Kun elämä pitenee, se kiitos Herran käy yhä vain kiinnostavammaksi. Sain viettää viime vuoden Jeesuksen, Paavalin ja muiden apostolien, muiden Raamatun henkilöiden kanssa. Etupäässä alkuseurakunnan ja alkukirkon ihmisten puhekumppanina.
Tuloksena on kirja ”Jeesus vai Paavali? Pohdintoja uskonasioista.” (Väyläkirjat 2022) Kirja ilmestyy syyskuussa, sitä malttamattomana odotan. Useampi on jo kysynyt: Miksi ”vai”? Ei kai näillä kahdella ole mitään erimielisyyttä?
Mielestäni on. Vuorisaarna on radikaalia rakkauden JA oikeuden julistusta. Hyviä tekstejä on Paavalillakin, mutta pääpaino hänen kirjeissään on moraalissa, hyvätapaisuudessa, hyvässä käytöksessä. Paavali oli kiivas ja jyrkkä mies, alusta loppuun. Ensin lain puolesta ja Jeesusta vastaan. Sitten Jeesuksen puolesta, mutta edelleen jyrkästi oikean moraalin puolesta. Onko se kristillisen uskon ydin: toisten eli syntisten tuomitseminen ja omahyväinen besserwisser-asenne. Nimiä mainitsematta.
Nyt kaksituhatta vuotta myöhemmin meillä omassa kirkossamme tuntuu olevan kumpaakin joukkoa. Siksi kannattaa totisella mielellä tutkiskella, kumman oppilaita olemme?
Yritän kytkeä tähän kuvan, Lovis Corinthin ”Apostoli Paavalin”, mutta jos heikot IT-taitoni sen estävät, käy itse netistä tai siis Googlesta katsomassa. Lovis Corinth: Apostel Paulus.
Heikki P.
Näitä kiivaita ja jyrkkiä, äkkipikaisille miehille Jumala on antanut merkittäviä tehtäviä, Mooseksesta alkaen. Silti Mooseksesta kuvaus on ”4.Moos.12:3 ”Mutta Mooses oli sangen nöyrä mies, nöyrempi kuin kukaan muu ihminen maan päällä.”
Ensimmäisen Uustestamentillisen Seurakunnan ”perustuskirja” on Apostolien tekojen kaksi ensimmäistä lukua. Sen jälkeinen on yksityiskohtaisia ohjeita seurakunnalliseen toimintaan, jotka ovat täysin linjassa Perustuksen kanssa, ja harmoniassa koko Raamatun kanssa.
Koko Raamatun harmonia on ajatusrakennelma, joka sortuu helposti Raamattua lukiessa. Raamattu on kirjoituskokoelma täynnä jännitteitä. Siksi se on kiinnostava ja elävä. Siksi se on pyhä.
REIJO, väität Paavalin kirjeitten ja Apostolien tekojen olevan täydessä harmoniassa keskenään ja jos ymmärrän, koko Raamatun tekstien. Näinhän ei ole. Paavalin itse itsestään antama kuva ja Apostolien tekojen hänestä antama kuva eivät ole yhden suhde yhteen. Äärimmäisen kiinnostavaksi tämän tekee se, että Paavali on historiallisesti Uuden testamentin vanhin kirjoittaja, evankeliumeita ja Apostolien tekoja vanhempi.
Heikki,
Uskon, että Jumalan tehtäväänsä armoitus ole ihmisten mielen mukaista. Paavalilla oli vaikuttava asema ja vaellus juutalaisuudessa. Kun Herran Henki täytti Paavalin ja varusti tehtävään, kaikki credentialit Paavali luokittelin arvottomiksi, sen rinnalla tai että ne jotain toisivat lisää.
Ajatus, että kaikki mitä on, on ollut jo:
Saarn. 3:
14 Minä tulin tietämään, että kaikki, mitä Jumala tekee, pysyy iäti. Ei ole siihen lisäämistä eikä siitä vähentämistä. Ja Jumala on sen niin tehnyt, että häntä peljättäisiin.
