Käsillä oleva pääsiäinen on monitahoinen ja monista juurista nouseva juhla. Sillä on meillä liittymäkohtia ainakin taiteeseen, kansanperinteeseen, kulttuuriin, kulinarismiin ja sisustukseen. Meillä ja muualla läntisessä maailmassa joulu lienee vielä elämässä näkyvämpi ja vaikuttavampi juhla kuin pääsiäinen, mutta pääsiäisen merkitys juhla-aikana tuntuu kasvavan.
Pääsiäisen taustat
Pääsiäisen kaikkein keskeisin tausta on tietenkin juutalais-kristillinen. Juutalainen perinne pilkahtelee esille siellä täällä, vaikka moni ei vaikkapa meillä tarkkaan tiedäkään juutalaisen pääsiäisen sisältöä. Juutalaiset juhlivat pesah-juhlaa Egyptin orjuudesta vapautumisen juhlana. Se on suuri juhla.
Meillä pääsiäinen on kristillinen juhla, johon sekoittuu kansanperinteen ja kulttuurimme aineksia. Maailmassa lienee harvoja ihmisiä, jotka eivät tiedä kristillisen pääsiäisen peruskertomuksia. Nehän kertovat Jeesuksen elämän viimeisistä päivistä, hänen ristinkuolemastaan, hautaamisestaan, ylösnousemuksestaan ja ilmestymisistään seuraajilleen. Taiteessa pääsiäisen vaikutus lienee suurempi kuin joulun vaikutus, vaikka asiaa ei lienekään tutkittu tai mitattu.
Risti ja krusifiksi
Kristinuskon vai pitäisikö sanoa ristin-uskon keskeinen symboli on risti. Se on sikäli outoa, että risti oli julman teloitusväline. Toinen perussymboli on krusifiksi eli Ristiinnaulitun kuva. Siinä Jeesus on ristillä. Kaikissa kirkoissa ja kristittyjen tiloissa ovat nämä symbolit. Toki niissä on muitakin symboleja. Krusifiksi kertoo Jeesuksen kärsimyksestä ja sovitustyöstä ja tyhjä risti kertoo myös hänen ylösnousemuksestaan.
Uuden testamentin evankeliumit kertovat pääsiäisen tapahtumat. Ne lienevät myös ei-uskoville kiistatta historiallisesti tapahtuneita asioita. Jeesuksesta ja hänen kohtalostaan on mainintoja myös sen ajan historiakirjoituksissa. Suurin kysymys liittyy siihen, mistä kristillinen usko evankeliumien mukaan lopulta sai alkunsa.
Ylösnousemusuutinen synnytti uskon
Kristillinen usko ei saanut alkunsa rististä vaan ylösnousemuksesta, ylösnousemusuutisesta. Se oli aluksi kaikessa lyhyydessään muodossa: Hän ei ole täällä. Hän on noussut ylös! Uskomme mukaan ylösnousemustapahtuma on historiassa ja maailmassa tapahtunut asia, joka kuitenkin rikkoo tämän maailman lainalaisuudet ja rajat. Jumalan valtakunnan todellisuus oli ja on siinä läsnä. Teloitettu ja kuollut nousi kolmantena päivänä kuolleista ja ilmestyi ihmisille. Ylösnousemusuutisesta syntynyt usko sai jatkumon helluntaina ja kirkon syntymisessä.
Paavali kuvaa laajasti perustellen kirjeissään (erityisesti 1. Kor. 15) ylösnousemuksen asemaa ja merkitystä. Hän toteaa, että ylösnousemus on tapahtunut ja että sillä on merkittävät seuraamukset. Samalla hän toteaa, että ellei Kristusta herätetty, on kristittyjen usko turha. Paavali korostaa, että kuolleiden ylösnousemus on mahdollinen juuri Kristuksen ylösnousemuksen takia. Paavalin päättelyketjuihin on helppo yhtyä: Kaikki kristinuskossa rakentuu sen varaan, uskommeko ylösnousemussanomaan vai emme.
