Kirkolle on tehty uusi Ovet auki -strategia. Se on julkaistu täällä.
Yleisesti ottaen paperi vaikuttaa todella hyvältä! Nostan tässä joitakin pointteja esille mutta kehotan jokaista lukaisemaan itse tuotoksen – se on varsin tiivis, joten sen voi nopeasti hahmottaa. Asiaa on kuitenkin niin paljon, etten millään kykene kaikkea kommentoimaan.
Strategia alkaa väkevästi: ”Kirkon perustehtävä eli missio on edistää Jumalan valtakuntaa ja julistaa Jeesusta Kristusta maailman pelastajana.”Voiko tuota enää kirkkaammin sanoa! Jos kirkko edistää tätä aina ja kaikkialla, niin meille käy hyvin. Kirkas ja rohkea Jeesus-julistus ja kokonaisvaltainen visio valtakunnasta jo nyt mutta täytenä sitten perillä on voittava konsepti. Karsitaan turha ja panostetaan näihin. Sama näkyy ensimmäisen alakohdan ensimmäisenä tavoitteena: ”Julistamme rohkeasti evankeliumia Kristuksesta muuttuvassa yhteiskunnassa ja uskonnollisessa kentässä.” Sekä sen neljännessä alakohdassa: ”Pyrimme entistä vahvemmin vuorovaikutukseen heidän kanssaan, jotka eivät ole vielä tai enää kirkon jäseniä.”
Kunpa tämä rohkea missionaarinen pääviesti kuultaisiin seurakunnissa kautta maan. Me emme voi enää ajatella, että seurakuntaelämä on systeemin pyörittämistä vaan maamme on yhä selkeämmin lähetyskenttä. En ole vuosiin todistanut esim. evankelioimiskampanjaa, jossa kirkko olisi ollut keskeinen toimija. Tuokoon nyt uusi strategia tätä kipinää takaisin. Kansa on etääntynyt kauas uskon ydinasioista, mutta vielä voidaan pelastaa paljon, jos otamme missiomme todesta.
Yhteisö
Erinomainen on myös toinen pääkohta: ”Kirkko on osallisuuden ja vieraanvaraisuuden yhteisö. Kirkko toimii niin, että jokainen kokee seurakuntayhteyden voimavarakseen”
Kirkon itseymmärrys jo tunnustuksessamme on yhteisö, pyhien yhteisö. Kuitenkin viime vuosikymmenet olemme kulkeneet kohti aivan toisenlaista mallia: kirkon työntekijät kohtaavat yksilöitä. Toivon, että uuden strategian myötä suunta kääntyy. Työntekijöiden ensisijainen tehtävä on koota laumaa, vapauttaa ihmisten lahjoja ja kutsumuksia ja synnyttää kansanliike, joka toteuttaa kirkon missiota, kuten strategiassa sanotaankin:”Seurakuntien elämä rakentuu entistä vahvemmin seurakuntalaisten aloitteellisuuden, osaamisen ja lahjojen varaan. Rakennamme luottamusta, yhteisöllisyyttä ja yhdessä tekemisen kulttuuria. Työntekijän rooli muuttuu enemmän mahdollistajaksi ja valmentajaksi.”
Toisaalta olisin kaivannut strategiaan vielä kirkkaampaa visiota yhteisöllisyyden luonteesta ja askelmerkeistä kohti sitä. Niin helposti yhteisöllisyys on vain muotisana, jolle kukin antaa omanlaisensa merkityksen. Mitä kirkossa tarkoitetaan yhteisölle? Missä mielessä seurakunta on yhteisö? Ehkä strategian ymmärrys siitä, mikä on seurakunta kaipaisi vielä kirkastamista. Mutta toisaalta se taitaa olla varsin epäselvää kirkolle muutenkin, joten ei vaadita yhdeltä paperilta liikoja.
Valtakunta
Iloisten myös kokonaisvaltaisesta missiosta, jossa nähdään kuinka kirkko voi palvella sekä hengellisesti että aineellisesti ja jopa yhteiskunnallisena vaikuttajana. Valtakunta-teologia on aivan upea työkalu hahmottaa näiden eri puolien ykseyttä esim. Jeesuksen toimintatavassa.
Uushenkisyyden ja kokemuksellisuuden tunnistaminen on myös tärkeää. Uushenkiset ihmiset eivät oikein ota kirkko tosissaan hengellisenä toimijana. Heille se on liian laitosmainen ja maallinen – uskokaa tai älkää. Siksi on hyvä, että uusi strategia ymmärtää tämän puolen.
