Herran tuomion laakso kaikille pakanakansoille aikojen lopulla
| 1 Sillä katso, niinä päivinä ja siihen aikaan, kun minä käännän Juudan ja Jerusalemin kohtalon (hepr. kun minä palautan Juudan ja Jerusalemin), |
| 2 minä kokoan kaikki pakanakansat, vien ne alas Joosafatin laaksoon ja käyn siellä oikeutta niitten kanssa kansani ja perintöosani, Israelin, tähden. Sillä he ovat hajottaneet sen pakanakansain sekaan, ovat jakaneet minun maani |
| 3 ja heittäneet minun kansastani arpaa; ovat antaneet pojan porttoa vastaan sekä myyneet tytön viinistä, jonka ovat juoneet. (Joel 4) |
Tämän tulkintani Joelin profetiasta johtoajatuksena on se, että kaikki VT:ssa Israelille annetut lupaukset myös lopulta toteutuvat.
Nimi Joosafatin laakso tarkoittaa ”Herran tuomion laaksoa” (יְהוֹשָׁפָט Jehoshafat = ”Jehovah has judged”). Sana esiintyy VT:ssa kaksi kertaa, molemmat Joelin kirjassa. Kyseistä laaksoa ei ole maantieteellisesti olemassa ja Joelin kuvaus onkin symbolinen kuva aikojen lopulla tulevasta tuomion ajasta, jolloin Herra tuomitsee kaikki kansat ennen Jeesuksen paluuta. Tuomio tulee sen mukaan, miten kansakunnat ovat kohdelleet Herran omaisuuskansaa Israelia, jae 2. Sama kansojen tuomio esiintyy myös Matteuksen evankeliumin 25. luvun jakeissa 31-46.
Tämä tuomion aika esitetään Joelin kirjan 4. luvussa ja sitä kuvataan myös profeetta Sakarjan kirjan luvuissa 12-14.
Jakeessa kaksi kuvataan juutalaisten eksiilin aika, mikä alkoi Rooman hajottaessa juutalaiset pakanakansojen sekaan vuodesta 70 alkaen, jolloin Jerusalem hävitettiin. Juutalaisten eksiilin päättymisen jälkeen 1948 alkaen pakanakansat tulevat lopulta myös ”jakamaan Israelin maan” Palestiinan valtion tunnustamisen myötä. Tämä tulee profetian mukaan johtamaan Messiaan Jeesuksen paluuseen ja pakanakansojen tuomioon ”Joosafatin laaksossa”.
Joel esittää tuomion syynä sen, että pakanakansat ovat ”jakaneet Israelin maan ja heittäneet juutalaisesta kansasta arpaa”, jae 2b-3a. Mielenkiintoista on verrata tätä psalmin 22:18 profetiaan Jeesuksen ristiinnaulitsemiseen liittyvistä tapahtumista:
…he jakavat keskenänsä minun vaatteeni ja heittävät minun puvustani arpaa. (Ps. 22:18)
Samoin kuin Jeesus tuomittiin ja ristiinnaulittiin, tulee tapahtumaan aikojen lopulla myös Herran kansan ja perintöosan Israelin kanssa.
Mitä on teillä sanomista minulle, teilläkin, Tyyro ja Siidon ja kaikki filistealaisten alueet? Tahdotteko te kostaa minulle, mitä minä olen tehnyt, vai itse tehdä minulle jotakin? (Joel 4:4)
Profetiassa mainitaan myös nykyisen Hizbollahin alue eteläisessä Libanonissa, missä sijaitsevat Tyyron ja Siidonin kaupungit. Lisäksi mainitaan filistealaisten alue, mikä käsitti aikoinaan nykyisen Gazan alueen. Juuri nämä alueet ovat ne, joista Israelia vastaan tänään pääasiassa toimitaan mm. tykistöraketteja ampumalla Hamasin ja Hizbollahin toimesta ja joiden rajoilta Israelin kansalaiset ovat joutuneet siitä johtuen poistumaan. Huomionarvoista on sekin, että profetia samaistaa tässäkin Herran ja Israelin toisiinsa (…tahdotteko te kostaa minulle..). Tämä maantieteellinen yksityiskohta tuo profetian juuri meidän aikaamme.
