Joulua tai pääsiäistä vietetään työehtosopimusten arkipyhien ehdoilla. Missä ovat orientaaliset tai monastiset vaihtoehdot? Olisiko aika antaa tilaa perinteiden terveelle kilpailulle? Niin päästäisiin ydinkysymyksen äärelle: onko kristillisyys uskon asia vai elämäntavan valinta?
Yksi kristillinen joulu tai pääsiäinen on ollut osa Suomen kirkkojen menestyssaagaa. Nyt eletään toista todellisuutta: kirkon jäsenmäärä laskee, tuottavaa omaisuutta myydään, verotulot eivät riitä kattamaan kirkon kaksinkertaistuneita palkkakuluja.
Pääsiäinen on kokenut samanlaisen inflaation kuin joulu. Joulupaasto on saanut tehdä tilaa pikkujouluille, joulun liturgiset perinteet jouluhartauksille ja jouluyön vigilia hautausmaakäynneille. Vuorokauden pituinen suomalainen ähkyjoulu on kulutusjuhla.
Gregoriaaninen kolmen päivän pääsiäinen rakentuu hataralle oletukselle keskiluokan tavoista. Kaikkiruokaisille tarjotaan matalan kynnyksen monitoimikirkkoa tai striimattua nojatuolijumalanpalvelusta. Hiljaisen viikon vapailla voi harrastaa moottorikelkkailua tai valmistautua kesän moottoripyöräristisaattoihin.
Suomi liittyi Natoon viime vuonna olosuhteiden pakosta. Geopolitiikan realiteetit ovat myös osa juhlaperinteitä. Ortodoksivähemmistönkin määrä laskee ja kasvava ortodoksienemmistö ei maksa veroja seurakunnille. Enemmistön asioista päättää Suomessa valtiokirkkoasemaan kiintynyt vähemmistö. Valtiokirkon tulevaisuus riippuu kuitenkin siitä, saako se maahanmuuttajat jäsenikseen.
Ortodoksinen pääsiäinen on Pohjois-Euroopassa slaavilainen. Kuorolaulu, resitointi ja pääsiäisherkut ovat Helsingissä ja Kuopiossa samanlaisia kuin Harkovassa tai Kiovassa. Ainoa erottava asia on ajankohta: ortodoksit Suomessa viettävät pääsiäistä eri aikaan kuin kaikki muut ortodoksit.
Pääsiäinen on monikulttuurisuuden peili. Gregoriaaninen pääsiäinen, juutalainen pesaḥ, islamilainen ramadan tai ortodoksinen pääsiäinen ovat kaikki osa eurooppalaista monikulttuurisuutta.
Kysymys työmarkkinapääsiäisen vaihtamisesta pääsiäiseen muiden ortodoksien kanssa on Suomen ortodokseille arvovalinta. Haluammeko elää suomalaisen yhteiskunnan vai ortodoksisen maailman marginaalissa?
Kevät ja pääsiäinen, päästään jostakin, eli pimeydestä.
”Kevätpäiväntasaus tarkoittaa sitä hetkeä, kun Aurinko siirtyy eteläiseltä pallonpuoliskolta pohjoiselle. Tällöin alkaa tähtitieteellinen kevät päiväntasaajan pohjoispuolella, kun puolestaan päiväntasaajan eteläpuolella alkaa syksy. Vuonna 2024 kevätpäiväntasaus on keskiviikkona 20. maaliskuuta kello 5.06 Suomen aikaa. ”
Talvipäivän seisaus on joulukuussa ja silloin myös on kysymys valosta. Olemme nyt laskeutumassa yhä syvemmälle pimeyden syliin ja talvipäivän seisauksessa tapahtuu, kuten sanakin sanoo, seisaus, ja liike lähtee toiseen suuntaan, Päivä pikkuhiljaa pitenee.
Nämä ovat suuria asioita, eivätkä liitty mihinkään kulttuurin, siksi niistä ei purnata, eikä niitä yritetä muuttaa muuksi tai käännyttää.
Näin se on Jumalan lakien kanssa, ne vain ovat ja me sopeudumme, kun emme muutakaan voi.
