Tehkäämme siis tästä päätelmä:
Ken Jeesukseen Kristukseen uskoo ja on kastettu, hän on Jumalan edessä puhdas ja kirkas.
Minä uskon Jeesukseen Kristukseen, että Hän on Jumalan Poika, rakas Vapahtajani, ja minä olen kastettu.
Siis olen minäkin puhdas ja kirkas.
Ah, Jumala meitä auttakoon, että voisimme niin päättää sydämemme pohjasta. Kuinka autuaat olisimme, jos meillä olisi sellainen usko!
Stefan Prätorius, Uskovaisten Hengellinen Aarre-aitta.
Kummallisen sekava, vihjaileva ja vähän mitään konkreettista informaatiota sisältävä uutinen. En osaa unkaria, joten mahdollinen syventävä tieto ja ymmärrys tämän kirjoituksen perimmäisestä sisällöstä ja ideasta meni minulta ainakin tyystin ohi.
Do all the good you can, by all the means you can, in all the ways you can, in all the places you can, at all the times you can, to all the people you can, as long as ever you can.
Tee kaikki hyvä minkä voit, kaikin keinoin mitä voit, kaikilla tavoilla joilla voit, kaikissa paikoissa joissa voit, kaikkina aikoina joina voit, kaikille niille joille voit, niin kauan kuin ikinä voit.
John Wesley (1703-1791)
Mikä on oikea Jumalanpalvelus löytyy hyvin Jaakobin kirjeestä kun oikein muistan.
Olen John Wesleyn kanssa samaa mieltä.
Rautanen todistus Ihmisen haasteesta huomata ja ymmärtää elämää.
Kristinuskossamme Lutherin mukaan oikean uskon voi antaa vain Jumalan Itse.
Kasteen ohella edellinen riittää hyvään osaan.
Uskonpuhdistajista Zwingli ja Calvin eivät olleet aivan samaa mieltä tekojen asiasta. Lutherilla hyvät teot ovat seurausta Jumalan Armosta jolloin teot ovat tekoja Jumalassa, ja Hänen yhteydessään.
Saisiko tästä huomata jottain.
Therefore, beware of these preachers of righteousness by works, who indeed come to you in the likeness of angels of light. Learn to recognize and spot them by their teaching: ’If you do this and that, you will be saved.’ They are never able to direct you to believe, as a free child of grace, in Jesus Christ, which would truly refresh your heart and renew your mind as well as give you a sincere desire to do what is good. Although for the sake of appearance they may speak a good deal about Christ, they will not let you approach Him to believe without condition in the grace and forgiveness of sins in Christ. Rather, they counsel you to do works as a slave to earn salvation.
F. G. Hedberg, The Doctrine Of Faith Unto Salvation, pages 62-63, Finnish Evangelical Lutheran Mission Inc., 1998, Second Printing, 2001, Thunder Bay, On Canada.
Kavahda siis näitä tekopyhyyden saarnaajia, jotka tosin tulevat luoksesi valkeuden enkeleinä. Opi tuntemaan ja erottamaan heidät siitä, että he opettavat näin: ”Jos sitä ja sitä teet, pelastut.” He eivät ikinä osaa ohjata sinua vapaaseen ja lapsenomaiseen Jeesuksen Kristuksen uskoon, mistä sinun sydämesi todella virvoittuisi, mielesi uudistuisi ja saisit myös vaatimatta halun kaikkeen hyvään. Vaikka he puhuisivat näön vuoksi Kristuksesta kuinka paljon hyvänsä, he eivät kuitenkaan päästä sinua hänen tykönsä uskomaan armoon ja syntien anteeksisaamista hänessä ilman ehtoja. Päinvastoin he neuvovat tekemään orjan töitä pelastuksen ansaitsemiseksi.