Tämä profetian vaihe mahdollisesti alkoi Hamasin hyökättyä Israeliin 7. lokakuuta 2023. Hamasin provosoivan hyökkäyksen seurauksena koko maailma tulee jatkossa vaatimaan Palestiinan valtion tunnustamista, koska tämän ajatellaan johtavan rauhaan. Se taas tulee johtamaan Israelin maan ja Jerusalemin kaupungin jakamiseen kahteen osaan. Siitä profeetan mukaan syttyy Jumalan viha hyökkääjiä vastaan. Tosiasiassa rauha tuleekin mm. profeetta Sakarjan mukaan vasta Kristuksen palatessa takaisin Jerusalemiin ahdistuksen ajan lopulla, vrt. Sak. 14.
Herran tuomion laakson tapahtumia kuvataan 4. luvun lopussa:
| 12 Kansat lähtevät liikkeelle, rientävät Josafatinlaaksoon. Sinne minä asetan istuimeni ja siellä minä tuomitsen kaikki kansat. |
| 13 Lähettäkää sirppi, elo on jo kypsää. Tulkaa polkemaan viinikuurnaa, se on jo täynnä, altaissa viini kuohuu yli reunojen. Suuri on kansojen pahuus. |
| 14 Väkeä tungeksii tuomion laaksossa, sillä lähellä on Herran päivä. |
| 15 Aurinko ja kuu pimenevät, tähtien loiste sammuu. |
| 16 Herra ärjyy Siionista, antaa äänensä kaikua Jerusalemista. Silloin taivas ja maa vapisevat. Mutta Herra on kansansa turva, Israelin vuorilinna. (Joel 4) |
Harri: ”Hamasin hyökkäyksen seurauksena koko maailma tulee vaatimaan Palestiinan valtion tunnustamista, koska tämän ajatellaan johtavan rauhaan.”
Eikö tässä maalailla tarpeettoman isolla pensselillä? ”Koko maailma” ei tule koskaan vaatimaan mitään eikä ”koko maailmaa” edes kiinnosta kyseinen kahakka.
Ja entä sitten, kun tämäkin tanssi on tanssittu, eikä taaskaan tapahtunut mitään raamatullista väliintuloa eivätkä profetiat täyttyneet?
YK:n johdolla koko maailma.
Aivan pian näemme miten tämä profetia täyttyy.
Kuinka pian? Osaatko antaa jonkinlaisen takarajan?
Moni on pohtinut paljon sitä, miksi Hamas teki 7.10 hyökkäyksensä juuri niiden kimppuun , jotka Israelissa eniten olivat heitä auttamassa. Miksi juuri nämä ihmiset piti tappaa ja ottaa panttivangiksi. Mielestäni ainoa selitys sille on se, että näin he pakottivat Israelin hyökkäämään. He tiesivät mitä siitä seuraa. Sen näemme nyt uutisissa. 3/4 maista on jo tunnustanut Palestiinan valtion. Uskon ettei panttivankeja tulla vapauttamaan ja näin pidetään sotaa yllä. Sodassa tapahtuu aina myös vahinkoja ja nyt ne kaikki saadaan vieritetyksi Israelin aiheuttamiksi. Koko maailma on kääntymässä Israelia vastaan. Palestiinalaiset taas eivät halua mitään tynkä valtiota. Niistä alueista ei kyetä rakentamaan toimivaa valtiokoneistoa. Raamattu toteutuu silmiemme edessä ja maailma ei sitä tajua. Aivan samaan tapaan kuin Juutalaiset eivät tunnistaneet Messiastaan ajanlaskumme alussa. Samaan tapaan kansat ovat sokeita sille mitä juuri nyt on tapahtumassa.
Olen lukenut myös siitä, että Israelin tiedustelu luultavasti tiesi Hamasin hökkäyksen valmistelusta, mutta ei pyrkinyt estämään sitä. Annettiinko sen tapahtua, jotta saataisiin syy tuhota Gaza lopullisesti.
Raamattua ei ole annettu meille kartaksi jota seuraamalla voisimme katsoa missä kohdin tapahtumia juuri nyt olemme menossa.
Raamattu on kompassi joka voimme laittaa kartalle ja nähdä mihin suuntaan olemme menossa.
Raamattu kertoon vihasta jonka kohteeksi Israel tulee joutumaan ja 50vuotta olen seurannut tuon vihan kehitystä.
Silloin sitä oli tähän päivään verraten hyvin vähän. -73 sodan jälkeen se on pikkuhiljaa kasvanut ja kasvanut.
