Papillisia irtiottoja

Pastori Kai Sadinmaa vetosi Horisontti-ohjelmassa 23.8.2020:

”Ehdotamme, että me, koko Suomen ev.-lut. kirkon seurakuntien jäsenet ja työntekijät lakkaamme pitämästä piispoja hengellisinä paimeninamme, kunnes he tekevät parannuksen. Parannuksenteon näkyvä muoto olisi yksimielinen päätös samaa sukupuolta olevien parien vihkimisestä todellisessa Jumalan kaiken kattavan rakkauden hengessä. Aito katumus edellyttäisi myös julkista anteeksipyyntöä tasa-arvoisen avioliiton hyväksymisen jarruttamisesta.”

Kirkkojärjestyksen mukaan piispa on hiippakuntansa pappien ylin kaitsija. Tämä kaitsijuus ei erottele hengellistä paimenuutta. Piispalliseen kaitsentaan kuuluu nimenomaan se mitä pappi sanoo ja miten pappi sen sanoo. Hengellisestä paimenuudesta irtisanoutuminen merkitsee samalla irtisanoutumista seuraavasta piispan tehtävästä (KJ 18)

”Piispan tehtävänä on valvoa, että kirkon tehtävään kuuluvia toimia hoidetaan seurakunnissa uskollisesti kirkon tunnustuksen, kirkkolain, kirkkojärjestyksen ja kirkon vaalijärjestyksen sekä niihin perustuvien määräysten ja ohjeiden mukaan;”

Kirkkomme tunnustus on eksplikoitu LJTLJ 1 mukaan:

’Suomen evankelis-luterilainen kirkko tunnustaa sitä kristillistä uskoa, joka perustuu Jumalan pyhään sanaan, Vanhan ja Uuden testamentin profeetallisiin ja apostolisiin kirjoihin, ja joka on ilmaistu kolmessa vanhan kirkon uskontunnustuksessa sekä muuttamattomassa Augsburgin tunnustuksessa ja muissa luterilaisen kirkon Yksimielisyyden kirjaan otetuissa tunnustuskirjoissa. Kirkko pitää korkeimpana ohjeenaan sitä tunnustuskirjojen periaatetta, että kaikkea oppia kirkossa on tutkittava ja arvioitava Jumalan pyhän sanan mukaan.

Vedotessaan ev.lut seurakuntien jäseniä pitämästä piispoja hengellisinä paimenina elleivät nämä toteuta tiettyjä pastori Sadinmaan (plus kaksi muuta) ehtoja, kehotetaan samalla seurakuntien jäseniä olemaan piittaamatta mitä piispamme sanovat kirkkomme tunnustuksesta.

Jos Sadinmaa ja kumpp. asettaisivat ehdoksi naispappeuden poistamisen, niin historia toistaisi itseään.

Odotan mielenkiinnolla piispojen kommentteja tähän vetoomukseen Suomen evl. kirkolle.

  1. Jep, taas blogistilta tekstiä, jonka perustelut eivät miltään osin nouse Raamatusta. Omalta osaltaan ne vahvistavat sitä suurta luopumusta, joka alkoi jo apostolien aikana. Mitään suurta luopumusta ei siten enää voi tulla, koska mistä apostolien uskosta luopuneiden perilliset voivat luopua?

    Piispuus on luopujien ideologiaa. Kuulisin mielelläni raamatulliset perustelut piispuudelle, jotta keskustelu ei juutu kirkon sääntövihkojen pläräämiseksi.

    • Piispuus Ignatiuksen ja Ireneauksen aikana tarkoitti konsensusta maallisen ja taivaallisen asiassa hallinnoinnissa yhteiskunnassa mikä katsoi yhteisiä etuja kristuksen seuraajien saadessa hyvin kannattajia ajan Ihmisissä.

      Konstantinushan samaan aikaan palvoi vanhoja Jumalia, sekin konsensuksessa ajan väestöön, samalla kun Hänelle tehtiin oma slooshi Kristuksen seuraajien kokoontumispaikkaan.