15 Mitä nyt on, sitä on ollut jo ennenkin; ja mitä vasta on oleva, sitä on ollut jo ennenkin. Jumala etsii jälleen sen, mikä on mennyttä.
Hengellliset, Jumalan iäisyysasiat eivät muutu.
Jerusalemin Hengen vuodatukseen ensin n. 500 uskovan, Jeesuksen seuraajan päälle ennustettiin profeettojen kautta noin tuhat vuotta aikaisemmin ja mm. Jesaja, Jeremia ja Hesekiel, Jooel täsmensivät sen ja niihin Pietari helluntaisaarnassaan viittasi.
Jeesus syntyi maailmaan sovittaakseen koko maailman. Paavali syntyi tähän samaan tilaan, missä Jeesus maailman sovitti. Paavali kuului niihin ainoihin, uskonnollisiin tahoihin, jotka Jeesusta vastusti, aivan tappamiseen asti. Samankaltaisuus Jeesukseen syntyi Damaskon tiellä ja hän hylkäsi kaiken ja vaihtoi asenteensa, oppimansa ja asemansa Jeesukseen, eli tuli uskoon. Hän oli myös Jumalan valitsema ase, joka oli myös valittu kärsimään vainoamansa kohteen vuoksi. Paavali oli valittu ase, niinkuin ovat kaikki, mutta vain harva seuraa Jeesusta, tekee täyttä totta ja antautuu ehdoitta Jumalan käyttöön.
Uskova ihminen poikkeaa maailmasta, mutta muuttuu Jeesuksen kaltaisuuteen. Näin oli Paavali ja alkuseurakuntalaiset. Paavalin julistama evankeliumi ei ollut ihmisten mukaista, vaan oli sitä mitä ”mitä Jeesus Kristus on minulle ilmoittanut”, Gal. 1:12.
Paavalin nimenomaan painottaa, ettei ole toisenlaista evankeliumia. Ei vaikka itse enkeli taivaasta sellaista väittäisi, vt Gal. 1:6-9.
Esimerkiksi lunnaiden maksusta eli vapaaksi ostosta Jeesus ja Paavali puhuvat samalla tavalla.
Jeesus: ”Ei Ihmisen Poikakaan tullut palveltavaksi, vaan palvelemaan ja antamaan henkensä lunnaiksi kaikkien puolesta.” (Mark. 10:45, Matt. 20:28, Kirkkoraamattu 1992)
Paavali: ”Kristus Jeesus antoi itsensä lunnaiksi kaikkien edestä.” (1. Tim. 2:6). ”Hänessä (Jeesuksessa) meillä on lunastus hänen verensä kautta, rikkomusten anteeksisaaminen, hänen armonsa rikkauden mukaan.” (Ef. 1:7, Kol. 1:14)
”Sillä kaikki ovat tehneet syntiä ja ovat vailla Jumalan kirkkautta, mutta saavat hänen armostaan lahjaksi vanhurskauden, koska Kristus Jeesus on lunastanut heidät vapaiksi.” (Room. 3:23-25, Kirkkoraamattu 1992)
Paavalin kirjoittama kohta on Room. 3:23-24.
’Kaikkien puolesta ’ on väärä käännös, alkutekstissä on ’monien puolesta’. Monet eli hpr. rabbiim tai πολλοί kr. oli essealaisten yksi itsenimitys.
Seppo, tiedän. Kirkkoraamattu 1933/38 kääntää ”monien puolesta.” Onhan kuitenkin selvää, että Jeesus on kuollut kaikkien puolesta, koska hän on maailman Vapahtaja. (Joh. 4:42)
Tarkemmin Kirkkoraamattu 1933/38 kääntää ”monen edestä.”
Heikki, kiitos blogistasi.