Viha Israelia kohtaan kun pääsee täyteen vauhtiinsa, niin sitä ei sen jälkeen voi enää hillitä. Viha leviää kansojen keskuudessa hallitsemattomiin mittoihin. Israel tulee sen seurauksena joutumaan suuriin vaikeuksiin ja Juutalaiset kansojen seassa myös. Sitten kun viha sallitaan yhdessä asiassa, niin sen leviämistä ei voi enää estää. Sen seurauksena mekin joudumme vielä kärsimään paljon.
Kaikki on valmiina suurta loppunäytöstä varten. Lähi-idän tilanne ja Venäjän ja lännen vastakkainasettelu Ukrainassa.
Otetaanpas vähän maanläheisempi ja historiallisempi perspektiivi käyttöön. Kuten tunnettua, Raamatun tekstejä olisi hyvä tulkita tekstiyhteydessään myös silloin, kun niihin sisältyy aineistoa ilmeisen kaukaisesta tulevaisuudesta. Kuten tunnettua, alkukristityt ymmärsivät Joelin profetian täyttyneen keskeisesti ensimmäisenä kristillisenä helluntaina samalla kun jotain jäi vielä silloin täyttymättä.
Vain muutama jae Harrin lainaamaa kohtaa ennen (Joel 3:1 – 11) käy ilmi, että tuo tuomio Josafatin laaksossa on rangaistus siitä, että (1) tuomittavat kansat ovat jakaneet keskenään Israelin maan, (2) ryöstäneet Herran temppelin aarteet omiin palatseihinsa ja (3) myyneet Juudan ja Jerusalemin lapset orjiksi ja edelleen myytäviksi. Rangaistukseksi tästä Jumala (a) kokoaa orjuuteen joutuneet juudalaiset takaisin omalle maalleen, (b) antaa näiden voittaa vihollisensa ja vastaavasti (c) myydä pakanakansojen lapset kaukaisiin maihin orjia välittäville sabalaisille. Pointti on siis Jumalan toimittama tuomio silmä silmästä – hammas hampaasta -logiikalla. Harrin kuvaama jakso on tämän profetian runollisempi toisinto, jossa Jumala yllyttää viholliskansat käymään israelilaisten kimppuun. Vieläpä niin, että nämä takovat aurankärkiensä ja vesuriensa metalliosat aseiksi.
On aika lailla selvää, että mikään tämän päivän Hamasin-Israelin konfliktissa ei sovellu Joelin näkökenttään, ellei vedetä mutkia raakasti suoraksi ja hypitä mielivaltaisesti jakeesta ja raamatuntekstistä toiseen keväthangilla temmeltävän rusakon tavoin.
Nyky-israelilaisia ei ole myyty orjiksi Kreikkaan, ympäröivät pakanakansat (!?) eivät ole vallanneet ja jakaneet juutalaisten alueita keskenään eivätkä ryöstäneet Jerusalemin temppeliä, koska se tuhoutui jo vuonna 70 roomalaisten toimesta. Ja niin edelleen.
Meidät on kristittyinä kutsuttu ennen kaikkea rakentamaan rauhaa. Mutta vaikeaahan se on, kun toisella puolella on vastassa hampaisiin asti aseistautunut terroristijoukko, joka ei piittaa vähääkään siviilien kärsimyksestä muutoin kuin propagandamielessä ja Israel tuhoaa Gazaa ennenmäkemättömällä järjestelmällisyydellä.
”Sillä katso, niinä päivinä ja siihen aikaan, kun minä käännän Juudan ja Jerusalemin kohtalon,
minä kokoan kaikki pakanakansat, vien ne alas Joosafatin laaksoon ja käyn siellä oikeutta niitten kanssa kansani ja perintöosani, Israelin, tähden. Sillä he ovat hajottaneet sen pakanakansain sekaan…”
Tämä on toteutunut vasta 1900-luvulla, kun Israelin valtio itsenäistyi 1948 ja koko Jerusalem tuli Israelin hallintaan 1967. Vasta silloin Juudan ja Jerusalemin kohtalo kääntyi, eli ne palautettiin entiseen asemaansa, so. juutalaisten hallintaan.
Lisäksi profetia koskee ”kaikkia pakanakansoja”, mikä on mahdollista vasta nyt YK:n kautta.