      Kun Kristuksen seuraajat tulivat Rooman Valtakunnon uskonnon harjoittajiksi luovuttin yhdessä vuodessa adoptionaalisesta dokmista minkä jälkeen Jeesus ja Jumala olivat yhtä nyt uudessa dokmin muodossa.

    • Kirkkomme todistaa että koskaan Jeesuksen Jumaluudesta historiassa ei ole ollut epäselvyyttä.

      Itse uskon Jumalan hyvin ottaneen Jeesuksen omaksi pojakseen. Ja Maria Äitinä todella on Neitsyt Maria missä Neitsyt tarkoitti tytölle aikansa säätyä yhteiskunnassaan vielä naimattomana.

      Onkohan meillä uskossamme jotain eroa kun uskon tänäkin päivänä Jumalan työhön.

    • Väistöliike on tyypillistä konservatiiveille. Mitä muuta toisaalta voi tehdä, kun Raamatun tuntemus tulee kirkon selitysopuksista.

      Kerran yritin saada piispuuden perustelut kenttäpiispa Pekka Särkiöltä, mutta hän muiden luterilaisten oppineiden tavoin vastaa vain mukaviin kysymyksiin. Kun edes piispa ei pysty perustelemaan asemaansa Raamatusta, niin miten he voivat olla kelvollisia hengellisiksi opastajiksi?

    • Tämä ei ole väistöliike. Suomen evl kirkolla on omat norminsa ja tunnustuksensa joiden mukaan se elää. Se mitä siihen yrität välistä huudella omine käännöksinesi on ihan yhtä tyhjän kanssa. Vastaan tarkemmin kun saan oman käännökseni valmiiksi. Siitä tulee parempi ja kauniimpi kuin sinulla, sillä minulla on kiitettävät yliopistolliset arvosanat kreikasta, latinasta ja hepreasta.

      Suomen kirkossa pelataan Suomen kirkon, ei sinun säännöilläsi. Olivatpa kirkon säännöt mielestäsi miten pielessä hyvänsä. Käännä seuraavaksi Tunnustuskirjat suomeksi, niin voit alkaa heittelemään sieltä sopivaksi katsomiasi kommentteja käännösvirheistä

    • Tapio Tuomaala toistaa samaa levyä vuodesta toiseen. Kotimaa voisi antaa hänelle kirjoituskiellon, koska hän tuo omia mielikuvitustuotteitansa jatkuvasti meille lukijoille. Onneksi niitä ei tarvitse lukea ja hänen kanssaan ei kannata keskustella, koska hän hyppi kuin aropupu asioista toiseen. Koko hänen käsitys kristinuskosta on kuin nousuhumalaisen sekoilua. Aika monet ovat häneen kyllästyneitä. Hänen raamatun käännös on myös huonoa suomea, vaikka en ole sitä lukenut, enkä lue, eikä sitä ole kukaan tarkistanut. Metallimies ei käännöstänsä tarkistuta.

    • Tapio Tuomaalan arvioiminen kommenteissä ei mielestäni katso arvostusta mikä Hänelle kuuluisi.

      Hän on hyvin tuonut esille asiaa mitä meidän pitää kyetä katsomaan kun haluamme olla hyvällä tiellä kristillisen polkumme huomaamisessa.

      Hän Itse on kertonut työtä tehneensä asiaan uskoen, ja kun toinen Ihminen kertoo voivansa saman tehdä paremmin ei sekään ole yhdeltäkään kristityltä pois, saati toisen osasen olevan kirkon työryhmä oppineissa.

      Näin esittäisin rakkauden asiaa Uskossa Herraamme jotta yhdessä kirkkaammin silmin voisimme ajattomuutta olla aikanaan vastassa.

    • Virta: ”Siitä tulee parempi ja kauniimpi kuin sinulla, sillä minulla on kiitettävät yliopistolliset arvosanat kreikasta, latinasta ja hepreasta.”

      Vautsi, miten upeaa! Minä olen eläkkeellä köpöttelevä entinen metalli- ja rakennusmies, joten kaikki mittarit ovat meikää vastaan. Kun olen kuitenkin tosikko, niin on pakko kysyä, oliko kirjoituksesi satiiria, mihin viittaa sana kauniimpi? Oppineet kun aina koettavat jekuttaa meitä kouluja käymättömiä moukkia.

