Kymmenes kuulustelu, kolmas kysymys
Munkki: Miksi halusit levätä Neitsyen ruumiissa niin pitkään, etkä ilmestynyt maailmaan heti, kun sinut oli siitetty?
Vastaus: Minä olen luonnon perustaja, ja minä olen järjestänyt oikean määrän ja ajan ja tavan jokaiselle syntymälle. Jos minä, kaikkeuden luoja olisin ilmestynyt kohdusta heti siittämisen jälkeen, olisin toiminut vastoin itse määräämääni järjestystä. Ja ottamani ihmisluonto olisi ollut satumainen ja epätodellinen. Joten halusin olla kohdussa yhtä pitkään kuin muutkin lapset, niin että myös minä täyttäisin omat viisaat järjestelyni.
+++
Päätin ryhtyä julkaisemaan näitä samaan tahtiin täällä ja Facebookissa. Ja satunnaislukijoille tiedoksi, että kysymys on 1300- luvulla eläneen ihmisen pohdinnoista, ei kannata siis kommentoida tyyliin: peruskoulussakin jo opetetaan että. .. Käännös on omani eikä sillä ole mitään asemaa. Jokainen voi halutessaan kääntää paremmin ja mielellään kertoa oman versionsa, jotta voin hyödyntää sitä siinä vaiheessa, kun mahdollisesti syntyy jokin julkaisu aiheesta. Tämä on siis tällainen luonnostelublogi. Työkirja tms. Kiitos etukäteen mahdollisesta mielenkiinnosta aihetta kohtaan.
Birgitan teologia on mielenkiintoista. Se hyväksyy luonnonjärjestyksen. Monelle kristitylle luonnonjärjestys on paha kompastuskivi. Katsotaan että suojelemalla omiansa Jumalan pitäisi koko ajan poiketa luonnonjärjestyksestä ja estää kaikki pahuus ja onnettomuudet, maanjäristykset ja holokausti. Jos kristityt ottaisivat tosissaan Jeesuksenkin rukouksen jonka mukaan meidän tulee hyväksyä Jumalan tahto ja sen mukaan luonnonjärjestys, niin ei tarvitsisi halkoa hiuksia Jumalan kaikkivallasta.
No niinpä. Muutenkin Jumala Birgitan teksteissä vetoaa hyvin usein järkevyyteen, ihmisen velvollisuus olisi käyttää aivojaan, jotka ovat Jumalan luomat ja siis mainiot.
Sarja on mielenkiintoinen. Birgitta on pohjoismaalaisena pyhimyksenä minua aina jotenkin kiinnostanut.
Kirjoittiko Birgitta ruotsiksi vai jollakin muulla kielellä? Todennäköisesti hän osasi muitakin kieliä.
Birgitta kirjoitti ruotsiksi ja latinaksi, mutta hän ei mielestään osannut latinaa hyvin ja siksi hänellä oli oppineita kirjureita, Petrus nimisiä munkkeja kaksin kappalein ja muitakin, jotka huolsivat hänen ilmaisuaan.