Pääsiäisen sanoma on sovituksessa, syntien anteeksisaamisessa Jeesuksen ristinkuoleman tähden ja siihen turvaten. Pääsiäisen suuri viesti on Jeesuksen ylösnousemuksessa. Hän nousi kuolleista ”esikoisena niiden joukosta, jotka ovat kuolleet”. Tämä Jeesuksen kuoleman jälkeen levinnyt viesti ja Jeesuksen ilmestyminen opetuslapsille ja muille seuraajilleen muutti heitä niin, että he muuttuivat pelokkaista rohkeiksi. He alkoivat julistaa ylösnousemussanomaa. Opetuslasten muutosta on vaikea muuten selittää. Hehän pakenivat Getsemanessa ja olivat Jeesuksen vangitsemisen jälkeen lukittujen ovien takana juutalaisten pelosta, siitä pelosta että heidätkin tapetaan.
Pääsiäiseen, kirkkovuoden keskukseen, tiivistyy myös kaikki Jeesuksen opetus ja kaikki, mitä hän oli ja teki. Ne voidaan tiivistää kaikkein yksinkertaisimmin sanoilla Jumalan rakkaus. Tai ne voidaan tiivistää sanoihin sovitus ja toivo.
Seurakunta sovituksen ja toivon yhteisönä
Seurakunta on siis sovituksen yhteisö. Sovitus ja armo kuuluvat yhteen. Jumala hyväksyy meidät vajavaiset ja monin tavoin elämän perussääntöjä rikkovat ihmiset Kristuksen tähden yhteyteensä. Jumalan rakkaus johtaa siihen, että meidän tulee rakastaa samoin lähimmäisiämme. Meidän tulee antaa anteeksi ja pyytää anteeksi.
Seurakunta on toivon ja uuden elämän yhteisö. Jeesuksen elämä, opetus, risti ja ylösnousemus tuovat toivon tätä elämää ja tulevaa varten. Emme voi todistaa ylösnousemusta ja Jeesuksen Raamatussa kuvattua asemaa Pelastajana. Voimme vain turvautua kaikkeen siihen, mitä hän on uskomme mukaan.
Kristillinen toivo on vaikuttanut maailmassa tavallisen arjen keskellä. Se on vaikuttanut myös silloin, kun inhimillisesti mitään toivoa ei ole ollut näkyvissä. Toivo ei ole kärsimyksen hyväksymistä ajatuksella, että ”taivaassa saa kirkkaan kruunun”. Toivo on myös paremman elämän rakentamista tässä elämässä. Siinä vahvana taustana ja motiivina on Jeesuksen esikuva ja kristillinen ihmiskäsitys jokaisesta ihmisestä Jumalan kuvana.
Pääsiäisen sanomasta syntynyt kristillinen usko ja kirkko on ”sekalainen seurakunta”, johon kuului jo alusta lähtien hyvin erilaisia ihmisiä. Nyt ajattelemme erheellisesti joskus uskoamme ja kirkkoamme hyvätapaisten keskiluokkaisten joukkona, jossa tasapäisyys ja korkea moraali ovat keskeiset tekijät. Kun kirkkoa moititaan suvaitsemattomaksi, se voi olla yksittäisten ryhmien tai kristittyjen suvaitsemattomuutta tai kovuutta.
Kristillinen kirkko on perusluonteeltaan erilaiset ihmiset yhteyteensä ”suvaitseva” ja jopa yhteyteensä kutsuva. Tämä on nähtävissä myös kristinuskon vaikutuksessa historian kuluessa vaikka kirkko on myös välillä sortunut tässä asiassa karkeisiin virheisiin. Sovituksen ja toivon yhteisöön voi ja kannattaa kuulua vaikka kaikki ei olisikaan mennyt elämässä ”kuin Strömsössä”!
Toivo Loikkanen
Toivo, kiitos hyvästä kirjoituksesta. Kristus on ylösnoussut! Jokainen kristitty odottaa kuolleitten ylösnousemusta. Pyhä jumaluusopin tohtori Martti Luther kirjoitti vuonna 1532 erinomaisen kirjan Kuolleitten ylösnouseminen. Apostoli Paavalin 1. Korinttolaiskirjeen 15 luvun selitys. Kannattaa tutustua Martti Lutherin tuotantoon, koska kaikki hänen teoksensa ovat erittäin hyviä.
Juha, kirjoitin tämän maakuntalehteemme Itä-Savoon, jossa se julkaistiin eilen. Ei ole siksi kovin blogimainen eikä varsinkaan provosoiva. Halusin kirjoittaa yleistajuisen pääsiäiskirjoituksen, joka ei ole hartauskirjoitus eikä raamattutunti. – Totisesti nousi!