F. G. Hedberg, Uskonoppi Autuuteen, s. 64-65, SLEY-Kirjat Oy, 1986.
Not only on this account but also in order to afford saddened consciences dependable and reliable comfort and to give due honor to the merit of Christ and the grace of God, Scripture teaches that the righteousness of faith before God consists solely in a gracious reconciliation or the forgiveness of sins, which is bestowed upon us by pure grace because of the unique merit of Christ, the mediator, and which we receive only by faith in the promise of the Gospel. Accordingly in justification before God faith trusts neither in contrition nor in love nor in other virtues, but solely in Christ and (in him) in his perfect obedience with which he fulfilled the law of God in our stead and which is reckoned to the believers as righteousness. Neither is contrition nor love nor any other virtue the means and instrument with and through which we could receive and accept the grace of God, the merit of Christ, and the forgiveness of sins offered to us in the promise of the Gospel, but only faith. (Rom. 4:6-8, 2. Cor. 5:19-21, Luke 18:13)
The Book of Concord, The Confessions of the Evangelical Lutheran Church, page 544, Fortress Press, Philadelphia, Sixteenth printing 1987, Printed in the United States of America.
Raamattu opettaa, jotta murheellisilla sydämillä olisi kestävä ja varma lohdutus ja jotta Kristuksen ansiokin ja Jumalan armo saisivat niille kuuluvan kunnian, siten, että uskonvanhurskautena Jumalan edessä on yksinomaan armollinen sovitus eli syntien anteeksiantamus, ja että se lahjoitetaan meille sulasta armosta välimiehen, Kristuksen, ainokaisen ansion tähden, ja vastaanotetaan ainoastaan uskon kautta evankeliumin lupaussanaan. (Room. 4:6-8, 2. Kor. 5:19-21, Luuk. 18:13 s.)
Jumalan edessä tapahtuvassa vanhurskautuksessa usko siis ei nojaudu katumukseen, ei rakkauteen eikä muihinkaan hyveisiin, vaan ainoastaan Kristukseen ja hänessäkin vain hänen täydelliseen kuuliaisuuteensa, jolla hän meidän puolestamme lain täytti ja joka uskoville luetaan vanhurskaudeksi.
Ainoa väline ja keino, jolla ja jonka välityksellä me voimme vastaanottaa ja omistaa Jumalan armon, Kristuksen ansion ja evankeliumin lupaussanassa tarjotun syntien anteeksiantamuksen, on yksinomaan usko, ei katumus, ei rakkaus eikä mikään muukaan hyve.
Tunnustuskirjat, s. 489, vuoden 1948 painos, SLEY.
Mitä päätelmiä jokaisen pitäisi tehdä yllä olevan kirjoituksen ja Paavalin kirjoituksien välillä olevista erimielisyyksistä?
1. Kor. 13:13
Niin pysyvät nyt usko, toivo, rakkaus, nämä kolme; mutta suurin niistä on RAKKAUS.
Suurin on Jumalan rakkaus Kristuksessa. Ei meidän rakkautemme.
1 Vaikka minä puhuisin ihmisten ja enkelien kielillä, mutta minulla ei olisi rakkautta, olisin minä vain helisevä vaski tai kilisevä kulkunen.
Ei kaiketi Paavali nyt valhettele, siis kun tuo esille että kun ihmiseltä puuttuu rakkaus niin on kuin helisevä vaski tai kilisevä kulkunen?
Rakkaus on Hengen hedelmä. Gal. 5:22. Usko vaikuttaa rakkauden kautta. Gal. 5:6. Monessa kohtaa Paavali puhuu uskon Kristukseen vanhurskauttavan eli tekevän kelvolliseksi Jumalan edessä. Oikea rakkaus on elävän uskon seurausta ja vaikuttamaa.
Me vaellamme vielä uskossa emmekä näkemisessä. 2. Kor. 5:7. Taivaassa rakkautemme on täydellistä ja siellä emme enää tarvitse uskoakaan ja toivoakaan.
Te, jotka olette Jumalan valittuja, pyhiä ja hänelle rakkaita, pukeutukaa siis sydämelliseen armahtavaisuuteen, ystävällisyyteen, nöyryyteen, lempeyteen ja kärsivällisyyteen. Pitäkää huolta, että tulette toimeen keskenänne, antakaa anteeksi toisillenne, vaikka teillä olisikin moittimisen aihetta. Niin kuin Herra on antanut teille anteeksi, niin antakaa tekin. Mutta kaiken kruunuksi tulkoon rakkaus, sillä se tekee kaiken täydelliseksi. Kol. 3:12-14.