Ne eivät ole kulttuuria, eikä uskontoa, ne eivät ole ihmiskäsin tehtyjä, ne ovat jotain enemmän.
Pitkälti Tarjaa tukien ilmituon käsitykseni:
Golgatha-narraatio on sijoitettu pääsiäiseen, mikä mahdollistaa ristin näkemisen julman teloitusvälineen asemesta myös mitä selvimpänä aurinkoallegoriana, joka aukeaa mm. käsitteen gl gl ja luvun 33 kautta. Vertauskuvallisuus on ilmeistä Matteuksen evankeliumissa kuvatussa muodossa.
Matteus kertoo, että Jeesus asetetaan ristille 3:lla hetkellä ja hän kuolee 9:llä hetkellä. Aikamääreet vastaavat nykyisessä kellotaulussa aamua kello 9 ja iltapäivää kello 15. Tällöin Jeesus on kirjaimellisesti otettuna ristillä puoli vuorokautta eli 6 tuntia. Tai jos ajattelemme päiväympyrää vuosiympyränä, muuttuu 6 tuntia 6 kuukaudeksi. Oikeuden tähän mittakaavamuutokseen voi halutessaan saada nimen Golgatha sisällöstä, joka sisältää idean suuresta ja pienestä ympyrästä. (gilgulot-gulgalot)
Päivän kierron mukaan ajateltuna sisältyy Golgathan 6:n kärsimyksen tuntiin 360 minuuttia (Vrt. ympyrän asteluku), joihin sisältyy edelleen 21600 sekuntia!
Vuosikierrossa vastaa syksy aamua ja kevät iltapäivää. Yhdeksännessä kuussa on syyspäivän tasaus, jolloin aurinko alkaa kuolla, joutuu talven vangiksi, on pimeimmillään joulun aikoihin alkaa sitten kasvaa ja syntyy maaliskuun lopulla kevätpäiväntasauksessa uudelleen eli päiväympyrää ajatellen noin klo 15!
Ennen ajanlaskumme alkua eläneet Keski-Euroopan keltit ja Pohjois-Euroopan skandinaavit jakoivat vuodenkierron neljän sijasta kahdeksaan osaan, mitä kuvattiin kahdeksanpuolaisella pyörällä. Pyöräkalenterissaan muinaiset skandinaavit kutsuivat vuoden alkamiskohtaa eli talvipäivänseisausta ja vuoden pimeintä aikaa nimellä ’jule’, joka tarkoitti pyörää (Vrt. nykyruotsin ’hjul’). He viettivät siihen liittyvää juhlaa joulukuun 21. päivästä tammikuun 6. päivään asti. Tammikuun 6. olikin Jeesuksen alkuperäinen syntymäpäivä mutta myöhemmin tämä Loppianen muutetttiin Jeesuksen kastejuhlaksi.
Golgatha on siis paikka, missä aurinkokuningas syntyy kesäpäiväntasauspisteessä jälleen. Että kyseessä on astronominen malli eikä sellaisenaan historiallinen ihmistä koskeva tapahtuma voidaan osoittaa myös pyhän geometrian keinoin siten, että kun piirrämme ympyrän ja sen sisään saaman ympyrän säde jänteenä kuusikulmion, voimme tämän kuusikulmion avulla piirtää ’Golgathan’ yläpuolelle saman sivuisen viisikulmion ja sen sisälle viisisakaraisen tähden eli Salomon sinetin, jonka ylimmät ’käsivarret’ jakavat sen ympärille piirretyn suorakaiteen kahteen osaan, joiden suhde toisiinsa, jos viisikulmion sivu on 1, on sama kuin 1480 : 0,888:n. Eli nimiin Jeesus Kristus!
Sama toisn sanoin:
Katsomme esimerkiksi Mariaa ja Jeesusta kuvaavaa ortodoksista Jumalan äidin ikonia, missä Marian kuin myös lapsen pään päällä ovat sädekehät. Ne leikkaavat toisensa Golgata-ympyrän leikkauspisteessä, hetkessä, jonka aikana yö ja päivä ovat tasan, mutta jonka jälkeen uusi aurinko, päivän vanha poika, on yön voittaja.
