Eilen illalla kello 21 Brasílian eli pääkaupungin aikaa maan johtava tv-kanava Globo esitti jälleen O Fantástico -ohjelman. Sen sisältö ei varmasti miellyttänyt katolisen kirkon johtoa, joka kamppailee uskottavuuskriisissä. Ohjelman mukaan Paraíban osavaltion pääkaupungissa João Pessoassa on käry käynyt arkkihiippakunnan ytimessä. Jokaista emeritus arkkipiispa Aldo Pagotton (s. 1949) virkavuotta kohti tuli maksettavaa miljoona realia eli yhteensä 12 miljoonaa BRL, lähes 3 miljoonaa euroa. Hyväksikäyttäjinä olivat neljä hiippakunnan pappia ja emeritus itse, uhreina olivat taas köyhät teinipojat. Tässä on Rede Globon juttu, jossa syyttäjä Eduardo Varandas puhuu kundien luottamuksesta instituutioon. Sitä väärinkäytettiin: https://g1.globo.com/pb/paraiba/noticia/2019/01/20/igreja-catolica-na-pb-e-condenada-a-pagar-indenizacao-de-r-12-milhoes-por-exploracao-sexual.ghtml
Arkkipiispa Pagotton hiippakuntaa koskeva ilmianto, josta juttu puhuu, oli tehty 2015, ja Franciscus oli hyväksynyt Pagotton eron jo 6.6.2016. Tämä kriisi on siis ollut ”long in the making”. Pagotton ero 66-vuotiaana on tapahtunut jo 9 vuotta ennen piispojen 75 v. eroamisikää ja tapahtunut ”pedofilia- ja väärinkäyttöilmiantojen jälkeen”. Pagotton omasta roolista ei puhuttu mitään, mutta hän oli kuitenkin erokirjeessään (Globo) viitannut ottaneensa hiippakuntaan hyväksikäytön vuoksi muualta ajettuja pappeja. https://pt.wikipedia.org/wiki/Aldo_Pagotto Asia ylitti uutiskynnyksen muuallakin 2016: https://cruxnow.com/global-church/2016/07/06/brazil-bishop-purportedly-shielded-pedophiles-resigns/
Pagotto ei vastannut Globon haastattelupyyntöihin vaan viittasi siihen, että ”8.11.2017 papit oli todettu syyttömiksi”. Todellisuudessa oli todettu, että heidän tekemänsä rikokset olivat vanhentuneet. Se ei näemmä estänyt langettamasta tuomiota arkkipiispan virkavuosien määrän mukaan, kun kerran asiat todettiin tapahtuneiksi. Olisiko tässä syyttäjäviranomainen ottanut selkeästi instituutiota koskevan kannan? (Edit: Rikokset olivat rikoslaissa vanhentuneita, mutta alaikäisten kyseessä ollen otettiin käyttöön maan työlainsäädäntö. https://noticias.gospelmais.com.br/exploracao-sexual-padres-condenacao-12-milhoes-106699.html) Toisaalta Rede Globo on tässä myös lähtenyt katolista kirkkoa vastaan ennen näkemättömällä tavalla, onhan sen arkkivihollinen Brasiliassa ollut Edir Macedon johtama IURD, ”Universal-kirkko”, uushelluntailainen rahakone ja media-apparaatti. ”Se a Globo não deu, não aconteceu”, on lentävä lause maassa: ’Jos Globo ei kertonut, se ei tapahtunut’.
Nyt on kuitenkin tapahtunut, ja riippumatta siitä lähteekö arkkihiippakunta João Pessoassa vastustamaan tuomiota, ovat maineriskit realisoituneet. Puhutaan siitä, kuinka uusi pappi vaihtoi kuoritytöt pois ja keskittyi toimimaan vain miespuolisten messupalvelijoiden kanssa. Puhutaan siitä, kuinka nainen kulki homoseksuaalisten nuorten kanssa rannalla ja kuuli heidän puhuvan rumasti papille, joka oli puhelimessa. (”Louca da Diocese”, feminiinissä, toinen nimitys oli ”Monja Vanessa”). Sananmukaisesti siis ’hiippakunnan hullu nainen’ ja ’nunna Vanessa’. Peitenimiä papeille, jotka ovat jutussa nimin ja kuvin (!). Haastateltavat eivät naamaansa näytä, ja heidän äänensä on muunnettu. Tiukkaa vääntöä.