      Virta: ” Käännä seuraavaksi Tunnustuskirjat suomeksi,”

      Miksi kääntäisin, kun en jaksa niitä lukea muutamaa riviä pidemmälle edes suomennettuna.

      Tiedätkö miksi en jaksa lukea? Koska ne ovat tyypillisiä ihmisoppeja, josta Ut varoittaa ja jotka siten aina ohjaavat ajattelua ihmisten laskemille junanraiteille.

      Mutta pieni haaste, jooko. Käännä Room.8:1 alkajaisiksi.

    • Olisi kyllä kiinnostavaa nähdä Samin ja Tapion keskustelua toistensa kanssa asiallisesti asioista, ei siis toisiaan ”mätkien”. Mielestäni Tapion asialinja on hyvin mielenkiintoinen, vaikka se asia tahtoo usein hukkua särmikkään esitystavan alle.

    • ”Tapion asialinja on hyvin mielenkiintoinen, vaikka se asia tahtoo usein hukkua särmikkään esitystavan alle.”

      -Särmikäs esitys- tai ilmaisutapa on vain särmikkyyttä. Tapio vihaa konservatiiveja. Eikä mitenkään peittele sitä.

    • Virta: ”Vastaan tarkemmin kun saan oman käännökseni valmiiksi. Siitä tulee parempi ja kauniimpi kuin sinulla, sillä minulla on kiitettävät yliopistolliset arvosanat kreikasta, latinasta ja hepreasta. ”

      Eihän tämä repliikki ole suoraan hiekkalaatikkojen maailmasta – eihän???

      ”Kyllä meidän äiti teidän isän voittaa kun sillä on isommat muskelit”

    • Näppäryys ei kai koske nyt ulostulleita pappeja.

      Piispat ennen viimeistä kirkolliskokousta hyvin ovat käyttäneet kirkolliskokousta selkänojanaan ilman ulostuloja paitsi Piispa Repo jonka muistelen olleen yhden asiaa käsitelleen ryhmän osallinen mikä tulos aikaansaannoksessa ajassa julkistettiin.

      Onhan Teologisesta Tiedekunnasta tullut muistaakseni väitöstäkin missä avion teologiaa hyvin katsottiin alkaen Lutherin lupauksesta Jumalan siunauksesta minkä pari saa jo kihlautuessaan.

      Ihmisten samanarvoinen kohtelu, kuten lainhoito·oikeuden käyttö sen piiriin kuuluvia katsoen velvollisuudessa huolia edellisestä tarkoittaa katsomista missä yhteiskunnan päätöksiä ei aleta makustelemaan niin maun kuin muunkaan intohimon mukaan.

      Eikö aikanaan papit luvanneet tuomarin edessä huolia lainhoitovelvoitteestaan vihkiä edellytysten täyttyessä kuten kirkkolakikin ymmärtää. Hyvin laki menee edelle mitä järjestyksestä voisi mieleen tulla mikä asiassa on paljon eksplikaatiivista sanoittamista edellisen huomaamisessa tarpeeseen

      Miksi oikeudesta vihkiä ei yksinkertaisesti luovuta. Kilvoittelua hyvin jäisi kuka katsoo voivansa siunata minkäkinlaista parimuodostelmaa. Siinähän olisi seurakunnissa aamukaffeilla prioriteettistä sananvaihtoa,”menit tekemään tuonkin”.

      Kirkko ei yksinkertaisesti ole halunnut ottaa asiasta koppia vaan status inkrediteettisissä asiaa koskevissa arvioinneissa sen kohteena olevissa Ihmisissä on niin sanotusti jätetty Herran haltuun.

      Onko toiminta miten asiallista syntyy kokemus katsojassa, mutta kohtuullisesti työtä pitää voida arvioida kirkossakin.

  2. ”Jos Sadinmaa ja kumpp. asettaisivat ehdoksi naispappeuden poistamisen, niin historia toistaisi itseään.”

