Paavali, Jeesus ja muita Raamatun henkilöitä

Kun elämä pitenee, se kiitos Herran käy yhä vain kiinnostavammaksi. Sain viettää viime vuoden Jeesuksen, Paavalin ja muiden apostolien, muiden Raamatun henkilöiden kanssa. Etupäässä alkuseurakunnan ja alkukirkon ihmisten puhekumppanina.

Tuloksena on kirja ”Jeesus vai Paavali? Pohdintoja uskonasioista.” (Väyläkirjat 2022) Kirja ilmestyy syyskuussa, sitä malttamattomana odotan. Useampi on jo kysynyt: Miksi ”vai”? Ei kai näillä kahdella ole mitään erimielisyyttä?

Mielestäni on. Vuorisaarna on radikaalia rakkauden JA oikeuden julistusta. Hyviä tekstejä on Paavalillakin, mutta pääpaino hänen kirjeissään on moraalissa, hyvätapaisuudessa, hyvässä käytöksessä. Paavali oli kiivas ja jyrkkä mies, alusta loppuun. Ensin lain puolesta ja Jeesusta vastaan. Sitten Jeesuksen puolesta, mutta edelleen jyrkästi oikean moraalin puolesta. Onko se kristillisen uskon ydin: toisten eli syntisten tuomitseminen ja omahyväinen besserwisser-asenne. Nimiä mainitsematta.

Nyt kaksituhatta vuotta myöhemmin meillä omassa kirkossamme tuntuu olevan kumpaakin joukkoa. Siksi kannattaa totisella mielellä tutkiskella, kumman oppilaita olemme?

Yritän kytkeä tähän kuvan, Lovis Corinthin ”Apostoli Paavalin”, mutta jos heikot IT-taitoni sen estävät, käy itse netistä tai siis Googlesta katsomassa. Lovis Corinth: Apostel Paulus.

  1. Seppo Heinola

    Sinä olet mies ja minä olen nainen, ja me ajattelemme eri tavalla.

    Jumala ei niinkään mahdollista vaimolle lapsen tuloa, vaan mies, se isä. Isä, jota ei saisi sanoa isäksi, koska on vain yksi isä. Sanonta ’siunatussa tilassa’ on ikäänkuin kauniinpi, sivistyneempi muoto vaikkapa sanoille; Naapurin eukko on taas paksuna. Kyllä odottava äiti parhaimmillaan on hiukan muissa maailmoissa, miettii ainakin tulevaa ja sen saamista syliin.

    Essealaisilla ei ole mitään tekemistä tämän asian kanssa, He valitsivat materialistisen köyhyyden elämänmuodoksi, se on rohkea tapa kokeilla uudenlaista elämäntapaa, eliitin juhliessa linnoissaan. Heillä oli äärimmäisen tiukka lain noudattaminen, ja säädökset. Eivätkä he olleet vapaita myöskään elatuksen huolista, eli eivät he voineet tuudittautua vain autuuden tilaan.

    Minä luulen, että meidän tieto vielä lisääntyy essealaisista, emme tiedä vielä kaikkea.

    Makarios on kreikkalainen miehen nimi, jos jotakin Makariosta on sanottu autuaaksi, niin onpa mielenkiintoista, että sana makarios tarkoittaisi silloin autuasta. Mutta olkoon, en ole perehtynyt makariokseen.

    • Taidamme kaikki olla erilaisia. Ei liene mitään standardeja, miten mies ajattelee tai miten nainen ajattelee. Monesti on vielä ihan hyvä katsoa asioita toisen ihmisen kantilta, niin saatamme ymmärtää toisiamme paremmin.

    • Essealaisilla ei ole mitään tekemistä tämän asian kanssa,

      Se että essealaiset kutsuivat itseään juuri köyhiksi ja että autuaaksijulistukset ovat sanamuodoiltaan juuri samat kuin Ut:ssa juuri essealaisteksteissä, kertoo, että essealaisilla nimenoman ON tekemistä tämän autuas- asian kanssa. Etenkin kun on olemassa erityinen ebioniittien eli köyhien evankeliumi, joka ei tarkoita samaa kuin köyhän väestön evankeliumi. Lukekaapa tämä: https://tiedekirja.fi/fi/koyhat-kerettiläiset.

      Tiedän toki Tarja itsekin isänä ja isoisänä ja isoisoisänä mikä miehen tekninen rooli raskauksien suhteen on 🙂 Kristinuskon viitekehyksessä raskaaksi tuleminen on kuitenkin aina samalla Jumalan lahja, jolla hän naisia siunaa. ”Jumala on siunannut meille monta lasta” on tyypillinen uskovaisen monilapsisen äidin toteamus.

  2. Mielestäni olet siinä oikeassa, että miehet ja naiset ovat erilaisa. Rohkaisevaa kuulla ”nykynaiselta” tällaista. Stereotypiat ovat oma (ei niin toivottava) lukunsa.
    ”Siunatussa tilassa” viittaa arvostukseen, ”paksuna” taas arvostuksen puutteeseen.
    Eli ei noiden termien viesti ihan sama ole! Eri asia on, jos nämä sanoo sarkastisesti tai muuten ”kieli väärällään”. (Ei ole helppo viestinnän laji. Vrt: ”ottaa kaulasta kiinni” vs. ”ottaa kurkusta kiinni”)

  3. Seppo Heinola

    ”Tiedän toki Tarja itsekin isänä ja isoisänä ja isoisoisänä mikä miehen tekninen rooli raskauksien suhteen on 🙂 ”

    En epäile ettetkö tiedä, olette kuitenkin luovuttaaneet sen pois ihaillessanne vain neitseellistä syntymää, ja koskematonsa naista, joka ei ole ’saastunut’ miehen halusta, tai omasta halustaan. Kun ’lust’ pitää karsia ensin. Paavali taisi kehoittaa, että pitää nousta rukoilemaan aina välllä, ( siis lasta tehdessä) että himo ei saa valtaannsa.

