Sunnuntai 25.3.2018
Palmusunnuntai, latinaksi dominica palmarum
Kunnian kuninkaan alennustie
Evankeliumi: Matt. 21:12-17(18-22)
Jeesus on saapunut Jerusalemiin. Hän on ratsastanut aasilla ja kansanjoukot ovat ylistäneet hänen saapumistaan Hoosianna -lauluin. Kansaa on paljon liikkeellä, koska on pääsiäinen, suuri kansallinen juhla, jota vietettiin kansan Egyptistä vapautumisen muistoksi.
Sitten Jeesus saapuu temppeliin. Hän tulee pakanain esipihalle. Siellä on menossa vilkas kaupankäynti, kun matkalaiset vaihtavat tullessaan tuomiaan rahoja temppelin uhrieläinten ostoon soveltuvaksi valuutaksi. Itsessään tuo valuutan vaihto oli hyödyllinen toimenpide, joka auttoi tulijoita hoitamaan asiansa.
Ongelmaksi oli kuitenkin tullut se, että kaupankäynnistä oli tullut itsetarkoitus. Se ei enää pysynytkään palvelijan asemassa vaan siitä oli tullut koko tapahtumaa hallitsevat markkinatoimi. Aikalaisissa teksteissä esiintyy viittauksia tuon kaupankäynnin esiin nostama ahneus.
Jeesus puuttui tähän ongelmaan. Hän puhdisti alueen varsinaista tehtäväänsä varten, toimia paikalle tulleitten muiden kansojen edustajien osanottopaikkana pyhäkön yhteisessä jumalanpalveluksessa.
Tapahtumalla on valtava määrä liittymäkohtia Vanhaan testamenttiin, joista nostan esiin muutamia.
Jesaja
Jeesuksen toimi kohdistui pakanain esipihaan. Jesajan kirjan luvussa 56 on jo puhuttu siitä, että pakanoillekin annetaan mahdollisuus osallistua kansan jumalanpalvelusmenoihin:
6 Samalla tavoin myös muukalaiset,
jotka ovat liittyneet Herran palvelijoiden joukkoon,
jotka rakastavat hänen nimeään ja kunnioittavat
häntä,
kaikki jotka varovat loukkaamasta sapatin pyhyyttä
ja pysyvät minun liitossani,
7 he kaikki saavat tulla pyhälle vuorelleni.
Minä täytän heidät riemulla, kun he rukoilevat
siellä.
Minä hyväksyn polttouhrit ja teurasuhrit,
jotka he tuovat alttarilleni.
Ja minun temppelistäni tulee huone,
jossa kaikki kansat saavat rukoilla.
Jeesuksen toiminnassa ennakoidaan siis pakanalähetyksen esiintuloa. Evankeliumi Jeesuksesta kuuluu kaikille kansoille.
Sakarja
Sakarjan kirjan luvussa 14 sanotaan, että paikka pyhitetään omaan käyttöönsä, jopa kirkonmenoissa käytetyt astiat on pyhitetty Herralle:
20 Silloin on hevosten kulkusissa kirjoitus: ”Herralle pyhitetty.” Ja Herran temppelin padat ovat yhtä pyhät kuin alttarin edessä olevat vihmontamaljat. 21 Jokainen pata Jerusalemissa ja Juudassa on oleva pyhitetty Herralle. Ihmiset, jotka tulevat uhraamaan, voivat keittää niissä uhrilihaa. Silloin ei kukaan enää käy kauppaa Herran Sebaotin temppelissä.
Tavoitteena siis oli häiriöttömät menot Jumalan pyhäkössä, missä kaikki on pyhitetty Jumalan kunniaksi.
Toinen Samuelin kirja
Aikoinaan sokeilta ja rammoilta papeilta oli kielletty pääsy temppelin väliverhon luo tai alttarin ääreen, jottei pyhää häpäistäisi. 3. Moos. 21:18-23.
Kun Daavid aikoinaan valtasi Jerusalemin tehdäkseen siitä pääkaupungin, niin silloisesta taistelijoitten sananvaihdosta seurasi Daavidin kielto sokeille ja rammoille tuli kielto astua Jerusalemin pyhäkköön. Tästä kertoo luku viisi.
