Ajassa on menty niin pitkälle, että organisaatioissa mietitään ensi vuoden budjettihahmotelmia. Tulevat vaalit ovat myös mielessä. Pohditaan myös ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksiä, joiden hoitoa on seurattu kiinnostuneina. Helsingissä pidetty tapahtuma on tuoreessa muistissa, uusia tapaamisia on tulossa.
Sisäpolitiikan kysymyksiä ja niiden ratkaisuja ihmisten hyvinvoinnin kannalta mietitään myös tärkeinä asioina.
Sosiaali- ja terveydenhuollon kohdalla tavoiteltava malli sisältää yksiselitteisesti sosiaali- että terveyspuolen. Melko usein jostain syystä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta ei tarkastella kokonaisvaltaisesti.
Keskusteluissa puhutaan sosiaali- ja terveydenhuollon käsitteestä, mutta sosiaalipalvelut häviävät jonnekin. Kyseiset palvelut ovat myös tärkeitä kehitettäessä ihmisten hyvinvointia.
Sosiaali- ja terveydenhuolto on hallittava kokonaisuus. Kysymys on itsehallinto- ja sote-alueratkaisuista. Suuret kysymykset koskettavat julkisuudessa olleiden tietojen mukaan eläkevastuita, palkanmaksuja ja kiinteistöjen omistusasioita, joiden on oltava kunnossa.
Sosiaali- ja terveydenhuollon kohdalla on tarkoitus saada aikaan kattava ”suomalainen sote-malli”. Kun tämä on tavoite, niin sosiaali- ja terveydenhuoltoa on tarkkaan analysoitava. Sote-mallin käsitteen kohdalla on oltava johdonmukainen.
Perustuslain kriteerit velvoittavat toimimaan ihmisten hyväksi ja estetään eriarvoistumista. Kotouttamiskysymykset ovat haastavia. Itsehallinto- ja sote-alueiden ratkaisuja on pohdittava huolella, kun kehitellään ”suomalaista sote-mallia” ja rahoittamista.
Eduskunnan perustuslakivaliokunnan tehtävä on tulkita lopulta sote-käsite oikein ja arvioida sosiaali- ja terveydenhuollon toteutus ihmisten hyvinvoinnin kannalta. Sosiaali- ja terveydenhuollossa tavoite on se, että ”suomalainen sote-malli” olisi onnistunut kokonaisuus.
Päätöksenteossa arvioidaan myös se, miten ratkaistaan kuntarakenteita, velkaantumista, työllisyyden parantamista ja koulutusasioita koskevat kysymykset. Tarkkaan on mietittävä, mitkä ovat kulloisetkin päätöksenteon seuraukset. Sosiaali- ja terveydenhuollon on oltava laadukas ihmisten hyvinvoinnin kannalta.
Ihmisiä kiinnostaa myös se, miten luonto otetaan huomioon päätöksenteon ratkaisuissa kehitettäessä kokonaisvaltaisesti ihmisten hyvinvointia.
Viimeaikaiset metsäpalot osoittavat, että ”luonto on olemassa omin ehdoin”. Erilaisia kysymyksiä on pohdittu monella tapaa: päätöksiä ja selvityksiä on kuultu. Mielenkiintoista on nähdä, millaiset päätökset saavat sijaa.
Vuoden 2018 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
Kuopio
