Paastonaika alkaa tuhkakeskiviikkona

Juha

Kiitos kommentistasi!

Minulta on toisinaan kysytty, miksei meidän kirkossamme ole rippiä niin kuin katolisilla. Olen vastannut että ompas. Sen jälkeen olen esitellyt kirkkomme oppia ja käsikirjan suomia mahdollisuuksia. Olen myös kertonut miten lestadiolaisilla se on hyvinkin aktiivisessa käytössä, mutta valitettavasti monessa muussa liikkeessä tai tavallisessa seurakuntatyössä se on monin paikoin jäänyt valitettavan vähälle.

Tarja

Joelin kirjassa tuossa kohdassa siteerattua parannuksen liturgiaa käytetään alkukielessä heprean sanaa ḡōwj, גּוֹי , jolla tarkoitetaan alkuperäisessä yhteydessä muita kuin juutalaisia kansoja.

Näin siis tuossakin parannuksen liturgiassa pyydetään vapautumista toisten kansojen vihamielisyyksistä eli siis samaa kuin esimerkiksi ortodoksisessa liturgiassa pyydetään rauhallista ja hiljaista elämää eli siis kyseessä on rauhan rukous. Meillä läntisessä perinteessä puolestaan on vähää ennen ensimmäisen vuosituhannen vaihdetta Jumalan Karitsa hymnissä muutettu viimeinen armahda meitä – rivi muotoon ”anna meille rauhasi”, ”dona nobis pacem”, joka siis ajaa täysin samaa asiaa kuin Jooelin kirjassa esiintyvässä parannusliturgiassa esiintyvä rauhan rukous.

Mutta miten tämä sitten koskettaa kysymyksessä oleva aihetta: Antisemitismiä?
Koska tässä siis pyydetään rauhaa, johon sisältyy myös kokonaisvaltaisesti hyvä olo kansojen välillä niin se samalla siis on rukousta siitä että pyydetään vapautta kaikenlaisista Jumalan kansaa vastustavista asenteista.

Sanan ”antisemitismi” varsinaisessa merkityksestä ei tuohon aikaan vielä voida puhua, koska myös ympäriilä olevat kansat suurelta osin olivat seemiläisiä, ei toki kaikki.

Kimmo

Riippuu siitä mitä tuhkaa käytetään ja mitä nestettä tuhkan sitomiseksi.

Ristin merkitys on se, että se viittaa Jeesuksen ristintyöhön. Golgatan ristillä Jeesus sovitti maailman synnit ja ylösnousemuksellaan toi koko maailmalle voittosanoman: Synnin, kuoleman ja Perkeleen valta on murrettu ja haudoissa olevillekin annetaan elämä.

Tarja

Suomen kielessä Perkele -sanaa käytetään paitsi kirosanana myös Saatanan vastineena.

Tähän pari pientä välähdystä viittaamaasi wikipedian mainitsemiin tietoihin Perun eli Piru ja skandinaaviseen ukkosen jumalaan Thor eli Tuuri.

Historiasta voimme todeta, että aikoinaan Itä-Rooma ja Kiovan viikinkivaltio tekivät rauhansopimuksen. Asiakirjassa todetaan että kumpikin vannoi rauhan valan oman Jumalansa nimeen. Näin Rooman keisari vannoi kolmiyhteisen Jumalan nimeen ja viikinkiruhtinas Pirun nimeen.

Toinen maamme kirjakielen luojan suomenruotsalaisen Mikael Agricolan kotitilan, kantatila nro 1, sijainnista.
Pitäjä on nimeltään Pernå, ”Pirun joki” eli Pernaja, ”Pirun kylä” ja kirkonkylän nimi Torsby on saman jumalan skandinaavinen muoto ”Tuurin kylä”. Mutta ei nimi miestä pahenna, eli siis Pernajan kirkko on yksi vanhoista keskiaikaisista kirkoistamme ja elävää evankeliumia on siellä julistettu jo monia vuosisatoja.