Leikkauspiste on siis kevätpäivän tasauksessa. Vanha aurinko ’kuolee’ ja uusi aurinko ’syntyy’. Päivä alkaa pidentyä.
Mutta Suuren Vuoden mittakaavassa, ympyrän kuvatessa taivaallisen sfäärin koko kierrosta 25920 vuotta, on Jeesus Kristhos myös taivaallinen uusi Ihminen, uusi Adam, sillä heprealaisessa numero-kirjain koodissa vastaa nimen Kristhos koodin 888 summa vuorokauden 24 tuntia ja noiden tuntien 2 potenssi Adam koodin 45 kanssa kerrottuna antaa saman suuren kierroksen kokonaisluvuin ilmaistun keston, luvun 2592o, joka 12 kertaa 2160 vuoden välein on uuden auringon synnyttäjä!
24 2 x 45 (Kristhos 2 x Adam) = 2592o = Suuri tähtivuosi!
Aamuinen aurinko herää Afroditen henkäyksestä. Istar on aamun tähti. Mutta se ei kosketa Herraansa aurinkoa. ”Vaimo, älä minuun vielä koske”, sanoo Marialle herättyään hänen mestarinsa. Muinaisten runoilijoiden kerronta on käännetty päinvastaiseksi. Uusi testamentti ei kerro taivaallisesta näytelmästä maallisin termein, vaan maallisesta näytelmästä taivaallisin termein.
Edellä kuvattu ei sitten tarkoita sitä, etteivät Jeesus ja Maria olisi historian henkilöitä. Kyllä ovat ja tapahtumat kuten Jeesuksen teloitus ovat heille sattuneet, mutta tapahtumakuvaus on voitu laatia (ja todennäköisesti onkin) astrologis-allegoriseseen muotoon. Näin siis Maria on Venus ja Aurinko hänen mestarinsa Jeesus.
Jyrki H,
Kiitos mietteistä. Hyvä avaus!
Ensin pieni korjaus: ”…tuottavaa omaisuutta myydään…”
Olen Helsingin srk. neuvoston jäsen, ja voi vakuuttaa, että näin ei ole ainakaan meillä. Kiinteistöomaisuutta myydään, koska se ei ole kovin tuottavaa, vaan päin vastoin melko tuottamatonta.
Esitit osuvan kysymyksen: ”Haluammeko elää suomalaisen yhteiskunnan vai ortodoksisen maailman marginaalissa?”
Itse valitsisin viettää pääsiäistä yhdessä muun maailman ortodoksien kanssa. Valitettavasti Suomen ortodoksinen kirkko on niin sisäänlämpiävä ja korskean itseriittoinen, että etusijalle asetetaan sekulaari pääsiäispupujuhla, eikä haluta viettää pääsiäistä yhdessä toisten oikeauskoisten kanssa. Näin suljetaan – tieten tai tarkoituksellisesti – kymmenet tuhannet Suomessa asuvat muualta muuttaneet (ukrainalaiset, venäläiset, etiopialaiset, eritrealaiset, kreikkaliset, romanialiset jne.) ortodoksit pois pääsiäisen vietosta.
Tämä on erittäin lyhyt näköistä, etten sanoisi hölmöä.
Oli tuottava omaisuus materiaalista tai immateriaalista on tuoton mittari ylisukupolvisuus. Konstantinopolin patriarkaatti omistaa Istanbulissa 16 tuottavaa kiinteistöä, vaikka ortodokseja oli kaupungissa 40 vuotta sitten vain 5 000. Nyt Istanbulissa asuu 100 000 ortodoksia. Patriarkaatilla on lisäksi Balıklın sairaala ja hospitsi 16 hehtaarin tontilla Kultaisen sarven rannalla. Balıklıssa hoidetaan 200–300 vanhusta, joista 90 prosenttia on turkkilaisia. Omaisuutta ei saa hukata. Tämä on kanoneissakin, joissa lyhyen perspektiivin voitontavoittelu, αἰσχροκέρδεια (Nikea I 17; Konstantinopoli 2; Efeso 3; Nikea II 5, 15) tuomitaan.
