Päivät lyhenevät mutta valo loistaa

Kuva Someron kirkosta 25.8.2024 illalla pidetystä messusta.

Kesäkauden viimeisenä sunnuntaina järjestettiin messu kynttilöiden valossa.

Vuoden valoisa kausi vaihtuu syksyyn. Päivät lyhenevät ja kynttiläin liekit kertovat, että pimeyden keskelläkin valo loistaa. Hyvää syksyn alkua kaikille toivotamme.

Pelloilla viljoja on korjattu, ainakin täällä eteläisessä Suomessa. Myös syksyn muokkauksia on tehty pelloilla.

Elämä luonnossa valmistautuu talvea varten. Oravat keräävät varastojaan ja muu luontokin laskeutuu kylmempään kauteen.

Syksy tähtää talveen ja uuteen kevääseen. Lehdet putoilevat puista, talvella ei niitä tarvita, mutta keväällä kasvavat uudet. Syksyllä tulee kylmempää, talvella se on kovimmillaan, mutta keväällä kaikki sulaa, uusi kevät koittaa ja uusi kesä avautuu kirkkaana ja valoisana.

Syksyn hiljaisuuteen laskeutumisen keskelläkin on toivoa.

T o i v o

k a n t a a

L o h t u a

a n t a a .

Albert Schweitzer vertaa toivoa kyntäjän työhön:

Kyntömiehen täytyy ehdottomasti olla toiveikas. Mikä sellainen maamies on, joka kyntää syksyllä mutta ei toivo keväästä mitään? Niinpä emme liioin saa aikaan mitään ilman toivoa – ellemme sisimmässämme lujasti usko ja toivo, että uusi aika pian koittaa.

Toivo merkitsee voimaa.

Maailmassa on yhtä paljon voimaa kuin siinä on toivoa. Ja vaikka toivo eläisi vain muutamien harvojen ihmisten mielissä, syntyy voima, jota mikään ei voi pidätellä – se leviää väistämättä toistenkin mieliin.

Toiseksi on kynnettävä hiljaisin mielin. — Hiljainen, eleetön työnteko Jumalan valtakunnan hyväksi on se mitä tarvitaan.

Hän puhuu myös meidän keskinäisestä yhteydestämme. Sitä tarvitaan Herran työssä:

Olemme kuin aallot, jotka eivät liiku yksitellen vaan nousevat ja laskevat tahdissa. Ihmishengen täytyy ehdottomasti kokea elämä yhdessä toisten kanssa, kohota ja laskeutua meitä ympäröivän elämän tahdissa.”

Silloin te Kristuksen Jeesuksen omina

saatte yhä enemmän aihetta riemuita minusta,

kun jälleen tulen luoksenne.

Sunnuntai 15.9.2024

17. sunnuntai helluntaista

Jeesus antaa elämän

Paavali oli Roomassa vankina. Hän oli vedonnut keisariin. Ei tiennyt tuleeko kuolemanrangaistus vai pääseekö vapaaksi. Siinä tilanteessa vankilassa ollessaankin apostoli Paavali oli toiveikas. Jos kuolee pääsee Jumalan luo taivaaseen. Jos säilyy elossa, niin voi tehdä enemmän ja enemmän Herran työtä.

Oppimestarimme Luther sanoo toivosta:

Niille, jotka uskovat ja omaavat Jumalan lupauksen, tämä elämä on vaellusta vieraassa maassa, jossa tulevan ja paremman elämän toivo heitä kannattaa.

Toinen lukukappale eli epistola: Fil. 1:20–26

Kirjeestä filippiläisille, luvusta 1

Odotan ja toivon hartaasti,

että en joudu millään tavoin häpeään

vaan voin nyt niin kuin aina ennenkin

olla rohkea ja tuottaa kunniaa Kristukselle,

jäänpä sitten eloon tai kuolen.

Minulle elämä on Kristus ja kuolema on voitto.

Mutta jos jään tähän elämään, siitä hyötyy tehtäväni.

En tiedä, kumman valitsisin, olen kahden vaiheilla.

Haluaisin lähteä täältä ja päästä Kristuksen luo,

sillä se olisi kaikkein parasta.

Teidän vuoksenne on kuitenkin parempi, että jään eloon.

Olen siitä varma.

Niinpä tiedänkin, että jään tänne

ja pysyn kaikkien teidän luonanne,

jotta te edistyisitte uskossa ja saisitte siitä iloita.