    Mielenkiintoinen oli mainintasi ”tekninen rooli ”, Hyvät hyssykät! Monet erehtyvät pitämään sitä rakkauden korkeana veisuna.

    • Tarja, siittiösolu uidessaan kohti munasolua ei veisanne mitään, ei matalaa eikä kokreaa veissua…:-)

  4. Heinola

    Essealaisista puheen ollen, Plinius piti heitä selibaatti miehinä, jotka eivät avioituneet ollenkaan ja lisääntyivät vain heistä, jotka elämmäänsä kyllästyneinä liittyivät heihin. He halveksivat rikkautta, ja elivät vaihtotaloudessa, vain palmut seuranaan, hurskaasti, palvomatta Venusta. ( rakkauden jumalatar )

    Se ei kuitenkaan pidä paikkaansa, ainakaan Josefuksen kirjan ” Juutalaissodan historia ” mukaan. Aivan kuten ryhmään sisäänpyrkiville myös vaimoille asetettiin kolmen vuoden koeaika. Vaimojen piti opiskella ryhmään sopiviksi.
    Lapsia he eivät toimittaneet maailmaan, kuin tahdon asiana, ei siis niin sanotusti rakkauden vetovoimasta, himosta, tai hetken mielijohteesta. Siinä toteutui ”tekninen rooli,” kirjaimellisesti, mutta ei tuollainen pysyvästi toimi käytännössä, aina joku rikkoo sääntöjä, ja lopuksi aletaan vihaamaan kaikkia sääntöjä.

    He ottivat luoksensa myös orpolapsia, jotka olivat vielä oppimiskykyisiä.
    Josta todennäköisesti onkin kehkeytynyt lause: ”Antakaa lasten tulla minun tyköni.” Sanoiko sen Jeesus vai joku essealainen jo häntä ennen, niin ainakin essealaiset toimivat sanojen mukaan.

    • Kyllä ns. village-essealaiset naimisiin menivät, mutta eivät silloin kun olivat menneet Qumraniin ja tehneet siellä munkkilupauksen, eli olivat ainakin 3 vuotta selibaatissa.

  5. Haikki Palmu

    Valitettavasti en muista missä kohdassa Paavalia mainitsemani välirukkous on mainittu. Siinä ei tosin puhuta suoraan lapsen teosta, vaan yhteiselämän viettämisestä, jossa välissä pitää nousta rukoilemaan, ettei himo saa valtaansa.

    Tietysti myös ruokaileminen on yhteiselämää, ja ruokarukous kuuluu asiaan alussa, mutta se himo, se on aina liitetty synnillisiin asioihin ja mikä onkaan synnillisempää, kuin harrastaa sikiämistä himokkaasti.

    • Tarja,

      ”Valitettavasti en muista missä kohdassa Paavalia mainitsemani välirukkous on mainittu.”

      Ps. 50:

      16 Mutta jumalattomalle Jumala sanoo: ”Mikä sinä olet puhumaan minun käskyistäni ja ottamaan minun liittoni suuhusi?

      17 Sinä, joka vihaat kuritusta ja heität minun sanani selkäsi taakse!

      Tämä minun julma lainaukseni perustuu sinun toistuvaan tunnustukseesi, ettet Jeesuksesta välitä, etkä ainakaan uskova ole.

  6. Mänttäri

    Mikä sinä olet kiusaamaan minua sanoilla jotka koskevat sinua itseäsi, ei sinulla ole käskyt, eikä liitto, vaan laittomuus ja laiton liitto.

    En minä Jeesuksesta välitä, en paljon profeetoistakaan, minä välitän kansasta. Kukaan ei ole kärsinyt Jumalan tähden ja Jeesuksen tähden niin paljon kuin juutalainen kansa. Ja syyttäjiä ovat juuri profeetat ja jeesus.

    Lisäksi valehtelet, en ole tunnustanut toistuvasti, etten Jeesuksesta välitä, mutta nyt se tuli sitten sanottua, ja syykin on tuossa kerrottu.

    Jos mahdollista, niin hiukan älykkäämpää kommentointia toivoisin jatkossa, jos aiot edelleenkin seurata minua.

    • On syytä muistaa, että Jeesus oli juutalainen, ja niin alkuseurakuntakin suurelta osin. Paavali erityisesti.
      Vanhan testamentin profeetat olivat juutalaisia.

      Ns. rabbiininen juutalaisuus taisi syntyä vasta Jeesuksen jälkeen? Viisaammat korjatkoon, jos väärin muistan. Puhe ”juutalaisesta” kansasta pitäisi sisältää myös juutalaisen moninaisuuden. Se ei tietysti tee tyhjäksi juutalaisten kaltoinkohtelua.

Heikki Palmu
Heikki Palmu
Uusi, neljästoista kirjani "Jeesus vai Paavali? Pohdintoja uskonasioista. (Väyläkirjat 2022) on poleeminen, se haastaa keskustelemaan Raamatusta, uskosta ja kirkosta. Koska sitä ei ole kaikissa hyvinvarustetuissakaan kirjakaupoissa, kannattaa se tilata verkkokaupasta osoitteella vaylakirjat.fi. (23 e) Sillä hinnalla se tulee postin kautta - mukaan tarvitaan postiosoite ja puhelinnumero. Älä anna kristillisen kirjan kuihtua! Tue sitä aktiivisesti! Pysy mukana!