Olet syventynyt Herran Jeesuksen vuorisaarnaan. Onko se mielestä ajankohtainen vielä tänäpänä? Miksi Paavali ja tämänpäivän saarnaajat eivät pysty pitämään vastaavia saarnoja vai pystyvätkö?
JUHA, meillä on kristittyjä, jotka hakevat suhtautumisensa parisuhdekysymyksiin jyrkän lakihenkiseltä Paavalilta, mutta sivuuttavat Jeesuksen. Jeesus Kristus, tosi ihminen ja tosi Jumala. Paavali oli yksi hänen apostoleistaan, merkittävä, mutta se kaikkein kiistellyin ja kaikkein ristiriitaisin.
Heikki, niin moni sivuuttaa Jeesukseen. Hän on paras opettaja myös parisuhdekysymyksissä. Onko Jeesuksen opetus vuorisaarnassa avioliitosta ja muista parisuhteista mielestäsi kaikin puolin oikein ja sitova myös tänäpänä? Jos ei ole, niin mikä sinusta Jeesuksen opetuksessa on väärin?
Kysyt Juha mikä Jeesuksen opetuksessa on väärin. En tiedä, mikä sinun mielestäsi? Koetan elämässäni seurata Jeesusta, hän on Herra, Opettaja, Mestari. Paavalin opetuslapseksi en koe itseäni, vaikka monet, kuten mm Päivi Räsänen usein vetoaa häneen, ikäänkuin Jumalan sanaan. Jumala hän ei ollut ja Paavalin omat kirjeen näyttävät meille syvästi inhimillisen ja itsensäkin kanssa riitelevän ihmisen.
Heikki, ajattelin, sinun tulleen johonkin tulokseen Jeesuksen opetuksesta, kun olet tutkinut sitä. Minun mielestä Jeesuksen opetus oli aina 100% oikein. Meillä itsellämme voi olla vaikea sitä ymmärtää, kun niin helposti alamme sitä vähättelemään kun tutkimme itseämme, emmekä ole sellaisia kuin mielestämme meidän pitäisi olla. Tällöin Jeesuksen opetuksella ei meille ole merkitystä ja luovumme totuudesta.
Jeesus opetti Vuorisaarnassa:
”Älkää luulko, että minä olen tullut lakia tai profeettoja kumoamaan; en minä ole tullut kumoamaan, vaan täyttämään. Sillä totisesti minä sanon teille: kunnes taivas ja maa katoavat, ei laista katoa pieninkään kirjain, ei ainoakaan piirto, ennenkuin kaikki on tapahtunut. Sentähden, joka purkaa yhdenkään näistä pienimmistä käskyistä ja sillä tavalla opettaa ihmisiä, se pitää pienimmäksi taivasten valtakunnassa kutsuttaman; mutta joka niitä noudattaa ja niin opettaa, se pitää kutsuttaman suureksi taivasten valtakunnassa. Sillä minä sanon teille: ellei teidän vanhurskautenne ole paljoa suurempi kuin kirjanoppineiden ja fariseusten, niin te ette pääse taivasten valtakuntaan.” (Matt. 5: 17-20 / FB38)
”Te olette kuulleet sanotuksi: ’Älä tee huorin’. Mutta minä sanon teille: jokainen, joka katsoo naista himoiten häntä, on jo sydämessään tehnyt huorin hänen kanssansa. Jos sinun oikea silmäsi viettelee sinua, repäise se pois ja heitä luotasi; sillä parempi on sinulle, että yksi jäsenistäsi joutuu hukkaan, kuin että koko ruumiisi heitetään helvettiin. Ja jos sinun oikea kätesi viettelee sinua, hakkaa se poikki ja heitä luotasi; sillä parempi on sinulle, että yksi jäsenistäsi joutuu hukkaan, kuin että koko ruumiisi menee helvettiin. On sanottu: ’Joka hylkää vaimonsa, antakoon hänelle erokirjan’. Mutta minä sanon teille: jokainen, joka hylkää vaimonsa muun kuin huoruuden tähden, saattaa hänet tekemään huorin, ja joka nai hyljätyn, tekee huorin.” (Matt 5:27-32 / FB38)
”Olkaa siis te täydelliset, niinkuin teidän taivaallinen Isänne täydellinen on.” (Matt. 5: 48 /FB38)
Miksi sinun on vaikea hyväksyä Jeesuksen opetuksia?