Silloin te Kristuksen Jeesuksen omina

saatte yhä enemmän aihetta riemuita minusta,

kun jälleen tulen luoksenne.

39 KOMMENTIT

  1. Kristus on tehnyt ja suorittanut kaiken puolestasi: syntisi maksanut, elämän ja autuuden ansainnut. Tyydy nyt häneen ja pyri saamaan häntä yhä enemmän itseesi, vahvistuaksesi uskossa!

    Luther, Kirkkopostilla I, s. 41, SLEY, 1941. Kieliasua on muokattu hiukan nykyaikaisemmalle suomen kielelle.

    • Mika

      Kiitos ihanasta Luther sitaatista

      On miellyttävää, että jaat meille lukeneisuutesi rikkaasta aarreaitasta silmiemme iloksi ja sydämemme riemuksi

    • Mika

      Kiitos hyvästä kommentistasi

      Luther osaa tiivistää oman raamattunäkemyksensä yhteen lauseeseen

      Hän todellakin osasi asiansa Raamatun selitysopin professorina Wittenbergissä

  2. Jeesus antaa elämän -sunnuntain aihetta esitellään ja tekstit näytetään täällä

    https://www.kirkkovuosikalenteri.fi/kalenteripaiva/sunnuntai-15-9-2024/

    Filippiläiskirjettä voi lukea täältä. Panen vuosien 2020, 1992, 1938 ja 1548 suomennokset näkyviin. Tästä voi sitten mennä eteenpäin.

    https://www.raamattu.fi/raamattu/UT2020,KR92,AGUT,KR38/PHP.1

    Tässä on näkyvissä ruotsinnos 2000, suomennos 1973, ja käännös
    Uuši Šana vienankarjalakši KAR11.

    https://www.raamattu.fi/raamattu/B2000,UTNS73,KAR11/PHP.1

    Tässä venäjäksi, englanniksi ja pohjoissaameksi

    https://www.raamattu.fi/raamattu/SYNOD,GNBUK,Biibbal/PHP.1

    Tässä kaksi muuta käännöstä englanniksi, ranskaksi ja saksaksi

    https://www.raamattu.fi/raamattu/CEVUK,ENGKJV,FCR18,GNBGE/PHP.1

  3. Sunnuntaina 15.9.2024 klo 10, jos Jumala suo, saarnaan Kustavin kirkossa.
    Eräässä puhelinviestissä kirjoitin sanan ”alba”, mutta puhelimen viestien automaattinen korjausohjelma oli muuttanut sen sanaksi ”Albania”. Korjasin toisessa viestissä.

    Kirjeenvaihdon jälkeen päätin ajatuksissani ”korjata” tuon koneen tekemän virheen moraalisella tasolla. Niinpä päätin lukea ja kuunnella Filippiläiskirjeen albaniaksi.

    https://live.bible.is/bible/ALSBSA/PHP/1?audio_type=audio_drama

    Aikoinaan yli 30 vuotta sitten luonani kävi säännöllisesti kosovolaisia pakolaisia. Heidän kanssaan puhelimme monista asioista. Sain myös kuulla heidän sanoittamiaan ja/tai säveltämiään lauluja jo ennen niiden julkista esittämistä. Jugoslavian sodan kova kokemus tuli luokseni heidän kertominaan.

  4. Lueskelin ja/tai kuuntelin aamun ihanan iloksi ilosanomana Filippiläiskirjeen

    ukrainaksi kolmena käännöksenä

    Avoimen uuden käännöksen ukrainaksi

    https://live.bible.is/bible/UKRBIB/PHP/1

    Переклад Р. Турконяка (UTT) käännös ukrainaksi

    https://live.bible.is/bible/ukrlpf/php/1

    Ohienko Raamattu ukrainaksi 2015

    https://live.bible.is/bible/UKRN39/PHP/1

    suomeksi kahtena käännöksenä

    vuoden 1992 käännös bible.is -sivustolta

    https://live.bible.is/bible/finelc/php/1

    Suomea taitavalle tässä esille pannussa 1992 käännöksen tekstissä häiritsee, että sanoja on jostain syystä tavutettu mielivaltaisesti, eikä edes johdonmukaisesti, joten suomea vieraana kielenä lukevalle saattaa tulla vaikeuksia havaita mitkä palaset kuuluvat samaan sanaan.