Mitä tulee muinaisten ihmisten luonnontieteestä, niin on varottava aliarvioimasta heidän tietämystään. Kyllä ukkonen miellettiin nimenomaan luonnonilmiöksi, mutta kun puhuttiin ukkosenjumalasta niin silloin puhuttiin heidän uskontonsa ylijumalasta, koska ukkosen pelottava ja samaan aikaan salamoiden upea taivaallinen loiste loi sellaisen elämyksen, jonka varassa oli mahdollista kokemusperäisesti mieltää heidän jumalansa ylevyys, mahtavuus, suuruus ja erinomainen valtansa huolehtia koko tuon jumalan tehtäväkenttään kuuluva huolenpito heistä jotka häntä palvelivat.

Valitettavasti valistusajan aikainen ylimielisyys ja heidän aikanaan syntynyt myyttisen ilmaisutavan väärin ymmärtämiset elävät edelleen vahvoina meidän länsimaisessa kulttuurissamme ja siksi aivan aiheesta monien muiden kansojen edustajat puhuvat meidän kulttuuristamme sanoin: ”Miksi eurooppalaiset voivat olla niin tyhmiä, että –” ja sitten tulee heidän näkökulmansa todellisuuden kuvaukseen.
En sano tätä siinä mielessä että aina olisin heidän kanssaan samaa mieltä, vaan puhun siitä sokeudesta, missä ei edes tajuta, millä tasolla noiden tosten kulttuurien edustajat yrittävät esittää asiansa. Tästä seuraa, että toinen puhuu aivan eri asiasta kuin toinen.

Kristus on tullut antamaan meille ruumiin ylösnousemuksen ja iankaikkisen elämän. Tämä usko meillä on Jumalaamme. Jeesus nousi kuolleista ja samoin meille on tulossa ruumiin ylösnousemus.

Tarja

Yksi esimerkki viikinkiajan historiasta, joka kuvaa sitä aikakautta, kun kristinusko tuli maahamme idästä käsin. Miekkojen valmistajat takoivat tuon aikaiset miekat niin koristellen, että ne kelpasivat sekä pakanoille että kristityille. Pakanat näkivät niissä Thorin vasaran ja saattoivat näin ollen käyttää asetta ilman pelkoa leimautumisesta uutuuksiin ja kristityt puolestaan näkivät niissä ristin merkin ja näin saattoivat olla huoletta eikä heidän tarvinnut leimautua vanhoillisen pakanuuden kannattajiksi.

Tarja

Kiitos mielenkiinnosta blogejani kohtaan ja kiitos keskusteluista.

Kerronpa tässä pari tapausta yhden vieraamme käynniltä.

Siihen aikaan, kun toimin Lapinjärven ruotsalaisen seurakunnan kirkkoherrana, kansansa suuresti arvostama juutalainen Jerusalemin yliopiston professori David Flusser kävi Lapinjärvellä pitämässä yhden viikon seminaarin apostolisen ajan juutalaisuudesta siltä osin kuin se liittyi alkuseurakunnan toimintaan.

Aivan avauspuheessaan hän kertoi olevansa erittäin iloinen, että oli päässyt tulemaan maahan, jossa on syntynyt maailmankuulu Mika Waltarin teos Sinuhe Egyptiläinen. Kuvaa hänen laajaa kirjallista lukeneisuuttaan.

Kerran vapaa-aikana hän istuskeli pihalla ja luki erästä kirjaa. Siinä puhellessamme hän sanoi minulle, että meille luterilaisille papeille olisi hyvä opetella lukemaan vähän enemmän myös muuta kirjallisuutta kuin teologiaa. Heillä juutalaisillahan on tapana lukea erittäin paljon ja monipuolisesti.
Vastasin tuohon Davidin puheenvuoroon, että juuri tuota hänen tuolla hetkellä lukemaansa kirjaa olen sattunut lukemaan jopa kolmella eri kielellä.

Tarja

1) Helluntai oli yksi kolmesta juutalaisten suurista juhlista, jolloin eri puolilta maailmaa juutalaisia tuli Jerusalemiin yhteiseen juhlaan. Esimerkiksi Apostolien teoissa mainitaan juutalaisia tulleen myös Rooman itäpuolella olevasta Parttiasta ja Roomalaisen Egyptin eteläpuolella olevasta Etiopiasta.