    Perinteisen pappisviran kannattajat kieltäytyessään yhteistyöstä alttarilla naispappien kanssa ”savustettiin” pappisvirasta ”piispallisen kaitsennan” kautta. Sadinmaa ja toverit tulkitsevat nyt Raamattua eri tavoin kuin Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tunnustus edellyttää.

    Onko piispallinen kaitsenta edelleen yhtä jämerää kuin aikaisemmin?

  3. Niin isolla organisatiolla kun ev lut kirkolla on oltava säännöt jotta se voi toimia. Kirkkolaki määrittelee voimassaolevat säännöt. Ne , jotka haluavat toimia tämän organisation jäsenenä ovat velvoitetut seuraamaan näitä sääntöjä.

    Jos joku on tyytymätön näihin sääntöihin, siis kirkkolakiin, niin hän voi hyvään demokraattiseen hapaan organisoida ryhmän joka määrittelee minkä sääntöjen mukaan he haluavat kirkkoorganisation toimivan. Jos he saavat tarpeeksi kannatusta, niin sääntöjä voi muuttaa heidän ohjelmansa mukaisesti.

    Jos asianomainen ryhmittymä katsoo, että he eivät voi toimia kirkkoorganisation sisällä ja vallassa olevien säännösten mukaan , niin mikään ei estä heitä perustamasta omaa kirkkoorganisatioita. Sellaisia on tuhansia.

    Sen sijan, on epädemokraatista kieltäytyä tottelemasta sääntöjä ja kuitenkin pysyä organisation jäsenenä. Protestoida voi , se kuuluu demokratiseen käytäntöön, mutta niin kauan kun lait ovat voimassa ,niin niitä on kunnioitettava.

    Yllä olevat protestantit vaativat piispojen olisi tehtävä ”parannus” , mikä tarkoittaa sitä,että piispojen tulisi rikkoa vallassa olevia lakeja. Voi olla ,että piispat rikkovat Raamatun lähimmäisen rakastamisen käskyä pitämällä kiinni kirkkolaista joka toistaiseksi ei salli samaa sukupuolta olevien vihkimistä avioliittoon. Mutta kun tulkinta siitä mitä kristillinen avioliitto on ja voi olla on tullut uudella tavalla keskustelun alaiseksi ,niin piispojenkin, niin kauan kun he ovat kirkon palveluksessa, on odotettava sitä mitä kirkolliskokous päättää.

    Pitääkö vallassa olevia lakeja totella? Jos ei, niin mikä on vaihtoehto?

    • Kirkkolaki avion konsensuksen vahvistamisesta asiaan oikeutetuille, eli kirkollisesta vihkimisestä kelpoisina, antaa asiaan kelpoisuusehdot joitten täyttäminen on riittävä tullakseen osalliseksi lainoikeutuksen seuraannosta sen vaikutuksissa Suomen Ev.Kirkossa tullakseen vihityksi.

      Näin oikeuden vaaliminen katsoo myös sen huolimista mikä yleensä on oikeuden säilymisen edellytys kun asiasta halutaan huolehtia.

      Näin kirkollisten päätösten puuttuminen asiantilassa ei anna mahdollisuutta katsoa nykytilaa hyväksyttävänä Eduskunnan tekemän päätöksen jälkeen.

      Kirkon on näin pikaisesti tehtävä julkitulo kovasti epätyydyttävässä tilanteessa katsoa vihkimisoikeuden säilyttämisen puolesta päätös missä Ihmisiä ei katsota samanarvottomasti kirkon lain aviota koskevan, eikä myöskään sen järjestykseen liittyvien, mahdollisten tunnustusasioiden puolesta tehdä edelliseen aviota koskevaan lainkohtaan sen yli meneviä päätelmiä vihitäänkö samansukupuolisia avion konsensuksia vai ei kirkollisesti.

