Pappi, älä jää eläkkeelle tai muuten jätä paikkaasi!
Kartoitus eri hiippakunnista osoitti, että papinvirkoja avautuu näinä aikoina hakuun poikkeuksellisen vähän.
Papinvirkoja kyllä vapautuu, mutta niitä ei täytetä. Päinvastoin ne on otettu erityisiksi säästämiskohteiksi. Ahaa, tälle on maksettu palkkaakin. Kun virka tulee vapaaksi, ei kun pannaan se jäihin tai lakkautetaan. Olipa helppoa tämä säästäminen!
Totta, rahaa säästyy. Papit ovat vielä niin kutsumustietoista ja kilttiä porukkaa, että yrittävät vähin äänin tehdä pois jääneidenkin työt.
Mutta mitä tapahtuu siinä ohessa?
Syntyy mielikuva, että papin työ seurakunnassa on siitä joutavimmasta päästä.
Syntyy vinoutuma seurakunnan henkilöstörakenteeseen.
Seurakunnan hengellisen perustehtävän hoito vaikeutuu.
Turhemmastakin asiasta on valtakunnallisia parranpäristysseminaareja pidetty. Minusta tämä papinvirkojen alennustila olisi julkisen keskustelun paikka.
Ymmärrän päättäjien kaipuun helpoista ratkaisuista. Sekin on heille mukavaa, että lakkautetaan avoin virka eikä irtisanota ketään. Mutta…
En ole huomannut, että papinvirat olisivat säästön kohteena muita virkoja ja tehtäviä enemmän. Oletko sinä, Marja-Sisko, aidosti havainnoinut näin? Minä olen huomannut, että jopa enemmän vähennetään kanttoreja, nuorisotyöntekijöitä, lapsityöntekijöitä.
Surulla seuraan kehitystä, jossa talouden tiukentuessa jätetään täyttämättä sattumanvaraisesti niitä virkoja, joista on poistumaa. Ei se ole hyvää johtamista ja kirkkopolitiikkaa. Viroista ja tehtävistä pitää tehdä kunnon suunnitelma ja jos vähennyksiin on tarvetta, tulisi ne tehdä YT-menettelyiden kautta. Kirkon virat ja tehtävät ovat tärkeitä. On suuri virhe, jos niitä vähennetään sattumanvaraisesti eläköitymisen kautta.
Teologian opiskelijana ja tulevana pappiskandidaattina itseänikin kyllä huolettaa tuleva työllisyystilanne, mutta ensisijaisesti tätä asiaa pitää tarkastella seurakuntalaisten edun kuin teologien työllistymisen kannalta. Kovasti epäilen, että pappisvirat taitavat lopulta olla niitä, joista on pitkällä tähtäimellä vaikeaa luopua. Paljon huolestuneempi olen esimerkiksi diakonian- nuorisotyön ja jopa kirkkomusiikin ammattilaisten työllisyystilanteesta.
Teologian opiskelijana ja tulevana pappiskandidaattina itseänikin kyllä huolettaa tuleva työllisyystilanne, mutta ensisijaisesti tätä asiaa pitää tarkastella seurakuntalaisten edun eikä teologien työllistymisen kannalta. Kovasti epäilen, että pappisvirat taitavat lopulta olla niitä, joista on pitkällä tähtäimellä vaikeaa luopua. Paljon huolestuneempi olen esimerkiksi diakonian- nuorisotyön ja jopa kirkkomusiikin ammattilaisten työllisyystilanteesta.
Lukemani kartoitus koski vain papinvirkoja ja niiden täyttöä tai oikeastaan nykyisin täyttämättömyyttä.
Luultavasti seurakuntien muissakin hengellisen työn viroissa ja toimissa käy sama kylmä tuuli.
Palkkamenot ovat 2/3 seurakuntien menoista, totta. Mutta ei sattumanvaraisia säästöjä, vaan vastuullista ja pitkäjänteistä henkilöstöpolitiikkaa ja tarvittaessa YT-neuvotteluin, kiitos.
Kirkon henkilöstön lukumäärä kääntyi laskuun v. 2009, tilastot löytyvät täältä http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/sp?open&cid=Content4276D4.
En löydä tilastoja virka- tai tehtävänimikkeittäin. Jos joku löytää, olisin todella kiinnostunut katsomaan.
Siitä ei kyllä tule mitään, jos kirkkomuusikoita vähennetään. Toimituksista ei tule mitään ilman kanttoria.
Teemu: Kirkon perustoimitus, kaste, toteutetaan useimmiten ilman kirkkomuusikkoa.
Olen huomannut. Mutta hautaansiunaamisia on enemmän. Täällä Oulun hiippakunnassa aina joku joskus vihitään avioliittoonkin.
Raimon linkkaaman käppyrän perusteella eihän tämä nykyinen loiva alamäki henkilöstömäärässä ole mitään kuuluisaan 90-luvun alun lamaan verrattuna.
Matti, katsoitko käppyrän perässä olevaa linkkiä excell-taulukkoon? Siellä näkyvät luvut. Ero 90-luvun lamaan on se, että sieltä noustiin takaisin mutta tämä on pysyvän laskun alku. Kukaan ei tiedä, mihin tämä päättyy. Kirkkohallituksen kansliapäällikkö näytti eräässä lehdessä povaavan 10 %:n laskua työvoimaan, mitä minä pidän kovin varovaisena arviona.
Tulevaisuus voi olla sivutoimisten ja vapaaehtoisten. Viisas hankkii ”teltantekijän” pätevyyden elannon saamiseksi.