Luovuus
Niinikään kokeilukulttuurin suosimista pidän onnistuneena linjana. Kirkko on liian kontrolloiva ja turvallisuushakuinen. Itsekin olen koko pappisurani saanut kirkon johdolta korjaavaa palautetta – tosin myös kannustusta – uusista avauksista. Meidän ei pidä pelätä rohkeita liikkeitä, senkään uhalla, että jokin menee pieleen. Se on lopulta ainoa tie löytää uutta. Erityisesti meidän pitää päästää seurakuntalaiset hääräämään vapaasti ja luomaan uutta.Paljon muutakin hyvää strategiassa on mutta nämä kohdat ilahduttavat erityisesti. Hyvä hyvä!
Mikä sinua uudessa strategiassa erityisesti innostaa?
Ai niin, otsikon sana seksikäs oli vain kikka saada lukijoita – eihän täällä kukaan lue muita kuin seksi-aiheisia kirjoituksia…
Strategia on kirjoitettua sanaa uskossa eteenpäin katsomiseen mutta kirkkomme papit ovat luvanneet ja tahtoneet tehdä sen mitä kirkon järjestys ja laki sanovat.
Näin enempään ryhtyminen voi tuoda pyyhkeitä tekemisessä aloitteellisuudessa.
Katsoin jonkun matkaa viitteestänne, ”täällä”, ja siellä alkuosissa ei nyt puhuttu Jumalanpalveluksesta keskiönä minne kaikkien työntekijöiden tulisi puhaltaa. No, ehkä se tulee myöhemmin.
Kuitenkin samassa alussa puhutaan Kristuksen pelastusyhteyteen pääsemisestä.
Olisiko näin kirjoittajilla tarkastuksessa ote lipsunut vaan onko kyse muusta, ja ehkäpä kirkkopoliikan ajanmukaistuksista.
Ehkä perinteeseen palataan myöhemmin mutta kaikkea en lukenut.
Katsomatta koko strategiaa näin uskaltaisin sanoa alkuosassa olevan missio sanan katsomisesta jotakin.
Kirkkomme järjestys ja laki eivät nykyisellään velvoita virassaolevaa pappia katsomaan kuin edellä mainittujen velvoitteiden perään.
Eikö näin jalkautumisen tulisi lähteä kirkon järjestyksestä katsoa Evankeliumin asiaa myös jalkatyönä eikä hyvää tarkoittavista kirjauksista yhdenlaisessa reformin strategiassa.
Minne ovat kadonneet pappiemme haryauskirjoitukset. Luulisi niitä olevan määrin jotta omansa julkaisemista saisi odottaa.
Haryauskirjoitus tarkoittaa näin hartauskirjoitusta,
Ylläpidolle tiedoksi, että uudessa systeemissä on bugeja. Teksti hyppii miten sattuu, varsinkin kännykän ruudulla, eikä sitä meinaa saada millään asemoiduksi oikein.
Luin otsikon kyllä ironisena heittona, mutta se olikin kikka saada lukijoita! – Sitten jokunen kommentti: Minustakin strategiassa on hyviä aineksia. Se on kuitenkin liian pitkä ja siitä puuttuu innostava, ehkä ylireipas visio ja innostaminen. Yksi perusongelma on, että strategiaa on vaikea valuttaa ylhäältä alaspäin vaan sen tulisi nousta alhaalta sivuilla ja ylös. Siten jokaisen seurakunnan pitäisi löytää oma vahva strategia ja sen visio ja painopisteet. Oikeastaan strategian ydinasiat pitäisi kuvata yhdellä sivulla tai yhdellä kuvalla.
Pahoittelut Toivo halpahintaisesta kikkailusta…viattomat sielut joutuvat lukemaan strategiapapereita!
Huomiosi ovat aivan totta. Ovet auki on ihan hyvä kiteytys ydinsuunnasta mutta ehkä tosiaan maailman muuttamisen palo vähän puuttuu. Tai on sitä mutta tuleeko tarpeeksi läpi. Minusta kuitekin asiat on saatu varsin tiiviiseen muotoon siihen nähden, miten paljon niitä on. Ehkä on sitten liikaa.
Toisaalta eikös tämä kirkon strategia ole lähinnä taustapaperi seurakuntien vastaaville. Siinä mielessä tällainen vähän laajempi voi olla hyväkin ratkaisu; seurakunnat sitten poimivat niitä teemoja, jotka ovat niillä ajankohtaisia.
Timo, Näin se on, että tuo on tausta-aineisto seurakunnille. Ja ei tarvitse pahoitella kikkaa, sillä somesta bongasin strategian jo eilen ja ehdinpä lähettää sen jo omalla työtiimille tänään päivällä. 🙂
”Maailman pelastajana. ”
Maailma pelastuu, tai tuhoutuu ihmisen toimista, mikään ulkopuolinen ei tule sitä pelastamaan. Ei armosta eikä uskosta.
Me saamme sen mitä me ansaitsemme.
Siinä se on oikeudenmukaisiuus.