      Ajallisesti päämäärätön tila ei ole hyväksyttävä kirkon rivijäsenille huolimatta asian konkretian koskevan pientä osaa kirkon jäsenistä. Kuitenkin asia saattaa kirkon rivijäsenet oikeudettomaan tilaan yhteiskuntaa laajemmin koskettavaan asiaan Ihmisten samanarvoisesta kohtelusta ja näin kysymys on tärkeä.

    • Tämä on vakava asia. Ymmärrän pointtisi. En minäkään haluaisi tällaiselle minkäänlaista näkyvyyttä. Orastava hiljaisuus kertoo kyllä siitä, että ehkäpä tämä ulostulo ei nyt ns mennyt putkeen. Kyllä tämä on tuotava julki.

    • Tykkään kommentistanne, se on samalla kertaa arvostava, ja Pellethän ovat usein sanoissaan turhankin lähelle tulevia sanoissaan.

    • Kun on annettu lupa toimia toisin, niin junaa ei voi enää pysäyttää. Kaitsentaa ei ole. Turha sanoa pelleksi, jos piispan mielestä tekee asiallista työtä. Kansa myötäilee mukana, kansanvallan päätöstä muuraillaan kivijalaksi.


    • Oma kommenttini oli sarkasmia. Mikään ei vakuuta Tapio Tuomaalaa siitä, etteikö hän olisi oikeassa. Suomen ev.lut kirkolla ei ole totuutta, hänellä se on. Samalla hän on elävä todiste siitä että ei biblisismi ole kadonnut Suomesta minnekään.

    • Virta: ”Oma kommenttini oli sarkasmia.”

      Sarkasmiahan sekin oli kun ystävämme ”terävä” Trump ehdotti desinfiointiaineen injektoimista suoraan suoneen koronan parantamisekei. – Olihan?

    • Pekka Simojoki taisi joskus sanoa, että hän on samalla kannalla uskon ja opin kysymyksissä kuin 40 vuotta sitten, mutta nyt hän edustaa ”äärikonservatiivisuutta”.

      Onko oikeasti olemassa jotain ”ääri”-konservatiivisuutta? Raamatunlukutapa voi olla sana- tai asiainspiraatioon perustuva, voi nähdä Raamatussa inhimillisyyttä, kaikkea ei oteta suorana Jumalan puheena jne. Tässä voidaan puhua äärifundamentalistisesta tulkintatavasta jonka vastakohtana on se, että Raamattu on ”vain ihmisten ajatuksia Jumalasta.”

      Mutta mitä on ”ääri-konservatiivisuus”?

    • Kommenttini ei haasta äärikonservaattisuutta kirkossa.

      Ensiksikin pitäisi määritellä mitä se milloinkin olisi voinut tarkoittaa ajassa ja seuraannossa, ja varsinkin kirkon historiassa.

      Lyhyessä seuraannossa asiaa voi huomata kolmen sukupolven hengellisessä perättäisessä seuraannossa jolloin hyvän asian todistus on hyvin suvun kuin perheen traditiossa kiinni. Näin suvun lapset tulevat luonnon katsomisen myötä hyvään asiaan.

      Näin tulevat ymmärretyksi oikea katsominen puolison mahdollisuudessa kuin sopivina pidettävät naapuruussuhteet. Asia historiassamme on tuottanut paljon hyvää vaikkakin ei aina mistä konkretiasta itsekin olen johdannainen.

      No, siihen ei enempää, mutta Pelastusarmeijalaisina Isovanhempina Isäni sai rakkautta, huolenpitoa, hyvän Isän ja kasvatuksen, mistä saan olla osallinen uskoakseni saatelleiden rukousten myötä.

      Äärikonservatiivisen katsomisen pitäisi olla valmis katsomaan Jumalan työtä ajassa, lasten katseissa, iloisina vanhempina, samoin kuin työstä uupuneina ja väsyneinä vanhempina Heidän sinnitellessään jaksamisensa kanssa.

      Näin katsominen olisi siellä minne uskon Herrammekin tahdossaan sen suuntautuvan Ihmisen tähän suostuessaan.

      Antaisimmeko näin samansukupuolisen konsensuksen vahvistamisen tulla Jumalamme arvioitavaksi, ja epäilyksistämme huolimatta tahtoisimme asiaa siunata parhaan kykymme mukaan Jeesuksen nimessä.