Tänäpänä moni vesittää Jeesuksen opetukset ties millä syillä. Mielestäni Vuorisaarna on niin yksikertainen, että sen voi ymmärtää, mutta syntimme haraa vastaan, emmekä täytä Jumalan antamaa mittaa olla täydellisiä.
Heikki P,
Olet teologi ja tiedät hyvin että Paavalin kirjeet ovat on suunnattu seurakuntien opetukseksi ja usein tiettyyn tilanteeseen. Ei Herran ja Paavalin opetuksessa ole mitään ristiriitaa, ellei niitä ala keksimällä keksiä, eli nyhjää tyhjästä.
Kaikki puhe liittyy tiettyyn tilanteeseen. Siksi Raamattu, uskomme perusta on niin kiinnostava ja aina uutta avaava kirja. Kunhan kirjani ”Jeesus vai Paavali?” ehkä ensi kuussa tulee, löydät siitä minun perusteluni. Etsijöitähän me ollaan kaikki, tien kulkijoita, Hänen seurassaan.
Paavali omien sanojensa mukaan, ” Minä olen ollut lainalaisille niinkuin lain alainen vaikka minulla ei lakia ole, ja siellä missä lakia ei ole, minä olen ollut niinkuin minulla ei lakia olisi, vaikka minulla Jumalan laki on. ”
Mitä lakia Paavali tuossa tarkoittaa ?
Paavali oli Rooman kansalainen ja ilmeisesti Rooman laki ei koskenut kansalaisuuden saaneita ja kansalaisuuteen syntyneitä, vaan ainoastaan naisia, orjia ja muukalaisia, eli maahan muuttaneita, vankeja ja sotilaiksi ryhtyneitä sotavankeja. Alempiarvoisia ihmisiä.
Paavali sanoo kuitenkin Jumalan lain koskevan häntä, tarkoittaako hän tässä Mooseksen lakia.
On hiukan sotkuista, kun toisen maan kansalainen puhuu toisen maan asioista, tulee sekaannuksia.
TARJA,
eiköhän Paavali tässä puhu Mooseksen laista?
Paavali pyrki voimakkaasti miellyttämään kuulijoitaan – ei aivan tuntematon piirre meille tämän ajankaan puhujille. Juutalaisille juutalainen, kreikkalaisille kreikkalainen. Sitten meillä on porukka joka intomielisesti puhuu ”klassisesta kristinuskosta”. Onko se sitten sitä kreikkalaista?
Paavalin itsetunto-ongelmat ja ristiriiutaisuus on fakta, jonka kriittinen lukija myöntää. Sen kanssa meidän on tultava toimeen. Ja Sanahan kehottaa meitä arviomaan henget, mikä on Jumalasta ja mikä ”lihan käsivartta”.
Heikki Palmu, pyritkö sinäkin selittämään Raamattua pelkästään inhimillisellä järjellä? Varsinaisesti Raamattu avautuu vain uskosta käsin Pyhän Hengen avulla.
MIKA, Jumala on antanut meille järjen, jota sitä käyttäisimme, arvioisimme henget ja opettajat. Näin Jeesus itse teki ja neuvoi meitä tekemään.