Juhlan aikana vietettiin monia liturgisia jumalanpalveluksia. Apostolien tekojen kuvauksessa Pietari oli yhden tällaisen aamupäivällä klo 9 pidetyn liturgian saarnaaja. Tässä näkyy kristinuskon ja juutlaisuuden yhteenkuuluvuus tuohon aikaan. Jeesus oli toiminut temppelissä opettajana eli siis aikansa yliopistoa vastaavan laitoksen professoria vastaavana opettajana juutalaisten keskuudessa ja niin myös Pietari, hänen oppilaansa. Pietarin seuraaja Jerusalemin piispan istuimella toiminut Jaakob Vanhurskas, Jeesuksen sosiaalinen veli, biologisesti Joosefin poika aikaisemmasta avioliitosta, jopa vanhempi kuin Neitsyt Maria, toimi myös Jerusalemin temppelissä niin intensiivisesti ja rukoili niin paljon polvillaan, että kerrotaan hänen polviensa tulleen känsäisiksi kuin kamelin polvet.

2) Tulisten kielten laskeutumisesta kerrotaan myös muita tapauksia juutalaisten keskuudessa. Yleensä näihin on liittynyt kuvaus siitä, että liturgiassa on ensiksi luettu Lakia eli Tooraa ja sen jälkeen Profeettoja eli Nevi’imiä ja sitten, kun on luettu Kirjoituksia eli Ketuvimia, Jumalan Shekina eli siis Jumalan Pyhyyden ilmentymänä on näkynyt tulen liekkien kaltainen ilmestys. Tämän perinteen valossa on siis päätletävissä, että myös Apostolien tekojen kuvaamassa liturgiassa on luettu kaikkia kolmea tekstivalikoimaa.

Vanhan juutalaisen perinteen valossa kieli-ilmiö tapahtui jo Siinailla, kun Jumala ilmoitti kymmenen käskysanaansa Pyhällä vuorella.

Kerran 1980 -luvulla julkaisin ruotsiksi tekstin jossa kuljin perinteen loogisen kehityslinjan Apostolien tekojen kieli-ilmiöstä Siinain kielien kuvaukseen. Ja kuinka ollakaan, täysin minusta riippumatta muutamaa vuotta myöhemmin, muutan juutalainen Vanhan testamentin tutkija tuli Helsinkiin Eksegeetisen seuran juhlaan esitelmää pitämään ja kävi läpi saman perinteen kehittymisen ketjun, toisesta suunnasta aloittaen. Täysin julkaisustani tietämättä hän kävi läpi saman loogisen polun perinteen kehittymisen linjauksissa, aloitti Siinain tapahtumien kuvauksista ja päätyi Apostolien tekojan kuvaukseen helluntain kieli-ilmiöstä. (Tuli oikosulku, enkä saa tuon äijän nimeä mieleeni)

3) Sotatoimet kulkevat omien aikataulujensa mukaan eivätkä aina ota huomioon minkälaisia juhlia silloin vietetään. Toisinaan juhlien ajaksi taistelut laimevat toisinaan ei laisinkaan. Nämä sotatoimien aikaiset tapahtumat eivät liity mitenkään juhlan olemukseen, vaan oman sodanjohdollisten perusteidensa mukaan liikkuessaan ovat siitä täysin irrallaan.