    • Usko ja oppi ovat minulla myös säilyneet samanlaisena 39 vuotta. En ole varsinaisesti mitään porukkaa edustanut, mutta Sarin lainauksen perusteella olen näköjään Pekka Simojoen lailla ”ajautunut” toiseen laitaan. Vuonna 1981 eivät piispat kaitsennallaan ”savustaneet” perinteisen virkakäsityksen kannalla olevia pastoreita ulos kirkon pappisvirasta. Tätä en ole vieläkään käsittänyt. Liperillä varustetut sedät ja tädit tulivat ”kotiini” ja sanoivat, että ”huonekalujen paikkaa” pitää vaihtaa ja elämä muuttuu pysyvästi. Näin myös tapahtui.

      Nyt taitaa olla tulossa uusi invaasio ja muutos?

    • Sari,

      Olet aika ärhäkkä tarttumaan sanoihin näemmä…
      En ehkä harkinnut tarpeeksi sanojani, joten olkoon sitten äärifundamentalistisuutta (olipa kauhea sana) ?

    • ”Olet aika ärhäkkä tarttumaan sanoihin näemmä…”

      -Niin olen, kuulemma 🙂

      Ei ollut tuossa kuitenkaan tarkoitus kritisoida sanaa, vaan yrittää kysyä sen merkitystä. Verrattuna (esin.) äärifundamentalismiin, joka on selkeämpi…

  4. Pastori Kai Sadinmaan vaikuttaisi muussakin merkityksessä irrottautuneen luterilaisesta kirkostamme.
    Kävimme aiheesta tänään Twitterissä vuoropuhelua Jyri Komulaisen kanssa.
    https://twitter.com/KivimakiJukka/status/1297626952598196228

    Ongelman ydin kiteytyy siihen, tuleeko yksittäisen papin sitouta kirkkolain edellyttämällä tavalla vanhan kirkon kolmeen uskontunnustukseen, vai voiko hän julkisesti opettaa aivan omanlaistaan jumalkuvaa.

  5. Sari Weckroth: ”Tapio vihaa konservatiiveja. Eikä mitenkään peittele sitä.”

    Sari Weckroth tekee saman yksioikoisen päätelmän kuin politiikassa. Jos et ole samaa mieltä kuin perussuomalaiset ja väittelet heidän kanssaan, niin vihaat heitä peittelemättä. Tätä käytetään hyväksi, kun luodaan myyttiä vihatuista persuista. Samalla luodaan myyttiä marttyyriudesta, joka maistuu kannattajissa suloiselta. Menetelmä toimii hyvin myös uskonnoissa. Kummassakin pätevät samat lainalaisuudet. Sari Weckroth tekisi hyvin, kun jättäisi psykologiset johtopäätöksen ammattilaisille.

    Virta: ”Mikään ei vakuuta Tapio Tuomaalaa siitä, etteikö hän olisi oikeassa.”

    Mitä oikeassa olemiseen tulee, niin kysyn, mitä apostoli tahtoo kertoa helisevällä vaskella tai kilisevällä kulkusella? ”ja minä tietäisin kaikki salaisuudet ja kaiken tiedon, ja vaikka minulla olisi kaikki usko, niin että voisin vuoria siirtää, mutta minulla ei olisi rakkautta, en minä mitään olisi.” Tieto ja oikeassa oleminen ja voittava ihmisusko ovat itse asiassa harhoja, johon lankeavat pääsääntöisesti uskovaiset, muslimit ja kristityt jne. Se on kuin väärennettyä rahaa, joka ei kelpaa taivaan portilla, mutta vielä vähemmän se kelpaa Kristuksen tuomioistuimessa, Mat.25.

