Koulutuksellista tasa-arvoa on pohdittava. Kysymykset liittyvät muun muassa koulutuspalvelujen lakkautuksiin. Voidaan kysyä, ovatko koulutuspalvelujen lakkautukset pitkäjänteistä yhteiskuntapolitiikkaa. Suuret koulutusyksiköt eivät tue niin sanottua lähikoulutavoitetta, josta ollaan huolissaan. Mitä tehdään toisaalta, kun työpaikkakiusaamista tapahtuu? Koulu on myös työpaikka, jossa koulukiusaamista tapahtuu.
Päätöksentekoa arvioidaan monella tapaa. Kysytään muun muassa, miten parannetaan kotiapua perheiden jaksamisen kannalta ja miten turvataan osaavan lastensuojeluhenkilöstön saanti ja miten järjestetään omaishoitaja-asiat. Toiminnan kannalta kysytään myös, miten hyvin viestit kulkevat yhteiskunnan eri toimijoiden välillä. Yhteistyö on tärkeää palvelujen onnistumisen kannalta.
Yhteiskunta on arvoja heijastava päätöksenteon luomus. Niin sanotussa ”ehyessä yhteiskunnassa” on huomioitu ihmisten tarpeet ja pyritty estämään syrjäytyminen. Palvelujen järjestyminen vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin. Palvelujen kohdalla on pohdittava työsuhteiden jatkuvuutta, miten työntekijät voivat suunnitella pitkällä tähtäyksellä elämäänsä. Tavoitteiden toteuttaminen on haasteellista yhteiskunnalle.
Koulutusta koskevissa asioissa voidaan kysyä, jäädäänkö valmistuttua hyödyttämään kotiseutua vai mahdollisesti oppilaitosten vaikutusaluetta. Yleensä opintosuoritustensa jälkeen päädytään niille paikkakunnille, joka vastaavat parhaiten odotuksia. Työpaikkojen saatavuus on yhteydessä sijoittumiseen. Työllisyyden parantaminen on keskeistä yhteiskunnan kehittämisen kannalta.
Kokonaisvaltaisessa arvioinnissa pohditaan yhteisöllisyyden ja osallisuuden merkitystä. Virallisluontoisten tekstien luettavuuden on oltava selkeää. Viestintä- ja mediataitojen kehittämisestä on huolehdittava. Kun työpaikoilla kuunnellaan henkilöstöä, saadaan selville niitä asioita, joita on otettava huomioon kehitettäessä työelämää.
Vastuullisessa päätöksenteossa otetaan kantaa sosioemotionaalisten vaikeuksien voittamiseen, erilaisuuden kohtaamiseen ja eriyttämiseen. Monikulttuurisuuden ymmärtäminen ja yrittäjyyskasvatus ovat myös arvioitavia kohteita. Päätöksenteon ratkaisut tehdään yleensä hyvinvoinnin edistämisen kannalta. Perusteltua on kysyä, miten Euroopan unionin menettelyt ovat tukeneet maamme hyvinvoinnin kehittämistä.
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
Reservin upseeri
Oulun, Itä-Suomen ja Jyväskylän yliopiston alumni
Kiuruntie 11
70340 Kuopio