    Vuoden 1938 käännös bible.is sivustolla

    https://live.bible.is/bible/finelc/php/1

    • Monista ajatuksista, joita heräsi noita aamulla nauttimistani Raamatun teksteistä, voinen kertoa yhden, joka kertoo miten toisinaan tie voittoon käy vaikeuksien kautta. Ensimmäisen kerran kun Paavali kävi Filippissä hänen oli pitänyt lähteä sieltä vainoa pakoon. Niinpä hän lähti sieltä Tessalonikaan.

      Mutta nyt tilanne oli muuttunut Filippissä. Paljon kansaa oli kääntynyt uskoon niin että Paavalin kirjoittaessa Filippiläiskirjettään Filippissä oli niin paljon kristittyjä että sinne tarvittiin jo useampi piispan valtuuksin varustettua viranhaltijaa. Näillä piispoilla toki oli pienemmät kaittavat alueet, kuin nykyisessä Suomessa meidän piispoillamme, mutta piispan valtuuksiin kuuluva pappien vihkiminen ja muu piispoille kuuluva hengellinen työ evankeliumin hyväksi oli jo tuolloin tarpeen tuon roomalaisten varuskuntakaupungin hengellisen elämän organisointiin.

      Myös diakonian virka mainittiin Paavalin ja Timoteuksen lähettämässä kirjeessä. Seurakuntapalvelulla siis on ollut merkittävä asema kirkon historiassa jo aivan sen alkuajoista alkaen.

      Piispat ja diakonit mainitaan kirjeen vastaanottajien joukossa:

      ukrainaksi ” — з єпископами та дияконами: — ”,
      suomeksi ” — piispoille ja diakoneille — ” .

      Edelleen mainittakoon, että Paavalin avustaja kirjeen laadinnassa Timoteus oli Efeson kaupungin ensimmäinen piispa. Hänen jälkeensä Efeson piispana toimi Filemonin kirjeessä mainittu Onesimus.

      Kun tulin neljänteen lukuun niin siinä kohtasin Rooman valtakunnan pääkaupungin kristittyjen neljännen piispan nimen Klemensin. Panen sen kohdan näkyviin lukemani 1938 käännöksen mukaisena: ” — he ovat taistelleet minun kanssani evankeliumin hyväksi, yhdessä sekä Klemensin että muiden työtoverieni kanssa, joiden nimet ovat elämän kirjassa.”

      Pietari oli Rooman ensimmäinen piispa. Hänen ehdotuksena seuraajakseen oli Klemens, mutta pari muuta valittiin Pietarin jälkeen ennen Klemensin valintaa. Nopeasti tuo hiippakunta sai niin paljon yleiskirkollisia tehtäviä, että samaa virkaa nykyisin nimitetään paavin viraksi. Nykyinen paavi on Franciscus, joka valittiin virkaan keväällä 2013.

  5. Voiton seppeleet,

    Minun käsityksesi mukaan ei ole mitään kilpailua, joka pitäisi voittaa, vaan kysymys on oikeinelämisen taidoista, ei sen kuumenpaa taistelua, kuin taistelu itsensä kanssa, että kieltäytyy laittomista teoista. Niin helppo, pitää itsensä kurissa.

    Vatikaanista voi vielä tulla esille kaikenlaista, arkistoja on jonkin verran avattu, mutta toisen maailmasodan aikaiset arkistot ovat vielä avaamatta.

    • Tarja

      Kiitos kommentistasi

      1) Olet oivaltanut sen että paras kilpailu on kilpailu itsensä kanssa.
      Eräs oppilaani kerran valitteli että hän oli edelleen luokkansa viimeinen koetulokseessaan vaikka oli kokeita varten lukenut kokonaisen viikon. Yritin lohduttaa häntä sanomalla että ei tarvitse kilpailla toisten kanssa koska tuloksissa tulee aina olemaan eroja ihmisten välillä. Sen sijaan rohkaisin häntä onnittelemalla häntä, koska hänen koenumeronsa oli noussut peräti kolmella numerolla edellisestä kokeesta.

      Toisinaan kun hengellisessä kielenkäytössä puhutaan ”kilvoittelusta”, niin silloin puhe on elämänsä pitämisestä kunnossa ja hengellisyytensä Jumalan edessä toimivan, niin että tuntee elävänsä Jumalan yhteydessä.

      2) Puheet Vatikaanin arkistoista ovat maailmanlaajuisesti kiinnostavia, koska ne ovat niin laajoja. Yksikään tutkija ei voi niitä hallita ihan siitä syystä, että elinaika ei riitä lukemaan kuin vain pienen osan.