Tunnetaanhan meidät sydämellisestä rakkaudesta toisiamme kohtaan? Tunnetaanhan meidät armahtavaisuudesta, ystävällisyydestä, nöyryydestä, lempeydestä ja kärsivällisyydestä? Tunnetaanhan meidät siitä, että tulemme toimeen keskenämme ja siitä, että me niin mielellämme annamme anteeksi toisillemme, vaikka syytä moittimiseen olisikin paljon?
Annammehan mekin anteeksi, koska Herra Jeesus on meille antanut niin paljon anteeksi?
Vai painaako omaatuntoamme rakkaudettomuus niin, ettemme pysty itseämmekään armahtamaan, saati sitten toisia?
Juha Vähäsarja, Joka päivä Jumalan kämmenellä, s. 187-188, SLEY-Kirjat, 2005.
Kristuksen ansio .
On sanottu, tai siis Paavali sanoi:
” Hän oppi siitä mitä kärsi, kuuliaisuuden. ” Kenelle piti tulla kuuliaiseksi ja miten se oli teidän puolesta? Ja miten sellainen, joka ei ollut kuuliainen voisi antaa anteeksi niille, jotka eivät ole kuuliaisia ?
Vai kärsikö hän siksi, että te olisitte kuuliaisia ja teidän ei tarvitsisi kärsimyksen kautta oppia kuuliaisuutta.
Kristus on ainoa ihminen, joka on täyttänyt Jumalan lain pienintä piirtoa myöten. Vain hänen kuuliaisuutensa kelpaa Jumalalle. Siihen me voimme aina vedota.
Miten sitten Jeesus parantaa ihmisen, mitä tapahtuu?
Mitä ihmiselle tapahtuu kun hän saa Pyhän hengen, eikö Paavali sano että samalla vuodatetaan Jumalan rakkaus ihmisen sydämeen?
Room. 5:5
mutta toivo ei saata häpeään; sillä Jumalan rakkaus on vuodatettu meidän sydämiimme Pyhän Hengen kautta, joka on meille annettu.
Tietenkin uskovaisessa on rakkaus Pyhässä Hengessä jo alkanut vaikuttaa, mutta täydellistä rakkaus on vasta taivaassa.
Siis Jumalan rakkaus joka vuodatetaan uskovaan Pyhän Hengen kautta ei ole ”oikea rakkaus”?
Mietippä mitä tapahtui Paavalille kun hän sai Pyhän Hengen, muutuiko hän käytöksensä lähimmäisiä kohtaan?
Muuttui, mutta ei täydellisesti. Paavali kerskasi myös heikkoudestaan ja sanoi Jumalan voiman tulevan täydelliseksi heikkoudessa. 2. Kor. 11:30, 2. Kor. 12:9.
Julistiko siis mielestäsi Paavali ”voimatonta uskoa”?
Otetaampa nyt esimerkiksi väkivalta, puolustiko Paavali itseään tai omaa uskoaan kertaakaan väkivallalla?
Etkö, Ari, käsitä sitä, että ihminen tarvitsee Jumalan armoa elämänsä loppuun asti eikä ainoastaan silloin, kun tuli uskoon?
2.Pietarin kirje:
3:18 ja kasvakaa meidän Herramme ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen ARMOSSA ja tuntemisessa. Hänen olkoon kunnia sekä nyt että hamaan iankaikkisuuden päivään.
2.Timoteuksen kirje:
2:1 Vahvistu siis, poikani (tyttäreni), siinä ARMOSSA, joka on Kristuksessa Jeesuksessa.
Valista kasvosi palvelijallesi, pelasta minut ARMOSSASI. Ps. 51:20
Paavali ja Barnabas kehottivat heitä pysymään Jumalan ARMOSSA. Apt. teot 13:43
Herran ARMOA on, ettemme ole aivan hävinneet, sillä hänen laupeutensa ei ole loppunut: se on joka aamu uusi, ja suuri on hänen uskollisuutensa. Valitusvirret 3:22-23
Herran armo on salaisuus, / pois siis itkusi heitä! / Kurituksenkin ankaruus / johtaa taivaaseen meitä. / Kaikki armoa, minkä antaa, / armo taivasta varten kasvattaa, / armo uskomme uudistaa, / armo taivaaseen kantaa. Joka aamu on armo uus SK 429:2
En käsitä, siis kun ihminen on ennen uskoontuloa voimaton niin kun saa Pyhän Hengen onkin voima elää Jumalan tahdossa, näin sen käsitän, sanoohan Raamattu vielä:
Hepr. 10:26
Sillä jos me tahallamme teemme syntiä, päästyämme totuuden tuntoon, niin ei ole enää uhria meidän syntiemme edestä,
Evankeliumin sanoma on juuri että Jeesus kutsuu seuraamaan Häntä ja parantaa ihmisen että tämä todella voi seurata, paatuneen sydämen parantaa Hän ja ihminen kuulee Jeesuksen äänen ja saa Jumalan rakkauden rakastaa Jumalaa ylikaiken ja lähimmäistä niinkuin itseään.