Esimerkiksi suuren sovintopäivän sota 1973 Golda Meir tiesi, että jos hän jättää Israelin solitaan asemiinsa niin arabit eivät hyökkää, mutta kotimaassa ihmiset alkavat murisemaan, miksi turhaan pidettiin joukot asemissa. Hän tiesi myös, että jos hän antaa joukkojen mennä kotiseudulleen juhlaa viettämään, niin silloin arabit taatusti hyökäävät. Hän siis oli puun ja kuoren välissä. Hän päätyi siihen että kotimaan mielialan ylläpitäminen on tärkeämpää kui vihollisen hyökkäyksen pelkääminen. Niinpä hän antoi sotilaiden lähteä koteihinsa ja omiin synagogiinsa juhlaa viettämään Kuusipäiväisen sodan muistot mielessään hän päätyi tähän ratkaisuun, vaikka tekikin etukäteissuunnitelmia siitä, miten juhlan aikaan tulevaan hyökkäykseen väki kerätään takaisin linjoilleen ja isketään hyökkääjä takaisin. (Hyökkäys tuli, vaikkakin nopeammin ja suuremmalla teholla kuin oli laskettu, Puolustus silti piti ja kääntyi jopa vastahyökkäykseksi, vaikka vaikeudet olivat huomattavasti laskettua suuremmat.)

Toinen asia on että suurten juutalaisten juhlien aikana varsinkin roomalaiset sotajoukot olivat valmiustilassa, jotta mahdollisten kapinallisten yllyttämiä häiliöitä ei olisi päässyt tulemaan noiden juhlien aikana.

Mutta näinhän meidänkin aikanamme muutamien suurempien väkimäärien kokoontuessa yhteen poliiseilla on useinkin ylimääräinen vahvistus paikalla.

Suurista juhlista vain lestadiolaisen Rauhanyhdistyksen suvijuhlilla, noin 70 000 – 90 000 väkimäärineen ei tarvita ylimääräistä poliisijoukkoa, mutta kylläkin iso määrä järjestysmiehiä neuvomaan ihmisiä, niin että nämä löytävät eri tapahtumien ja toimintojen ja palveluitten paikkoja.

Sama hyvä järjestys pätee myös muiden hengellisten suurjuhlien järjestelyjä, herättäjäjuhlia, valtakunnallisia evankeliumijuhlia, maata näkyvissä festareita jne.

Tarja

1) Jeesus noudatti pesuja, mutta kritisoi sellaisia pesuksi nimitettyjä riittejä, joissa vettä vain hipaisten kasteltiin ilman että ruvettiin varsinaiseen käsien puhdistautumiseen.
On nähtävä mikä oli Jeesuksen pointti.
Peseytymisriittejä tehdessään hänellä oli tilaisuus puhua syvemmästä hengellisen elämän todellisuudesta eli sydämen puhdistautumisesta.

2) Mistä olet löytänyt väitteen, ettei Jaakob Vanhurskas muka peseytynyt milloinkaan. Juutalaiseen kulttuuriinhan peseytyminen kuului oleellisena osana. Kun sitten esimerkiksi keskiaikana juutalaiskorttelit jäivät muutamien kulkutautien ulkopuolelle, niin naapurit joiden tapoihin säännöllinen peseytyminen ei kuulunut kuvittelivat että kyseessä oli jokin taika eivätkä tajunneet että kyseessä oli henkilökohtaisen hygienian hoitaminen.

3) Evankeliumit puhuvat Jeesuksesta temppelissä opettajaksi. Hänen opetuspaikkansa oli siinä osassa temppellä, joka oli säilynyt aikaisemman temppelin hävityksestä 587 eKr. Samassa paikassa kokoontui myös Pietaria kuulemaan tulevat.

Luukkaan evankeliumi

21:37 Ja hän opetti päivät pyhäkössä, mutta öiksi hän lähti pois ja vietti ne vuorella, jota kutsutaan Öljymäeksi.
21:38 Ja kaikki kansa tuli varhain aamuisin hänen tykönsä pyhäkköön kuulemaan häntä.

Johanneksen evankeliumi:

10:23 Ja Jeesus käyskeli pyhäkössä, Salomon pylväskäytävässä.

Apostolien teot:

3:11 Ja kun hän yhä pysyttäytyi Pietarin ja Johanneksen seurassa, riensi kaikki kansa hämmästyksen vallassa heidän luoksensa niin sanottuun Salomon pylväskäytävään.
5:12 Ja apostolien kätten kautta tapahtui kansassa monta tunnustekoa ja ihmettä; ja he olivat kaikki yksimielisesti koolla Salomon pylväskäytävässä.