      Sitten on sellaisia salaliittoteorioiden viljelijöitä, jotka omien epaaasiallisten luulojens kehitteleminä levittävät syytöksiä, että arkisto muka salaisi joitain dokumentteja jotka voisivat olla vahingollisia katoliselle kirkolla. Ne jotka vähääkään tuntevat tuon valtavan laajan arkiston toimintaa, voivat kertoa, että heidän ongelmansa ovat tasan tarkkaan toisaalla. Kenenkään aika ei riitä kaiken materiaalin julkaisemiseen.

      Oma ryhmänsä ovat sellaiset dokumentit joiden salassapitoaika on määrätty myöhemmin päättyväksi siitä syystä, että ne voivat olla joitain ihmisiä loukkaavia. Näiden ihmisten suoaamiseksi sekä eräiden kansainvälisten turvallisuuden tai kaupallisten kilpailusäädösten perusteella on salaisiksi määritelty.
      Ensimmäisen vaimoni veli teki aikoinaan oikeustieteessä tutkimusen juuri näiden salassapitoasioista. Julkishallinnossa on lähtökohtaisena periaatteena asiakirjojen julkisuus, mutta tarkoin laissa määriteltyjen ervojen suojelemiseksi on olemassa useampia säädöksiä, missä näitä yhteiskunnalle ja yksilöille mielekkäitä arvoja suojellaahn asiakirjojen salassa pidolla kussakin tapauksessa mielekkään ajan.

      .

    • Tarja

      3) Eräs tuttavani, jonka kanssa keskustelin paljonkin ruotsinkielisten pappien yhteisissä kokoontumisissa, oli opiskellut Roomassa ja saanut tutkimuksiinsa käyttöönsä Vatikaanin arkistoa niin paljon kuin tarvitsi. Arkiston ongelma ei ole siinä, miten salaisi jotain aineistoa, vaan päin vastoin, miten saisi arkiston sisältämän suunnattoman laajan, runsaan ja monipuolisen aineiston ihmisten tietoisuuteen.

  6. Varmasti voivat olla loukkaavia, tai sitten ei.

    Jos selviää, että toisen maailmasodan aikana Vatikaanilla oli natsisympatioista johtuvia yhteyksiä natsien kanssa.
    Mutta se, että kaataako se Vatikaania, tai katolista kirkkoa yleensä, niin mikä nyt pahan tappaisi, eihän sitä ole kaatanut edes todistettu pedofilia, lapsikauppa, rahanpesu, valheselibaatti ym. rikolliset toimet.

    Vaikka selviäisi, että natsiyhteydet ovat olleet hyvinkin toivotut ja suositut, niin kyllä sillekin joku selitys keksitään ja sama näytelmä jatkuu. Siitä puhutaan ja kohistaan hetken aikaa ja siinä kaikki.
    Sellainen on maailma.

    • Tarja

      4) Vatikaanin yhteyksistä tai niiden puutteista on tehty tavattoman pätevää ja erittäin perusteellista työtä.

      Ei ole löydetty mitään sellaista tavanomaisesta sotatilanteeseen kuulunutta yhteydenpito kummallisempaa. Sotatilanteessahan jokainen osapuoli pyrkii vetämään kaikkia sodasta irti pyrkiviä maita omaan leiriinsä ja siinä on muutamilla mailla tekemistä, kun maalla on epäedullinen asema, kuten Mongolialla joku päivä sitten Putinin vierailun isännöinnissä.
      Katolisen kirkon ongelma oli siinä, että sen jäseniä taisteli kummallakin puolella sotivia maita. Molemmilla puolilla olevia oman kirkon jäseniä piti palvella niin hyvin, kuin tuossa tilanteessa oli mahdollista.

    • Tarja

      5) Pedofilia, talousrikokset ym tapauksissa on tapahtunut sellaista, mikä on katolisen kirkon periaatteiden ja myös kirkon sisäisen säädösten vastaista. Kun tällaista tapahtuu, niin siksi se herättää enemmän huomiota kuin vastaavien rikosten esiintyminen muualla.

      Esimerkkinä tuollaisesta yksipuolisesta huomion kantautumisesta jotain ryhmää vastaan otan maassamme lestadiolaista liikettä vastaan kirjoitettua vastaavan tapaisista tapauksista herännyt keskustelu. Vertasin keskustelun lähtökohtana olevaa tutkimusta Helsingin kaupungin vastaaviin rikostilastoihin. Tulos oli että yhden vähän korkeamman tilaston vuotena Helsingissä oli tehty vastaavia rikoksia kuin lestadiolaisessa liikkeessä noita tapauksia oli tehty puolen vuosisadan aikana.