Rantanen
Oliko laki epätäydellinen, kun sitä piti täyttää ?
Jos lasi on puolillaan vettä ja sitä täytetään, niin eikö siihen kaadeta lisää, ei suinkaan heitetä pois sitä mitä siinä oli.
Jumalan laki vaatii ihmisiä rakastamaan Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistään niin kuin itseään. 5. Moos. 6:5, Matt. 22:37, 3. Moos. 19:18, Matt. 22:39. Vain Jeesus on pystynyt siihen. Jeesus tuli lakia täyttämään ei kumoamaan. Matt. 5:17.
Mika Rantanen
Sinä olet teologian maisteri, onko sinulle Teologisessa opetettu noin kuin kerrot. Minä huolestun meidän ylopistollisesta koulutuksesta.
Teologiaa olen oppinut paljon muualtakin kuin teologisesta. Voin mainita, että aikoinaan kävin aika paljon esim. Evankelisissa Opiskelijoissa (EO) ja Suomen Teologisessa Instituutissa (STI).
Rantanen
”Jeesus tuli lakia täyttämään ei kumoamaan. ”
Laki oli sitten hänen mielestään epätäydelinen ja hän teki siihen lisäyksiä. Kaatoi lisää.
Nyt ajatuksetkin olivat syntiä, avioero tuli kielletyksi ja syntisiksi tulivat myös ne jotka naivat hyljätyn, tai joka nai hylkääjän. Jos silmä vietteli, se piti repiä pois ja jos käsi vietteli se piti hakata irti.
Tällaisia ei laissa ole, joten ne olivat lisäyksiä, täyttämistä. Tai kuten sanottiin, Alussa ei ollut niin, kuten Mooses sanoo, vaan alussa oli kuten Jeesus sanoo. Selooteilla oli joku oma lakinsa, joka poikkesi tavanomaisesta.
Jos ihminen kuollessaan sanoo: ’Se on täytetty, ’ se kuitenkin tarkoittanee että tehtävä on tehty, ja nyt voi antaa henkensä pois. Ei se liity lakiin, vaikka tietenkään kuollut ei sitä enää tarvitse. Siinä se on se vapaus laista, kun kuolee.
Jumalan laki itsessään on täydellinen, mutta vain Jeesus on elänyt täydellisesti sen mukaisesti. Se on totta, että Jeesus vielä terävöitti lakia ja selitti sen niin, ettei kukaan fariseuskaan voi kehuskella pystyneensä elämään täysin lain mukaisesti.
Roomalaiskirje:
3:19 Mutta me tiedämme, että kaiken, minkä laki sanoo, sen se puhuu lain alaisille, että jokainen suu tukittaisiin ja koko maailma tulisi syylliseksi Jumalan edessä;
Miten se Paavali sanoikaan: ”Kuolessaan ihminen vanhurskautuu pois synnistä. ”
Se on selvä, kuollut ihminen on hyvä ihminen se ei taatusti tee enää syntiä. Syntisen kuolema on yhtä kuin armahtaminen pois synnistä.
Se ei kuitenkaan poista sitä, mitä eläissään on tehnyt, koska se on tärkeintä, jos pitää uskoa viimeiseen tuomioon.. Onko tullut tehtyä vahingollisia tekoja, joista seuraa vaikutuksa. Siitähän tässä on kysymys, että miten ne tehdyt tai tekemättä jättämiset sitten vaikuttavat siihen, pääseekö uskovainen ns, jatkoon. Koska ne, joille on esim. väärin tehnyt, ovat siellä odottamassa ja heillä voi olla vaatimuksia.