6 Kuningas lähti miehineen Jerusalemiin niitä jebusilaisia vastaan, jotka yhä asuivat maassa. Nämä sanoivat Daavidille: ”Tänne sinä et pääse, sokeat ja rammatkin pystyvät torjumaan sinut.” Tällä he tarkoittivat, ettei Daavid koskaan pääsisi kaupunkiin. 7 Mutta Daavid valtasi Siionin linnoituksen, josta sitten tuli Daavidin kaupunki. 8 Sinä päivänä hän sanoi: ”Te, jotka tahdotte kukistaa jebusilaiset, pistäkää hengiltä nuo sokeat ja rammat, joita Daavid ei voi sietää.”* Tämän vuoksi sanotaan: ”Sokeat ja rammat eivät pääse sisälle pyhäkköön.”
Jeesuksen toiminnassa tapahtui valtava vallankumous tässä kohdin. Tuossa tilanteessa Jeesus toimi luovalla tavalla. Toisaalta hän seurasi vanhaa perinnettä ja toisaalta kuitenkin hän kokonaan kumosi vanhan perinteen ja avasi näköalat aivan uuden kauden alkuun. Sokeat ja rammat pääsivät nyt sisälle hänen luoksensa. Jeesus paransi sairaita. Tämä kerrotaan tavalla joka iski vanhan järjestelmän ytimeen: Ne joilta osallistuminen oli kielletty aikaisemmin, saattoivat nyt osallistua yhteiseen liturgiaan: ”Jeesuksen luo temppeliin tuli sokeita ja rampoja, ja hän paransi heidät.”
Tunnusteko ei ollut mikä tahansa ihmeen tapahtuminen, vaan sillä oli ohjelma: Ne jotka eivät aikaisemmin olleet päässeet mukaan, pääsivät osallistumaan yhteiseen jumalanpalvelukseen.
Psalmi kahdeksan
Lapset ovat Jeesukselle todella arvokkaita. Tämä tulee esille myös Jerusalemin temppelissä, kun Jeesus puhdisti temppelin. Hoosianna -laulu, jota aikuiset olivat laulaneet ylistyksenä Jeesukselle Jerusalemiin tultaessa kaikui nyt täydestä sydämestä, kun lapset kaiuttivat riemulauluna Hoosiannaa.
Tässä Jumalan ylistyksessä toteutui Psalmin kahdeksan sanoma:
2 Herra, meidän Jumalamme,
kuinka suuri onkaan sinun nimesi maan päällä!
Se julistaa sinun taivaallista kirkkauttasi.
3 Lasten ja imeväisten huudot todistavat sinun voimastasi. Ne ovat kilpenä jumalattomia vastaan, ne vaientavat vihamiehen ja kostoa janoavan.
Tässä muutama esimerkki palmusunnuntain tapauksen kytkeytymiseen Vanhan testamentin teksteihin.
Kiitos Matias näistä silloista Vanhan ja Uuden Testamentin välillä. Lisäksi haluan kiittää sinua muistakin teksteistäsi liittyen kulloisenkin kirkkovuoden ajankohdan sunnuntain teksteihin. Mielestäni tämä sivusto olisi huomattavasti köyhempi ilman blogejasi.
Hyvänä kirjavinkkinä kaikille lukijoille suosittelen Matti Väisäsen ja Vesa Ollilaisen toimittamaa Kristus Vanhassa Testamentissa kirjaa.
Siunattua palmusunnuntaita ja tulevaa hiljaista viikkoa!
Mikko
Kiitos kommentistasi!
Tästä osoitteesta saa palmusunnuntain ja sen tekstien esittelyä:
http://notes.evl.fi/Evkirja.nsf/keFI?OpenPage&dindex=20180325
Jeesuksen tempppelin puhdistus oli juuri sellainen toimenpide jota Sanherid pelkäsi. Kaikki levottomuudet saivat roomalaiset reagoimaan. Toiminnallaan Jeesuksesta tuli sellainen rauhanhäiritsijä jotka vaaransi yleisen turvallisuuden. Papeille ei jäänyt mitään mahdollisuutta kuin vangita hänet ja saattaa hänet oikeuden eteen.Jeesus oli osasyyllinen siihen miten tapahtumat kehittyivät.
Markku
Suurten juhlien aikana johtavat Rooman virkamiehet tulivat Jerusalemiin, voidakseen tehokkaasti estää kaikenlaisia kansannousuja. Tämä toimikin aina siihen asti, kunnes viimein juutalaissotien aikana ote pääsi käsistä ja Rooman imperiumin on pakko ottaa parhaiden joukkojensa komentajaksi etevin päällikkönsä, toimenpide jota muutoin varottiin, jottei tälle annettaisi suoraa hissiä keisariksi.