      Tämä tilastollinen vertailu kertokoon liikkeen todellisen moraalisen tason yhden kaupungin asukkaiden tilastollisesti todettuun moraaliseen tasoon.

      Sama huomion hakeutuminen noidin valitettaviin rikoksiin lienee todellisuutta myös katolisen kirkon parissa tapahtuneissa rikoksissa.

      Sitten yksi huomio historiasta on se, että vastaavan ryöpyn tapaisen tikun nokkaan ostamisen tekivät natsit katolista kirkkoa syytellen ennen toista maailmansotaa saadakseen yleisön huomion porukan omista ongelmista siirtymään sellaisen järjestön niskaan, jonka arvelivat kritisoivan eräitä heidän oman ohjelmansa sisältämiä toimia.

    • Tarja

      6) Kirjoitat: ”Siitä puhutaan ja kohistaan hetken aikaa ja siinä kaikki.
      Sellainen on maailma.”

      Tämä lainalaisuus on todellisuutta sellaisessa tiedotuksessa, missä ratsastetaan hetken suosion tavoitteluun pyrkivien otsikkojen ja aiheiden parissa. Kun tällaiset pintavaahtoon verrattavat kuohut ovat menneet ohi, niin sellainen sitten jää taka-alalle, koska se ei enää myy, ei saa aikaan vetäviä lööppejä eikä sometuksen ryöppyjä.

      Sen sijaan pätevään tutkimiseen kuuluu asioiden olemukseen paneutuminen ja aineiston kriittinen tarkastelu. Näin voidaan saada selville tapahtumien pohjavirrat ja ilmiöiden todellinen luonne pääsee esille.

  7. Aamuisella Raamatun lukemisella ja/tai kuuntelemisella tuli käytyä parin tunnin ajan iki-ihanan Pyhän kirjan suloista sanomaa.

    Useammasta mieleeni nousseesta ajatuksesta kerron tässä yhden.

    Jatkoa edellä olevan kommentin vanhan kirkon piispojen luetteloon tulee Kol. 4:10 jakeessa oleva elämänsä lopussa Egyptissä Aleksandrian piispana toiminut Markus, kuoli marttyyrikuoleman 25. huhtikuuta vuonna 68 jKr. Tätä Aleksandrian ensimmäisen paavin taivaan elämään uudestisyntymisen päivää ja samalla hänen elämänsä muistoa kunnioitamme edelleen kalenterissamme olevana Markon, Markuksen ja Markun nimipäivänä.

    Hänen sukulaisuussuhteensa Paavalin työtoveriin Barnabaaseen mainitaan sanalla, joka voi tarkoittaa suomen serkkua tai veljen tai sisaren poikaa. (Sanojen merkityskentät eri kielissä eivät ole samoja.)
    Tämä on kreikan sana
    ἀνεψιός, ἀνεψιου, ὁ , [ anepsios, anepsiou, ho ]

    Sana on kielisukua latinan nepos, saksan nichte ja englannin nephew, niece -sanojen kanssa.

    Tässä viittaamani kohta Raamatussa vuoden 2020 käännöksenä:

    Kol. 4:10

    Kanssani vankilassa oleva Aristarkos lähettää terveisiä.
    Samoin tekee Markus, Barnabaksen serkku; teitä on jo ohjeistettu ottamaan hänet vastaan, jos hän tulee luoksenne.

  8. Jos Jumala esimerkiksi on antanut meille niin oivallisen ja vahvan uskon, että elämme vahvassa luottamuksessa, varmoina siitä, että meillä on armollinen Jumala, ja myös saatamme kerskata siitä, silloin olemme paratiisissa.

    Martti Luther, Kirkkopostilla II, s. 13, SLEY, 1942.

    Varmana laulaa Herrasta saan, joka on suuri rakkaudessaan. Hän minut osti kuolemallaan, periä taivaan kerran mä saan. Tämä on laulu sydämeni, ylistän Herraa ikuisesti. SK 356:1

Matias Roto
Matias Rotohttp://www.roto.nu
Eläkkeellä oleva rovasti. Entinen Kamerunin lähetti. Sotainvalidien veljespappi Kanta-Hämeessä. Vuoden somerolainen 2012. Kepun Varsinais-Suomen piirin kirkollisasiain toimikunnan puheenjohtaja. Puoliso prinsessa Colette on Someron seurakunnan kirkkovaltuutettu. Fb Tauno Matias Roto Puh 040 - 356 06 25