Moni uskova hyväksyy Darvinismin opetukset, mutta kun kysyy heiltä mihin ajanjaksoon he sijoittavat syntiinlankeemuksen, niin eivät vastaa mitään. Samoin on Israelinkin kohdalla. Nykyistä Israelia moni uskova ei pidä Jumalan kansana ja Raamatun ennustusten toteutumisena. Silti he uskovat Jeesuksen paluuseen Öljymäelle ehkä jo piankin. Miksi sinne, jos kerran nykyinen Israel ei enää olisi Jumalan valittu kansa?
”Mitä on teillä sanomista minulle, teilläkin, Tyyro ja Siidon ja kaikki filistealaisten alueet? Tahdotteko te kostaa minulle, mitä minä olen tehnyt, vai itse tehdä minulle jotakin?” (Joel 4:4)
Profetiassa mainitaan myös nykyisen Hizbollahin alue eteläisessä Libanonissa, jossa sijaitsevat Tyyron ja Siidonin kaupungit. Lisäksi mainitaan filistealaisten alue, mikä käsitti aikoinaan nykyisen Gazan alueen. Juuri nämä alueet ovat ne, joista Israelia vastaan pääasiassa toimitaan mm. tykistöraketteja ampumalla Hamasin ja Hizbollahin toimesta ja joiden rajoilta Israelin kansalaiset ovat joutuneet siitä johtuen poistumaan. Huomionarvoista on sekin, että profetia samaistaa tässäkin Herran ja Israelin toisiinsa (…tahdotteko te kostaa minulle..).
Missä sitten ovat orjiksi myyminen, Jeeusalemin ja Juudan oleminen pakanoiden hallinnassa sekä temppelin ryöstö? Ilmaisu ”kaikki pakanakansat” ei mitenkään välttämättä tarkoita jotakin YK:ta vaan niitä kansakuntia, jotka ympäröivät vanhaa Israelia.
Vanhan testamentin profeetat eivät tunnistaneet seurakunnan aikaa, koska se oli heille salaisuus (Ef. 3:3). Tämä on tyypillistä lopun aikaa koskeville profetioille. Profeetat näkivät Messiaan ensimmäisen ja toisen tulemisen, mutta eivät niiden väliin jäänyttä seurakunnan aikaa.
Joelin 4. luvun jakeet 5-6 kuvaavat siten Jerusalemin tuhon aikaa ja profetia jatkuu sen jälkeen nykyajan kuvauksella Israelin valtion palattua maailmankartalle. Jerusalemin temppelin kalleudet ryöstettiin roomalaisten toimesta ja noin 100.000 vangiksi joutunutta juutalaista myytiin orjamarkkinoille kaupungin hävityksen jälkeen. Jae 7 kuvaa juutalaisten paluuta takaisin omaan maahansa.
Harri A. Poimit siis jakeen sieltä ja jakeen täältä ja pilkot Raamatun tekstin omia kokonaisuuksia valmiiksi laatimasi sapluunan tueksi. Minä pidän tällaista raamatuntulkintaa mielivaltaisena nykyaikaan soveltamisena.
Hamasin ja Israelin konfliktin ymmärtämistä tällainen raamatunselitys ei edistä millään tavoin. Olen samaa mieltä siitä, että arabiosapuolella on hyvin syvä ja islamilla perusteltu vihamielisyys juutalaisia kohtaan eikä se mitenkään edesauta pitkäaikaisen rauhan aikaansaamista.
Profeettojen ennustusten aikajänteet:
1. lähitulevaisuus (muutama vuosi)
2. tulevaisuus pidemmällä aikavälillä (muutama vuosikymmen tai vuosisata)
3. Messias (ensimmäinen ja toinen tulemus)
4. lopunajat
5. iankaikkisuus
Raamatun profetioiden äärellä näemme, että merkittävä osa niistä on jo toteutunut, tärkeä osa on toteutumassa meidän aikanamme ja kaikkein tärkein on vielä edessäpäin.
Harri A. En äkkiseltään tiedä, mistä protestanttisesta tulkintatraditiosta olet saanut tuon viisiportaisen tulkintasapluunan. Siitä riippumatta esittämäsi tulkinta on – kauniisti sanottuna – hyvin ongelmallinen. Edellä toteamani lisäksi muistutan siitä, että näitä Israelin ja sen lopunajallisen roolin ympärille rakenneltuja ennustuksia on lukemattomia ja ne kaikki ovat keskenään erilaisia. Muuten ei voi ollakaan, koska tulkinnat ovat pakostakin allegorisoivia ja mielivaltaisia.