    Kristuksen tuomioistuimessa ei kysytä uskoa, ei oppia eikä tietoa Raamatusta tai Ut:n tekstiuskollisimmasta kääntämisestä. Ne ovat yhtä arvottomia kuin kuuluminen kirkkoon, tunnustuskirjat ja ihmisten keskenään sopimat syntien anteeksi antamiset. Ihmiset, lampaat ja vuohet, erottaa Kristuksen lain täyttäminen, ja se laki joko on sydämessä tai ei ole. Lampaat ja vuohet ovat yhtä tyrmistyneitä siitä, etteivät ole tunnistaneet Jeesuksen vähimpiä veljiä ja siskoja ja äitejä, jotka ovat olleet heille outoja.

    Pystyykö Markku Virta, sen enempää kuin minäkään, tunnistamaan Jeesuksen vähimpiä, meille outoja? Tuskin pystymme. Entä voiko homo olla vähin, outo? Osuu ja uppoaa siinä merkityksessä, että he jos ketkä ovat outoja, kuten myös köyhät ja sairaat ja transihmiset ja muut vähemmistöt enemmistön keskellä ja monesti ahtaassa puristuksessa.

    Koetan nähdä homon Jeesuksen vähimpänä, jotta en polkisi heidän oikeuksiaan sen enempää kirkoissa kuin yhteiskunnassa.

    Entä pystyykö Virta näkemään homon Jeesuksen vähimpänä? Jos pystyy, niin mitä se merkitsee opillisesti?

    Kristuksen laissa, rakastamisessa, täyttyvät kaikki lait ja profeetat. Ei tarvitse tietää edes mitään Raamatusta. Jumala asettaa absoluuttisessa oikeudenmukaisuudessaan kaikki kansat ja kielet ja uskovaiset ja ateistit ikään kuin samalle viivalle.

    Kun ymmärtääkseni Kai Sadinmaa hahmottaa tasa-arvoisen avioliiton Kristuksen lain kautta, niin tämä laki on paljon enemmän kuin piispojen kaitsenta ja kirkon perinnäissäännöt tai koko kristillinen apparaatti. Samaa tottelevaisuutta kirkkoa kohtaan kuin Virta vaativat juutalaisen opin ylimmät edustajat apostoleilta. Apostolit vastasivat jotenkin niin, että enemmin tulee totella Jumalaa kuin ihmistä. Historia toistaa tässäkin itseään.

    Niin, ja lukisin mielelläni Virran suomennoksen Room.8:1. Siitä pääsee helpoiten käsiksi kristillisen teologian harhoihin. Roomalaiskirjeestä ei ymmärretä luterilaisuudessa edelleenkään hölkkäsen pöläystä eikä se koske ainoastaan vanhurskauttamisoppia. Vaikka ymmärtäminen ei ole miltään osin pelastus- tai taivaskysymys, niin elämässä pitää olla suolaa, ettei elämä käy mauttomaksi.

    • ”Jos et ole samaa mieltä kuin perussuomalaiset ja väittelet heidän kanssaan, niin vihaat heitä peittelemättä.”

      -Ei, en ajattele noin 🙂 Eri mieltä saa olla. Jos itsestäänselvästi pidät tätä valheena (konservatiivilta) niin kertooko se asennoitumisestasi konservatiiveja kohtaan?

      No, vale se ei kuitenkaan ole. Ei ole kyse eri mieltä olemisesta, kohtaan sellaisia jatkuvasti, ja heidän kanssaan keskusteleminen on kaikista mielenkiintoisinta. Haaste on itselleni olla väheksymättä toisten johtopäätöksiä, mutta eri mieltä olevia voi kunnioittaa.
      Sen pitäisi vain myös näkyä jossakin.

      ”Sari Weckroth tekisi hyvin, kun jättäisi psykologiset johtopäätöksen ammattilaisille.”

      Eihän tässä mistään psykologisista johtopäätöksistä ole kyse, kai sen käsität. Ylipäätään vihan havaitseminen, tai toisen käytöksen tulkitseminen vihaksi, ei edellytä mitään ammattitutkintoa. Ei ole kyse sairausdiagnoosista.

      Olisi riittänyt kun olisit sanonut: ”En vihaa konservatiiveja.”

      Entä jos kysyn: ”Vihaatko sinä konservatiiveja?”

Markku Virta
Markku Virta
Evl pappi