Toivo Loikkanen :”Halusin kirjoittaa yleistajuisen pääsiäiskirjoituksen, joka ei ole hartauskirjoitus eikä raamattutunti.”
Kiitos hyvästä kirjoituksesta. Henk.koht. tulkitsin sen olevan ”sekä-että” kuten tulkitsen tämänkin:
”Kuten paavi Benedictus XVI kuvaa, ylösnousemus oli kuin räjähdysmäinen valopurkaus, kosminen tapahtuma, joka yhdisti taivaan ja maan. Mutta ennen kaikkea se oli rakkauden purkaus. Se toi olemiseen uuden ulottuvuuden, jonka kautta uusi maailma ilmestyy. Se on harppaus evoluution ja yleensä elämän historiassa kohti uutta elämää tulevassa, kohti uutta maailmaa. Se alkaa Kristuksesta, joka jo nyt jatkuvasti läpäisee maailmamme, muuttaa sitä ja vetää sitä puoleensa. Ylösnousemus yhdistää meidät Jumalaan ja toisiimme. Jos elämme tällä tiellä, muutamme maailmaa.” (pyhatila.fi)
Katson ja uskon, että kaikki ennen Jeesusta eläneet 60 miljardia ihmistä ovat olleet yhtä arvokkaita ja rakkaita kun meistä jokainen nykyäänkin elävä ihminen Korkeimmalle, Jumalalle, lähimmäisen rakkauden ymmärtämisen suhteessa, siis Korkeimman tahdon noudattamisessa. Ihmisten elinaikana noin 200 000 vuotta on jatkuvasti tapahtunut evoluutiota, muuttumista, kohti elämämme parempia olosuhteita.
Reino, Aatamista ja Eevasta lähtien kaikki hurskaat, jotka elivät ennenkuin Jumala Jeesus Kristus tuli ihmiseksi ovat uskoneet tulevaan Pelastajaan, joka polkee käärmeen pään. Samaan Pelastajaan, joka voitti kuoleman ja ylösnousi eli Jumalaan Herraan Jeesukseen Kristukseen ovat uskoneet ja uskovat kaikki kristityt. Tie Taivaaseen Isän kotiin on sama aina ja ijankaikkisesti.
Tutki minua, Jumala, ja koettele sydämeni: kiusaa minua, ja ymmärrä, kuinka minä ajattelen. Ja katsos, jos minä pahalla tiellä lienen, niin saata minua ijankaikkiselle tielle. (Ps. 139:23-24 / Biblia) Eli, jos minä vaellan epäjumaluuden tiellä, niin saata minua ikivanhalle tielle, jota kaikki hurskaat maailman alusta ovat vaeltaneet, oikean parannuksen ja uskon tielle, jota käyden päästään iankaikkiseen lepoon.
Juha Heinilä
Meillä on erilainen uskomus maailman luomosesta ja ihmisten ilmaantumisesta. Minä uskon tiedemiesten käsityksiin, joiden mukaan ensimmäiset ihmiset ilmaantuivat noin 200 000 vuotta sitten. Sinä uskot maailmankaikkuden syntyneen ihmisineen Raamatun mukaisest noin 6000 vuotta sitten.
Reino, tiedemiehet eivät sinua pelasta, vaikka kuinka heihin uskoisit. Usko Jumalaan Herraan Jeesukseen Kristukseen, niin pelastut.
”Usko Jumalaan Herraan Jeesukseen Kristukseen, niin pelastut.” Jeesukseen uskominen ei ole kannan ottamista luonnontieteeseen. Tiede etsii yhä tarkentuvia selityksiä siihen, mitä näemme ympärillämme. Ymmärrytksemme täsmentyy niin pienten hiukkasten kuin käsittämättömän suuren avaruudenkin rakenteista ja toiminnasta. Samoin kuvamme menneestä jäsentyy miljoonienkin vuosien taakse. Tämän tiedon lisääntyminen ei välttämättä vie ihmistä kauemmas Jumalasta. Minä koen sen pikemminkin todistuksena Luojan käsittämättömästä suuruudesta. Itseni tunnen aina vain pienemmäksi. Se taitaa olla minulle oikein ja hyväksi.