Pastorit Loikkanen ja Pöyhönen ovat oikeassa. Suomen herätysliikkeiden historiat ovat useimmiten alkaneet ”maallikkojen” keskeltä. Herätystä ovat myöhemmin papit pyrkineet saamaan oikeille urille eli ”raittiiksi”. Herätysliikkeet ovat myöhemmin hyväksyneet tiettyjä pappeja ns. omikseen. Vieläkin saatetaan kirkon työntekijöiltä kysellä herätysliike-taustaa virkaan valittaessa? Turvallisinta on tällaisessa tentissä vastata herännäisyys, joka tänään…..? Kirjoita loppu pisteiden kohdalle, niinkuin itse parhaaksi liikkeen linjauksien ajattelet olevan, lyhyesti tai pitkään, kiitos!
”Jotkut” (lähdettä en osaa nimetä) ovat sanoneet ja ajatelleet Suomen kirkkohistorian valossa ”tämän päivän” missioista, että herätys ei synny niin, että perustetaan toimikunta tai organisaatio, vaan herätys saadaan Jumalalta. Samaan toimikuntien-organisaatioiden -päätöksien -sarjaan kuuluu ylhäältä alaspäin johdettuna ” kirkon ”ovet auki-strategia”?
Kaikella kunnialla. Jos ottaa todesta sanan strategia ,niin lähtökohtan on se, että ollaan jonkinlaisessa taistelutilanteessa . Mikä on se taistelu johon kirkko osallistuu? Käydäänkö puolustus-sotaa vai hyökkäys-sotaa?
Ennenvanhaan ongelma sanoitettiin siten, että katsottiin maailman olevan pahan vallassa ja synti oli oireena siitä.
Tuossa julistukseessa analysoidaan globaalisia ja yhteiskunnallisia ongelmia maallisin termein. Onko niillä jotain tekemistä synnin ja maailman pahuuden kanssa? Kun kirkko tarjoaa maailmalle pelastusta, niin kai pitäisi suoraan sanoa että pelstusta mistä? Ilmastokriisistäkö?
Strategialla pyritään sodan voittamiseen tai ainakin siitä hengissä selviämiseen. Jotta se sotiminen olisi tehokasta tai ylimalkaan toimivaa, niin ratkaisevaa on operatiivinen taso. Operaatioiden onnistuminen riippuu sekä taloudellisista että elävistä voimavaroista.
Operaatiot suoritetaan joukko-osastoissa siis seurakunnissa. Operaattioilla on oltava johtoporras ja toimeenpaneva jalkaväki. Nykyjään operatiivinen toiminta seurakunnissa muistuttaa Ruotsin armeijan tilannetta. Siellä on 15000 upseeria ja 4000 sotilasta. Seurakuntien toiminta on melkein yksiomaan upseeriluokkaa vastaavien toimihenkilöiden käsissä . Millä joukoilla kirkko voi vakuuttaa maailman siitä että pelastus on tulossa? Niillä eläkeläisilläkö jotka vielä urheasti käyvät hartauksissa?
Eli turhauttavia asioita ja todellisuudelle vieraita odotuksia löytyi roppakaupalla . Puhumattakaan siitä että sieltä ei löytynyt yhtään sellaista ajatusta jota ei olisi jo moneen kertaan pureskeltu. Mikä tuossa voi olla inspiroivaa, puhumattakaan seksikästä? Ajatus on vähän samanlainen kun ruotsalisen ministerin julistus jonka mukaan verot ovat seksikkäitä.
Ymmärrän kyllä, että kun toimikuntia luodaan niin niiden tule tuottaa kaiken maailman muistioita. Mutta korkeastikoulutetuut olisivat voineet kirjoittaa hyvän muistion.
Olisi ollut piristävää jos esityksessä olisi ollut vähän enemmän jotakin siitä miksi maailma tarvitsee kristinuskoa ja mikä on se toivon sanoma maailmalle ? Eli mikä on se tuote jota halutaan myydä maailmalle? Ketkä ovat niitä myyntimiehiä ?
Mitähän joku kirkkoherra tai kappalainen jossain suurseurakunnassa tuumii tällaisia papereita lukiessaan? Mikä tässä voisi nostaa jumlanpalveluksessa kävijöiden määrää, lisätä kastettavien lasten määrää? Estää kirkostaeroamista?
Voi tietenki kysyä takaisin ,että mitä minulla olisi ehdottaa kirkolliselle toiminnalle? Joo, keskittyä enemän oman seurakunnan toimintaan maailmaa syleilemisen sijasta. Jos oman seurakunnan saa edes hieman saa elävämmäksi , niin sillä on oma vetovoimansa.
Maailma on jo menetetty, mutta muutamille sen jäsenille voisi tarjota lepopaikkaa maailmasta.
