustasta evankelisen papin tyttärenä. Tämä ei ollut helppo lähtökohta 1970-80-lukujen DDR:ssa. Vakaumus punnittiin. Nyt vakaumus punnitaan kamppailuissa sukupuolta ja seksuaalisuutta koskevissa väännöissä, joissa kristillinen ja myös muiden uskontojen edustama avioliitto- ja ihmiskäsitys kahdesta toisiaan täydentävästä sukupuolesta halutaan kiistää.”