Realismi ja rehellisyys ei olisi pahitteelsi elämään realistisesti suhtaumiselle. Sen perustana on tutustua nykytiedon mukaan silloisen juutalaisyhteiskunnan kuoleman tuomio ja sen toteuttamisen käytäntöön. Jeesus tuomittiin silloisen yhteiskuntajärjestyksen vastustamisesta noin 30 vuotiaana yhden vuoden esiintymisen perusteella. Hän todella nousi ” henkeni, tänä päivänä ”. Ne jotka eivät usko näihin Jeesuksen sanoihin pitävät häntä realistisesti valehtelijana.
Reino, Jeesus Kristus tuomittiin ja ristiinnaulittiin sinun ja minun syntien vuoksi. Jeesus Kristus sovitti koko maailman synnit. Toki uskomme, että Jeesus Kristus antoi henkensä ristillä. Kukaan ei sitä ottanut, vaan Jumalamme Herra Jeesus Kristus antoi sen, koska niin piti tapahtua.
Mutta Kristuksen vihaajat eivät voittaneet, vaan Jumalamme Herra Jeesus Kristus voitti kuoleman ja hän nousi ylös. Ylösnoussut Jumala Herra Jeesus Kristus ilmestyi monille ennenkuin astui Isän kotiin Taivaisiin.
Neljä Raamatussa kirjoitettuna olevaa Jeesuksen Kristuksen evankeliumia ja Ilmestyskirja ovat täynnä Jeesuksen Kristuksen sanoja. Onko sinun vaikea uskoa Jumalaa Herraa Jeesusta Kristusta?
Jeesuksen Kristuksen rakkain apostoli Pyhä Johannes on kirjoittanut erinomaisesti, kun Jeesus ilmestyi opetuslapsille:
Samana päivänä, viikon ensimmäisenä, myöhään illalla, kun opetuslapset olivat koolla lukittujen ovien takana, juutalaisten pelosta, tuli Jeesus ja seisoi heidän keskellään ja sanoi heille: ”Rauha teille!” Ja sen sanottuaan hän näytti heille kätensä ja kylkensä. Niin opetuslapset iloitsivat nähdessään Herran. Niin Jeesus sanoi heille jälleen: ”Rauha teille! Niinkuin Isä on lähettänyt minut, niin lähetän minäkin teidät.” Ja tämän sanottuaan hän puhalsi heidän päällensä ja sanoi heille: ”Ottakaa Pyhä Henki. Joiden synnit te anteeksi annatte, niille ne ovat anteeksi annetut; joiden synnit te pidätätte, niille ne ovat pidätetyt.” Mutta Tuomas, jota sanottiin Didymukseksi, yksi niistä kahdestatoista, ei ollut heidän kanssansa, kun Jeesus tuli. Niin muut opetuslapset sanoivat hänelle: ”Me näimme Herran.” Mutta hän sanoi heille: ”Ellen näe hänen käsissään naulojen jälkiä ja pistä sormeani naulojen sijoihin ja pistä kättäni hänen kylkeensä, en minä usko”.
Ja kahdeksan päivän perästä hänen opetuslapsensa taas olivat huoneessa, ja Tuomas oli heidän kanssansa. Niin Jeesus tuli, ovien ollessa lukittuina, ja seisoi heidän keskellään ja sanoi: ”Rauha teille!” Sitten hän sanoi Tuomaalle: ”Ojenna sormesi tänne ja katso minun käsiäni, ja ojenna kätesi ja pistä se minun kylkeeni, äläkä ole epäuskoinen, vaan uskovainen”. Tuomas vastasi ja sanoi hänelle: ”Minun Herrani ja minun Jumalani!” Jeesus sanoi hänelle: ”Sentähden, että minut näit, sinä uskot. Autuaat ne, jotka eivät näe ja kuitenkin uskovat!” Paljon muitakin tunnustekoja, joita ei ole kirjoitettu tähän kirjaan, Jeesus teki opetuslastensa nähden; mutta nämä ovat kirjoitetut, että te uskoisitte, että Jeesus on Kristus, Jumalan Poika, ja että teillä uskon kautta olisi elämä hänen nimessänsä. (Joh. 20:19-31)
Juha Heinilä..
Uskon alkuperäiseen vanhimpaan sanomaan Jeesuksesta Markuksen evankeliumiin. Se ei tunne kuvitteellisuudestaan huolimatta neitseellistä syntymää eikä ylösnousemusta. Uskon myös Jeesuksen sanomaan ristillä joita sinä pidät valheena. Muuten Jeesuksen sanoja on 20 kirjoitetussa evankeliumissa, joista tiedemiesten arvostettujen tutkimusten pohjalta voidaan osoittaa mahdollisimman todenperäiset.