Muutaman vuosikymmenen takaiset selitykset unohdetaan sujuvasti ja kehitetään uusi tulkinta, joka ottaa vauhtia jostain juuri silmien edessä olevasta tapahtumasta. Sitten ruvetaankin villisti spekuloimaan siitä, mitä ”pian tuleman pitää”. Ja vedotaan Israelin erityisasemaan sekä siihen, kuinka Israelin toimia kritisoivat ovat vaarassa joutua tuomituiksi. Itse pidän tällaista poliittista raamatuntulkintaa ihmisten pelotteluna. Tietenkin se myös hivelee niiden itsetuntoa, jotka katsovat olevansa oikeassa ja suorastaan Jumalan puolella.
Ihmettelen sitä, että et huomaa, kuinka valikoivaa Raamatun tulkintaa harrastat.
VT:n profetioiden tulkinnassa on kaksi johtavaa periaatetta; 1. raamattua tulkitaan raamatulla ja 2. Israelin historia pitää tuntea. Jos jompikumpi tai molemmat puuttuu, ollaan ”kuutamolla”, niinkuin Marko. Profetioiden tulkinta ei voi perustua mihinkään näkyyn tai uneen, koska ne nousevat ihmisestä itsestään. Tulkinnan on perustuttava tosiasioihin.
Marko S. voisikin nyt antaa oman tulkintansa Joelin 4. luvusta. Katsotaan, mihin se riittää.
Harri A. Kristillinen kirkko tulkitsee todellakin Raamattua Raamatulla, mutta ei Vanhaa testamenttia Israel-keskeisesti vaan Kristus-keskeisesti. Tämä näkyy muun muassa niinkin arvovaltaisessa dokumentissa kuin Nikean-Konstantinopolin uskontunnustuksessa. Lähemmin tarkasteltuna löytyy sitten muitakin selkeitä tulkintaperiaatteita.
Nämä Israel-keskeiset tulkinnat kristikunnan piirissä perustuvat käsittääkseni fundamentalistiseen dispensationalismiin, jossa joka ikisen Vanhan testamentin profetian pitää jotenkin kirjaimellisesti täyttyä myös tässä ajassa. VT:n profeetat ovat kuitenkin kirjoittaneet eri vuosisatoina ja eri kielikuvia käyttäen. Koska ajallinen etäisyys meihin on tuhansia vuosia, joudutaan harjoittamaan ns. allegorista tulkintaa ja jakeiden irrottamista toisistaan, jotta profeetat saadaan puhumaan vaikkapa viimeisistä 80 vuodesta (1948 -)
Joelin kirja puhuu ensiksikin tarkemmin ajoittamattomasta luonnonkatastrofista, heinäsirkkavitsauksesta, johon limittyy ympäröivien pakanakansojen harjoittama maa-alueiden anastaminen ja ihmisten myyminen orjiksi. Emme tiedä varmasti, milloin Joel eli, mutta todennäköisesti on kyse vuoden 586 eKr jälkeisistä ajoista, esim. 400-luvusta eKr. Lisäksi Joel ennustaa tulevaisuudessa tapahtuvasta Hengen vuodatuksesta ja siihen liittyvistä kosmisista merkeistä sekä Jumalan oikeudenmukaisen tuomion tulosta: Jumalan kansalle käy lopulta hyvin.
Joka ikistä yksityiskohtaa emme voi selittää. Joelin kirja puhuu kuitenkin kristillisestä seurakunnasta (Hengen vuodatus) ja Kristuksen takaisin tulosta oman aikansa kieltä käyttäen. Itse pidän mahdollisena, että juutalaisten kokema kunnianpalautus ajassa toteutui makkabealaisaikana, jos etsitään historiallista kontekstia. Nyky-Israelin valtiota koskevat tulkinnat ovat ns adiaforaa eli joitakin kristittyjä innostavia spekulaatioita, joista voi autuuttaan vaarantamatta olla montaa mieltä. Itse Nyky-Israelin synty 1948 on toki perusteltua ymmärtää jonkin VT:n lupausten ja Jumalan uskollisen huolenpidon ilmauksena.