No he saavuttivat tavoitteensa, kapina kukistettiin ja Jerusalem hävitettiin v. 70 j.Kr., mutta myös heidän pelkonsa osoittautui aiheelliseksi, Vespasianuksesta tuli keisari, hallitsi 1. heinäkuuta 69 – 23. kesäkuuta 79.
Jeesuksen kuolemantuomion takana kuitenkin on se, että hänen julistuksessaan oli tullut esille hänen olevan Jumala. Jeesusta vastustava juutalaisuus koki tämän jumalanpilkaksi.
Tottakai itsensä julistaminen Jumalaksi oli jumalanpilkkaa.
Koska Jeesus koettiin vaarallisena sekä hengellisenä että maallisena rauhanhäiritsijänä ja todennäköisesti parantumattomana sellaisena ,niin oli määriteltävä syytös joka teksi hänen eliminoimisensa mahdolliseksi. Papisto muotoili syytöksen huonosti kun Pontius Pilatus ei sen perustella löytänyt syytä hänen tuomitsemiseensa. Joten lopulta kansantuomioistuin, jota papisto helposti osasi manipuloida, sai ratkaista asian.
Vapauttamalla Barabaan, papisto oikeastaan pilaili Pilatuksen kustannuksella, koska Barabas murhaajana oli suurempi potenttiaalinen rauhanhäiritsijä ja mahdollinen kapinallinen kansan suosikkina verrattuna Jeesukseen.
Markku
En ole saanut Jeesuksesta mielikuvaa, että hän olisi rauhanhäiritsijä. Luukkaan evankeliumissahan kerrotaan että hän oli opettajana aikansa merkittävimmässä juutalaisessa ”yliopistossa” eli Jerusalemin temppelissä. Muutamien vihjeiden perusteella on mahdollista paikallistaa hänen opetuspaikkansa siihen osaan temppelialuetta, mikä oli pienen pieni jäännös vanhasta Salomonin aikaisesta temppelistä. Yhteen aikaan oli temppelin uusijoilla ajatus purkaa tuo osa, mutta säilyttäjien kanta voitti ja nuo vanhat jäänteet saivat jäädä osaksi Herodeksen uusimaan toiseen temppeliin.
Aikaisemmin Jeesus myös julisti ympäri Galileaa sikäläisissä synagogisssa. Tämä soveltui hyvin hänen kiertävään työhönsä rakennusmiehenä. Synagogissa oli aina hyvä järjestys. Ei sinne päästetty julistamaan ketään rettelöitsijää.
Ennemminkin epäjärjestyksen aiheuttamisen sijaan kateus ja sen synnyttämä paha mieli olivat vastustajien yllykkeenä heidän yrittäessään hillitä Jeesusta. Olihan tuon aikaisessa voimakkaassa liikkeessä farisealaisuudessa noin 6 000 jäsentä, kun taas Jeesuksen kokoontumisiin saattoi jopa yhdellä ainoalla kertaa tulla lähes sama määrä kokoon, kuten kerrotaan yhdellä kertaa olleen 5 000 henkeä ja kerran 4 000 henkeä. Samaten evankeliumissamme kerrotaan temppelin suuren väen olleen Jeesuksen puolella. Tällainen jos mikä voi harmittaa sellaisia joiden kuulijamäärät ovat jääneet paljon pienemmiksi. — Verrattakoon 1800 -luvun kahta filosofia Schopenhaueria ja Hegeliä. Hegelin luennoilla oli paljon oppilaita ja Schopenhauerin luennolla vain muutama. Niinpä tämä oli varsin usein tosi äkämystynyt tästä tilanteesta.
Koko evankeliumin ydin on siinä, että Jeesus on Jumala ja ihminen yhdessä persoonassa.
Hän on Jumala Jumalasta, Ikuinen Ikuisesta, Kaikkivaltias Kaikkivaltiaasta, Valkeus Valkeudesta, tosi Jumala 100%.
Samalla hän on ihminen ihmisestä, Marian poika, Beetlehemissä syntynyt, Nasaretissa kasvanut, juutalainen juutalaisesta, tosi ihminen 100%.
Niinpä hänen julistuksessaankin tämä tulee selvästi esille.