Kiitos, Markku, terävän viiltävästä anlyysista. Se tuntuu jopa ylikriittiseltä, mutta samalla se tuntuu kuitenkin todelta. Tuon kommentin keskiosan ja lopun tiivistykset ovat loistavat!
Kiitos Timolla nopeasta blogista, ja Markku Hirnille jälleen kristallinkirkkaasta kyseenalaistamisesta, joita usein teoriassa arvostetaan mutta käytännnössä ei niinkään. Timo on spontaanisti innostunut tietyistä tuoreista ilmaisuista, ja Markulta tulee tasaisen tappavaa vastapalloa. Tämä on mielestäni paras:
”Operaatiot suoritetaan joukko-osastoissa siis seurakunnissa. Operaattioilla on oltava johtoporras ja toimeenpaneva jalkaväki. Nykyjään operatiivinen toiminta seurakunnissa muistuttaa Ruotsin armeijan tilannetta. Siellä on 15000 upseeria ja 4000 sotilasta. Seurakuntien toiminta on melkein yksiomaan upseeriluokkaa vastaavien toimihenkilöiden käsissä . Millä joukoilla kirkko voi vakuuttaa maailman siitä että pelastus on tulossa? Niillä eläkeläisilläkö jotka vielä urheasti käyvät hartauksissa? ”
Samalla siinä on sanottu tärkein ”strateginen” valinta, joka tässä ”muistiossa” olisi pitänyt paljon keskeisemmin ja panavammin ilmaista – uskallan sanoa tämän silläkin riskillä että se on siellä, kunhan ehdin lukea. Upseeritasoa vastaavilla toimihenkilöillä on suuri vastuu siinä kun miettivät omia sovelluksiaan seurakunnissa!
En tiedä tarvittaisiinko tässä uusi ylipäällikön päiväkäsky kirkkoherroille että pankaa nyt jo kiireesti toimeksi. Muuten olen Markku Hirnin kanssa samaa mieltä siitä että tällaista suunnitelmaa pitäisi sekä nimittää että sanoittaa jotenkin rauhallisemmilla ja selkokielisemmillä sanoilla.
Pöyhönen: ”Me emme voi enää ajatella, että seurakuntaelämä on systeemin pyörittämistä vaan maamme on yhä selkeämmin lähetyskenttä. ”
Meinaatko, että Jumalalta katoaa yksikään niistä, joista apostoli kertoo:
”Mutta me tiedämme, että kaikki yhdessä vaikuttaa niiden parhaaksi, jotka Jumalaa rakastavat, niiden, jotka hänen aivoituksensa mukaan ovat kutsutut. Sillä ne, jotka hän on edeltätuntenut, hän on myös edeltämäärännyt Poikansa kuvan kaltaisiksi, että hän olisi esikoinen monien veljien joukossa; mutta jotka hän on edeltämäärännyt, ne hän on myös kutsunut; ja jotka hän on kutsunut, ne hän on myös vanhurskauttanut; mutta jotka hän on vanhurskauttanut, ne hän on myös kirkastanut.”
Katsotaan lausetta ”hänen aivoituksensa mukaan ovat kutsutut”. Ei yksikään tule puuttumaan, joten ei tarvitse ihmisten huolehtia kenenkään pelastuksesta.
Joten mikä ja missä on kirkon ja kristityn missio?
Kyllä, Kuolema on hyvin armollinen se ei jätä yhtäkään meistä.
Se on myös lahjavanhurskaus, kuollut ihminen on hyvä ihminen, ei tee enää syntiä.
”Sillä kuollessaan ihminen vanhurskautuu pois synnistä. ”
Se ei tietenkään poista sitä, mitä on eläissään tehnyt. Sillä on merkitystä lähimmäisten ja tulevien sukupolvien kannalta. Maan paskojat, murhamiehet, vihanlietsojat ja valehtelijat ovat lianneet nimensä, ja heidän helvettinsä olkoon se, että heidän nimensä muisto ei ole kunnioitettu.
Matti Alahuhdan kirjasta löysin ajatuksen, jonka mukaan strategian luominen ei ole pääasia vaan se onnistutaanko se toteuttamaan.
Vapaaehtoisten omaehtoinen toimintakaan ei onnistu tosta vaan. Siihen tarvitaan koulutusta työntekijöille ja vapaaehtoisille. Muuten edessä on monta katkeraa pettymystä puolin ja toisin.
Tämäpä se todellinen koetus on! Helppohan papereita on kirjoitella mutta toteutus ratkaisee.
Seurakunnan rakentaminen missionaariseksi yhteisöksi joka vapauttaa ihmisten lahjat ja innostuksen on täysin mahdollista. Maailmalla on paljon osaamista ja työkaluja, jotka toimivat myös Suomessa. Hengen uudistus on erikoistunut asiaan ja auttaa mielellään!