Tehkäämme siis tästä päätelmä:
Ken Jeesukseen Kristukseen uskoo ja on kastettu, hän on Jumalan edessä puhdas ja kirkas.
Minä uskon Jeesukseen Kristukseen, että Hän on Jumalan Poika, rakas Vapahtajani, ja minä olen kastettu.
Siis olen minäkin puhdas ja kirkas.
Ah, Jumala meitä auttakoon, että voisimme niin päättää sydämemme pohjasta. Kuinka autuaat olisimme, jos meillä olisi sellainen usko!
Stefan Prätorius, Uskovaisten Hengellinen Aarre-aitta.
Mika Rantanen kuinka sinä käsität, voiko kristitty tehdä minkäälaista väkivaltaa lähimmäiselleen, siis kenelle tahansa?
Voiko siis väkivallasta ”päätellä” onko ihminen kristitty vai ei?
Ari Pasasen kaltaiset eivät välitä mitään tällaisista Raamatun jakeista, joita löytyy useitakin, kuten: Sillä ei ole ihmistä, joka ei syntiä tee. 1. Kun. 8:46, 2. Aikak. 6:36. Tai: Katso, pyhiinsäkään hän ei luota, eivät taivaatkaan ole puhtaat hänen silmissänsä. Job 15:15. Tai: Sillä ei ole maan päällä ihmistä niin vanhurskasta, että hän tekisi vain hyvää eikä tekisi syntiä. Saarnaaja 7:21. Tai: Monessa kohden me kaikki hairahdumme. Jaak. 3:2. Tai: Elias oli ihminen, yhtä vajavainen kuin mekin. Jaak. 5:17. Ja: Jos sanomme, ettei meillä ole syntiä, niin me eksytämme itsemme, ja totuus ei ole meissä. 1. Joh. 1:8. Uskovainen on siis samanaikaisesti syntinen ja vanhurskas (pyhä), itsessään syntinen, Kristuksessa puhdas ja kirkas.
Kiitos kaikille keskustelusta. Nyt se loppuu täällä.