Ok, edustat siis nk. ”korvausteologiaa”, missä kaikki Israelille annetut lupaukset tulkitaan koskevan ainoastaan pakanakristittyjä. Olen eri linjoilla. Kaikki VT:n profeetat ovat kirjoittaneet tekstinsä ensisijassa Israelille ja samalla niissä on kuvattu pakanakansojen kohtalot. Nykyinen kristillisen srk:n aika on välivaihe, jonka jälkeen myös kaikki Israelille annetut lupaukset täyttyvät. Myös se, että he ottavat Jeesuksen vastaan messiaanaan, Sak. 12:10.
Harri A. Kristillisessä kirkossa on aina ollut jäseninä myös juutalaisia. Kristillinen raamatuntulkinta perustuu lupaus – täyttymys -teologialle. Lisäksi on täysin mahdollista ajatella, että juutalaiset tai suuri osa heistä kääntyvät Jeesukseen uskoviksi sekä palaavat isiensä maalle. Sen sijaan suhtaudun torjuvasti sellaiseen opetukseen, jossa nyky-Israelin poliittinen tukeminen esitetään erityiseksi kristilliseksi hyveeksi ja unohdetaan ei-juutalaiset.
Kannattaa luitenkin huomata, että Timo Stewartin mukaan vielä 1800-luvulla monet ns vapaakirkolliset ja lopunaikoja painottavat kristityt olivat raamatuntulkintansa pohjalta vakuuttuneita siitä, että ensin Jeesus tulee takaisin ja vasta sitten juutalaiset palaisivat isiensä maalle. Kun sionistinen liike sai vauhtia, tulkintoja muutettiin sujuvasti uuteen tilanteeseen sopivaksi. Tällainen tulkintojen muutos samalla, kun väitetään Raamatun jo etukäteen kertovan tarkasti, mitä Lähi-Idässä tuleman pitää, on tietysti hyvin ristiriitaista.
Otsikko kertoo asian ytimen. Palestiinan valtion tunnustaminen johtaa siihen että Israelin valtiota ryhdytään boikotoimaan kaikilla tasoilla. Palestiinalaiset taas eivät suostu mihinkään oikeisiin neuvotteluihin, vaan asettavat niille sellaisia vaatimuksia, joista tietävät ettei vastapuoli voi niihin suostua. Jopa Hamasin omien tutkimusten mukaan 80% Palestiinalaisista ei hyväksy kahden valtion mallia. Joten kaikille pitäisi olla selvää, ettei se malli ole toteuttamiskelpoinen. Vaikka muuten olisikin, niin kyseisitä alueista ei voi muodostaa itsenäistä ja omillaan tulevaa valtiota. Tunnustamista pidetään vain oikeutettuna oikeustoimena, jolla kuvitellaan olevan hyviä vaikutuksia rauhan prosessiin. Todellisuudessa se aiheuttaa sen että Israelia aletaan painostaa kaikilla elämän alueilla yhä enemmän ja se johtaa väistämättä myös antisemitismin kasvuun. Tämä prosessi oli Hamasin brutaalin hyökkäyksen todellinen tavoite. Tämä terroristinen hyökkäys saa aikaan sen että kaikki maat kääntyvät Israelia vastaan. Joten Palestiinan valtion tunnustaminen on käytännössä sama asia kuin sen täydellinen hyväksyminen mitä Hamas teki 7.10.
Tämä kun täytyi olla Hamasin tavoite koko sodalle.
Tässä komppaan Pekkaa aivan täysin. Todellisuudessa tämä Israelin painostaminen alkoi heti Hamasin hyökkäyksen jälkeen.
Hamasin tavoite on ollut juuri se, että järjestämällä Israelille kansallisen trauman se pakottaa Israelin hyökkäämään heidän kimppuunsa. Hamas oli valmistautunut tähän jo monia vuosia sijoittamalla tärkeät asemansa niin lähelle ja keskelle siviilien elämää, kuin mahdollista. Jolloin siviilit kärsii Israelin hyökätessä varmasti ja paljon. Hamas rikkoo kaikkia sodankäynnin sääntöjä, mutta Israel pyrkii niitä noudattamaan paremmin, kuin yksikään muu maa on koskaan tehnyt. 3/4 osaa maailman kansoista on jo tahtomattaan mennyt tukemaan Hamasin tavoitteen toteutumista tunnustaessaan Palestiinalaisten valtion. Loputkin menee vielä. Jollei mene, niin sitten Raamattu ei ole luotettava tässä asiassa. Ken elää, niin näkee.
Markon mainitsema perusteltu vihamielisyys on juuri antisemitismiä.