Edellä mainitsemani Jerusalemin yliopiston professori Flusser on omassa tuotannossaan tuonut esille, että Jeesus oli aikansa oppinein juutalainen.

4) Joosua nimi oli todella yleinen nimi. Joosuan kirjassa
Jə-hō-wō-šu-a‘ , יְהוֹשֻׁ֣עַ .
Nimen kreikkalaisesta muodosta Iēsoûs , Ἰησοῦς , on peräisin meidän suomeksikin käyttämämme Jeesus -nimi. Kansansa luvattuun maahan johtanut Mooseksen uskottu ja seuraaja on ollut erittäin suosittu.
Vapahtajastamme Jeesuksesta rabbinistiset kirjoitukset käyttävät muotoa Jesu, koska kurkkuäänne a‘, עַ , oli tekstien kirjoittamisen aikoina jo hävinnyt galilean murteesta.

5) Kasteen muoto

Vanhan testamentin puolella Hesekielin viittaus kasteen kaavaan vähää vaille 600 vuotta eKr. käyttää kasteen toimituksen tavasta sanaa ”vihmoa” Hes. 36:25-27

Hesekiel:

36:25 Ja minä vihmon teidän päällenne puhdasta vettä, niin että te puhdistutte; kaikista saastaisuuksistanne ja kaikista kivijumalistanne minä teidät puhdistan.

Didakhe eli Kahdentoista apostolin opetus puhuu kasteesta käsin kastettavan päähän valelusta. Minun ajoitukseni on koko teoksen lopullinen muoto noin 90 jKr. ja kastetta kuvaava teksti
kuvaa toimitusten yleisen konservatiivisuuden vuoksi vuosien 30 – 90 jKr. tilannetta. Kasteen toimituksen oleellinen osa eli liturgia on sama kuin Jeesuksen lähetyskäskyssä ja ulkonainen tapa on veden kädellä valelu.

Maailman vanhin kristillistä kastetta kuvaava piirros näyttää sekä kastajaa että kastettavaa seisomassa avoimessa vedessä nilkkoihin asti ja sitä kuinka kastaja kädellään valuttaa vettä kastettavan pään päälle.

Upotuskaste tuli myöhemmin käyttöön katolisessa kirkossa kun ajateltiin että sillä tavalla kasteen ajatus Jeesuksen kuolemaan hautaamiseen tulee konkreettisemmin esille.

Mutta kuinka usein käykään kun eräiden lahkolaisten tyyliin on tullut kiihkoilla tuon upotuskasteen puolesta samaan aikaan kun he mitä tulisimmin saattavat halveksia katolista kirkkoa. Eivät mokomat tiedä minä historian kautena heidän ajamansa käytäntö on otettu käyttöön ja kuka tuon käyttöön oton on aloiottanut.

Tarha

Tähän todellisten sotajoukkojen paikalle tuloon viittasin aikaisemmin puhuessani siitä, että sotatoimet voivat esiintyä missä vain ja milloin vain kun sodan strategiset ja taktiset näkökohdat sitä vaativat.

Samalla yritin sanoa, etteivät nuo sotatoimien ulottumiset myös helluntain vieton aikaan pyhille paikoille suinkaan millään tavoin kuvaa noiden juhlien viettoa vaan ainoastaan sotatoimien vaatimia joukkojen liikkeitä.

Kerran tulkkasin Lapinjärven kirkossa erästä venäläistä tekniikan tohtoria, joka piti saarnan juhannuspäivän konfirmaatiojumalanpalveluksessa.

Messun jälkeen muuan vanhempi seurakuntalainen sanoi, että silloin kun hänet aikoinaan konfirmoitiin, myöskin juhannuspäivänä, niin silloin venäläiset lentokoneet pörräsivät paikkakunnan yllä ja heitä pelotti kovasti, miten käy.

Tuohon tokaisin, että eikös olekin mukavaa, kun venäläiset nyt rauhan aikana lähettävät meille miellyttäviä naisihmisiä saarnaamaan suloista Jumalan sanaa, eikä sota-ajan tavoin tarvitse pelätä lentokoneiden hyökkäystä.