Hyvä Jyrki H
Helsingin nykyisen kiinteistöomaisuuden ongelmana on, että sen järkevä hoito on laiminlyöty täysin viimeisten vuosikymmenien ajan.
Käsittääkseni virkahenkilöt ovat koettaneet hoitaa omaisuutta järkevästi, mutta vaaleilla valitut valtuutetut ovat estäneet tämän jatkuvasti ja erittäin tehokkaasti omilla päätöksillään. Nyt tilanne on erittäin vaikeasti korjattavissa ja menneiden vuosikymmenten laiminlyönnit alkavat realisoitua.
Tämä on asioiden nykytila, josta pitää pyrkiä päästä eteenpäin järkevästi. Emme voi kiinteistösijoitusten vaatiman rahantarpeen vuoksi lopettaa ydintoimintoja vaan on löydettävä muita vaihtoehtoja.
Pääsiäinen (pääsinpäivä) Egyptin orjuudesta pääsemisen päivä, talvesta pääsemisen juuhla, paastosta pääsemisen juhla, synneistä pääsemisen juhlla. Mämmillä kaikki juhlittu.
Missä on Jeesus ?
Herodes oli kuollut 4-vuotta ennen Jeesuksen oletettua syntymä aikaa. Viittaan: Betlehemin lastenmurhaan, joka näin käy mahdottomaksi.
Väestönlaskenta suoritettiin 6-vuotta Jeesuksen syntymän jälkeen, eikä sen takia kenenkään tarvinjut matkustaa pois asuinalueeltaan. Viittaan kohtaan jossa sanotaan: Niinpä Maria ja Joosefkin lähtivät Nasaretista kohti Betlehemiä.
Josta taas pääsemmekin Nasaretiin, jonka nimistä kaupunkia ei ole ollut, Nasiriyya niminen paikka löytyy Irakista.
Kun otamme vielä Jesajan kuuluisan lauseen luvussa 7: Katso, neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan. Ja koska tämä lapsi syntyy jo luvussa 8, eli Jesajan aikana, on täysi mahdottomuus ja suoranainen törkeä valhe väittää, että lapsi syntyisi vasta toisessa uskonnossa 700-vuoden kuluttua ja saisi nimen Jeesus.
Luvussa myös kerrotaan, että todistajina oli kaksi pappia. Todistivatko he, että neitokainen oli neitsyt miehelle mennessään, voi olla, sellainen on ollut tapana vanhalla ajalla, varsinkin, jos oli kysymys tärkeästä lapsesta ja hänen isästään. Miten se todistettiin, se todistettiin siten, että häiden ja varsinkin hääyön jäkeen tarkistettiin lakana. Neitsyyden menetys jättää tietyn jäljen, verijäljen. Marian neitsyyttä ei kukaan ole ollut todistamassa.
Täytyy siis tehdä aika paljon valheita uskottaviksi, että saadaan Jeesus syntymään.
Kristus ja Golgata, Golgataari… Krisna ja Goloka
” Golgataari on kristitty paikka Pyhän viikon uskonnolliselle manifestaatiolle, samoin kuin arkkitehtooninen tila Kristuksen intohimon, kuoleman ja ylösnousemuksen kateettisten arvojen virkistämiseksi.”
Mitä ovat kateettiset arvot ? Jos Katekeetta on kristinopin alkeiden opettaja, ollut aikoinaan, lienevät kateettiset arvot sitten opetuksellisia arvoja,
”Krisnan Goloka ( krisnaloka) on korkein henkinen planeetta, jossa Krisnalla on erilaisia asuinpaikkoja.”
Se ei siis ole maan päällä. Sen sanotaan myös virkistävän aisteja ja vapauttavan huolista ja murheista.
Jeesus sanoi menevänsä valmistamaan asuinsijaa, joten hänenkin valtakunassaan on erilaisia asuisijoja. Mutta kumpi oli ensin, sanoi ensin, ja kumpi blagioi.
Tällaisia määritelmiä tässä yhteydessä.