Saan omistaa uskolla Jeesuksen pyhyyden ja puhtauden. Koko vanhurskauden. Mitään ei puutu. Eikä se ole teoriaa vaan todellisuutta. Samaan aikaan tiedän olevani ilkeä ja pahansuopa maan matonen, niinkuin laulussa kauniisti sanotaan. Tämän ”mato matkamies maan” voin laulaa iloiten, sillä se ei voi minua syyttää mistään. Silti tunnen syvän puutteenalaisuuteni käytännön elämässä ja joudun taistelemaan kovasti syntieni kanssa. Lisäksi joudun usein siinä taistelussa kokemaan henkilökohtaisia tappioita. Valtava ristiriita näiden kahden todellisuuden välillä, jotka ovat yhtä aikaa voimassa. Siinä kahden tulen välissä saan omistaa Jumalan rauhan.
Tässä eli myös Paavali. Näin uskon. Joten tuo ristiriita voi hyvinkin näkyä Paavalin teksteissä myös henkilökohtaisella tasolla. Olemmeha armosta pelastettuja ja armo kuuluu vain sille tuomitulle, jolta laki ei voi vaatia mitään.
Pekka Veli, tuo mato-matkalaisuus on kyllä vahvasti esillä suomalaisessa kristillisyydessä. ”Olen vain heikko syntinen, en minä mitään voi, mutta kyllä Jeesus armossaan minut pelastaa.” Tässä syntisyydessä loikoilu ja lepääminen usein tulee vastaan. Mutta entäs sitten, kun Jeesus evankeliumeissa monta kertaa, aina uudestaan puhuu puun hedelmistä, ettei ”Herra, Herra” auttaisikaan, vaan puun pitäisi kantaa hedelmää? Ja kun Paavali puhuu meistä Jumalan työtovereina? Ja M.Luther sanoo, että JOKA PÄIVÄ pitäisi vanha aatami upottaa ja nousta uusi ihminen, katumuksen ja parannuksen kautta. Haastavatko nämä puheet sinusta jollakin tavalla sitä armossa ja syntisyydessä lepäilyä. Vai onko kristillisyytemme tiivistettävissä kahteen lauseeseen: 1. Uskon, että Jeesus on Herra. 2. Armo kyllä kantaa.
Näinkö se Pekka Veli menee?
En Heikki palmu tässä ole puhumassa suomalaisesta melankoliasta vaan täydellisestä vanhurskaudesta jonka saan pukea ylleni. Sen rinnalla ja siihen verraten, olen pelkkä matonen maassa. Kokonaan syntinen ja jumalaton pakana. Saamaan aikaan kuitenkin täysyin pyhä ja puhdas Jumalan työtoveri ja rakas lapsukainen.
Täydellisesti kelvottomana saan omistaa Jeesuksen täydellisen puhtauden ja omistaa sen uskolla. Jolloin voin sanoa, että kaikki minä voin hänessä joka minua vahvistaa. Minun ei tarvitse jäädä katselemaan ja surkuttelemaan omaa minääni. Sen sijaan saan katsella Herraani, joka rakastaa minua ja meitä aivan älyttömästi.
Matojutussa on vain kyse vertailukohdasta.
Vertaanko itseäni ja vaellustani muihin, vai Jeesukseen. Siitä on kyse. Ei siitä suomalaisten itsetunnon romuttamisesta, vaan valtavasta ilosta, josta emme vielä osaa oikei riemuita täysillä. Emmehän voi käsittää vielä Jumalan rakkauden syvvyyttä ja laajuutta. Vain pinta raapaisun siitä.
Anteeksi Heikki kun sukunimesi tulikin pienellä. Lukivaikeuden tähden en aina huomaa virheitäni.
Matojuttu on käsitetty täysin väärin, silloin kun aletaan surkuttelemaan omaa mitättömyyttä ja keskitytään siihen. Sehän on suurta ylpeyttä josta synnistä me suomalaiset olemme tunnettuja.
Jumalan luomistyökö olisi mitätön eikä kelpaisi mihinkään. Matojuttuun juuttuminen antaa mahdollisuuden vetäytymiseen pois Jumalan työtoveruudesta ja kumppanuudesta. Eikä tuo mitään iloa, eikä rauhaa. Noin käsitettynä se on tie Helvettiin.