Reino, kummia ovat väitteesi. Uskon aivan jokaiseen Jeesuksen sanaan, jotka ovat kirjoitettuna Raamattuun. Sinä itse kerrot uskottomuutesi Jumalan sanaan ja hylkäät 3 Raamatussa olevaa Jeesuksen Kristuksen evankeliumia kokonaan ja osittain myös Markuksen tallentaman evankeliumin. Taitaa olla peiliin katsomisen paikka?
Miksi Jeesus ristiinnaulittiin, kosk Jumalan oma kansa ei ottanut Häntä vastaan, ei kuullut Häntä.
Kuullaanko tänäpäivänä Jeesuksen ääntä, seurataanko Häntä?
Jeesus Sanoo:
Matt. 11:12
Mutta Johannes Kastajan päivistä tähän asti hyökätään taivasten valtakuntaa vastaan, ja hyökkääjät tempaavat sen itselleen.
Siis saatanan joukot tempaavat taivasten valtakunnan itselleen, siis miten, pakottamalla ihmiset uskomaan valheen, miten tämä näkyy, juuri pakkouskolla eli valtaapitävät pakottavat koko kansan omaan uskoonsa, tästä esimerkkinä katolilaisuus, luterilaisuus, historia todistaa tämän.
Tämä on minusta myös keskeistä:
”Pääsiäisen sanomasta syntynyt kristillinen usko ja kirkko on ”sekalainen seurakunta”, johon kuului jo alusta lähtien hyvin erilaisia ihmisiä. Nyt ajattelemme erheellisesti joskus uskoamme ja kirkkoamme hyvätapaisten keskiluokkaisten joukkona, jossa tasapäisyys ja korkea moraali ovat keskeiset tekijät…”
”Kristillinen kirkko on perusluonteeltaan erilaiset ihmiset yhteyteensä ”suvaitseva” ja jopa yhteyteensä kutsuva.”
Sovituksen ja toivon yhteisöön voi ja kannattaa kuulua vaikka kaikki ei olisikaan mennyt elämässä ”kuin Strömsössä”!
”Kristillinen kirkko on perusluonteeltaan erilaiset ihmiset yhteyteensä ”suvaitseva” ja jopa yhteyteensä kutsuva.”(Toivo Loikkanen)
Siis uskontopakkoa harjoittanut ”kristillinen” kirkko ei siis ole oikea Jeesuksen seurakunta, näinhän se on, olet oikeassa, mot.
Ari, Kristillinen kirkko ei ole uskontopakkoa harjoittanut. Kirjoitin juuri päinvastaista. Kristillinen kirkko on Kristuksen ruumis maailmassa, Jeesuksen seurakunta. Muuten se olisi kuollut jo aikoja sitten!
Toivo Loikkanen
Kirkolla oli uskontopakko 1500 vuotta , joka päättyi 1500 luvulla viimeisiin ihmisten roviolla polttamisiin.
Ari, Jeesus juuri näytti mallin ja kutsui Jumalan yhteydestä eroon tuomittuja osallisiksi Jumalan lahjoista. Niin toimii myös Kristuksen kirkko.
Kristillinen kirkko ei ole uskontopakkoa harjoittanut. Kirjoitin juuri päinvastaista. Kristillinen kirkko on Kristuksen ruumis maailmassa, Jeesuksen seurakunta.(Toivo Loikkanen)
Aivan oikein oikea kristillinen Jeesuksen seurakunta ei ole uskontopakkoa harjoittanut, kuitenkin saatanan seurakunnat ovat, tästä esimerkkinä luterilaisuuden tulo suomeen, pakko kääntyä luterilaisuuteen valtiopäivien päätöksellä, eikö ole ”uskontopakkoa”?
Ari, en tiedä mitä kirkkoa edustat tai mitä kristillisyyden suuntaa. Sinun väitteesi on kuitenkin kuultu täällä lukuisia kertoja ja niistä on turha vääntää enempää. Pidä käsityksesi, mutta älä yritä saada sitä toisten suuhun. Minä pidän kristillisen kirkon käsityksen ja opetuksen. Kirkko on myös historiansa saatossa langennut ja tehnyt virheitä. Se on totta. Yhtälailla totta ja vielä enemmän on se, että kirkko on kantanut Kristusta ja evankeliumin sanomaa halki vuosisatojen ja niin se tekee edelleen.