Emeritus arkkipiispa Pagotto esiintyy paikallisen Polêmica Paraíba -sivun jutun aluksi. Polemiikki onkin todella kovaa. Globon jutussa puhutaan myös arkkipiispalla olleen kuoripoikien kanssa relações sexuais. Otsikko sanoo: ”12 miljoonan realin korvaukset: Dom Aldoa ja neljää pappia syytetään teinien seksuaalisesta hyväksikäytöstä”: http://www.polemicaparaiba.com.br/polemicas/r-12-milhoes-de-indenizacao-dom-aldo-e-quatro-padres-sao-acusados-de-exploracao-sexual-de-adolescentes/
Brasiliassa ei ole ennemmin koettu vastaavaa, todetaan Globon videon aluksi. Vuonna 2013 on maksettu yhdelle uhrille 100 tuhatta realia, siis n. 30 tuhatta €. Nyt puhutaan 100-kertaisesta summasta. Hyväksikäyttö on tapahtunut köyhässä ympäristössä. Papit ovat pitäneet prostituoituinaan sekä autovahteja, kuoripoikia että seminaarilaisia. Jälkimmäisten osalta kyse on ollut myös siitä, että he ovat halunneet päästä itse papeiksi ja kokea sosiaalisen nousun kirkon kautta. Tarina on tuttu myös helluntaiseurakunnista, joita on useita: uskonto vaikuttaa olojen muuttumista ja mahdollistaa slummin ja lopulta kaupungin hierarkiassa kohoamisen. Ex-seminaristin puheenvuoro on paljon puhuva ja kertoo siitä, miten papit kuvasivat seminaarilaisille heidän asemaansa. Tilanne oli vain pakko kestää. ”Tämän prosessin läpikäymällä pääset lopulta papiksi” (passando por esse processo você vai conseguir chegar a ser padre). Toisaalta nuoriin kohdistettiin uhkauksia ja psykologista painostusta, Globo kertoo.
Uskottavuuskriisi on Latinalaisessa Amerikassa keskittynyt varsinkin pienempiin maihin, kuten Guatemalaan ja Chileen. Ei voi sanoa ”Latinalaisen Amerikan katoliset kirkot sitä tai tätä”, sillä jokainen maa on erilainen ja kielialueitakin kaksi suurta ja monta pienempää. Yhteistä köyhille maille on prostituutio muodossa tai toisessa. Paavi on vastustanut sitä, mutta kuinka vastustaa köyhyyttä, joka on ajamassa siihen? Miksi hän puhui vain naisten prostituutiosta? https://cruxnow.com/vatican/2018/03/19/pope-says-prostitution-tortures-women-apologizes-for-catholic-clients/
Arkkipiispa Aldo Pagotton väen harjoittama hyväksikäyttö on sukua juuri Chilelle. Progressiiviset voimat ovat halunneet muuttaa kirkkoa inhimillisemmäksi Vatikaanin II konsiilin jälkeen. Kun vapauden aallot löivät monessa mielessä yli Chilessä 1970-luvun alussa, katolinen kirkko joutui kohtaamaan sotilashallinnon. Vapautuksen teologiasta tuli köyhien puolustamista ja passiivista vastarintaa, ei enää vallankumousta. Näin oli sekä Chilessä että Brasiliassa. Kuitenkin Johannes Paavali II:n aikainen takatalvi toi virkoihin hyvin moralistisia miehiä, joiden moraali on nyt käräjillä. Tiukkoja miehiä. mutta jotka myös monin paikoin tiukasti vaativat seksuaalisia favoreita ohjaamiltaan nuorukaisilta. Ennen kaikkea Chilessä, mutta Brasiliassakin. On otettava huomioon, että Brasilia on maailman katolisin maa. Toki myös maailman helluntailaisin ja karismaattis-katolisin, mutta se on eri juttu…
Eräs progressiivisista piispoista on ollut José Maria Pires, afrikkalaistaustainen ja -oloinen mies, joka johti arkkihiippakuntaa João Pessoassa vuoteen 1995 saakka. Näin hänen osallistuvan progressiiviteologi-kokoukseen vuonna 1996 Belo Horizontessa. Lämminhenkinen mies, jonka hiippakunnassa asui José Comblin, nyt jo edesmennyt vapautuksen teologi. Comblin tuli Belgiasta [niin kuin Hercule Poirot], mutta oli kotoutunut täysin – ensin Chileen, myöhemmin Brasiliaan. Merkillepantavaa on sekin, että Comblin saattoi vielä Pinochetin aikana asua ja vaikuttaa Chilen Talcassa, josta on nyt kuulunut kummia hyväksikäyttökriisissä. Talcan piispa on muuten vaihtunut 6 muun kanssa viime kesänä apostoliseen administraattoriin.
Piresin jälkeen Aldo Pagotto ei tullut heti arkkipiispaksi, vaan vasta 2004. Hänen nimityksensä on tapahtunut siis Johannes Paavali II:n loppuvuosien aikana, jolloin tiedetään todellista valtaa Vatikaanissa käyttäneen valtiosihteeri Angelo Sodanon kaltaisten henkilöiden. Sodano mahtoi suosia italialaistaustaisia tyyppejä – tai mistähän sen tietäisi – onpa kuitenkin Santiago de Chilen arkkipiispa peräti syntynytkin Italiassa… Pagotto sentään São Paulossa.
Vuonna 2009 Dom Aldo herätti huomiota pidättäessään virasta pappi Luiz Couton. Tämä oli puolustanut kondomin käyttöä ja homoliittoja sekä vastustanut selibaattia. Toisinajattelijalle kävi silloin siis huonosti. Couto oli myös työväenpuolue PT:n kansanedustajana, joten kuvio oli myös poliittinen. Silti kohtelu on ollut ristiriitaista? https://rpp.pe/mundo/actualidad/iglesia-suspende-a-sacerdote-que-defendio-el-uso-del-condon-en-brasil-noticia-166881
Johannes Paavali II:n kaudella kiristetty seksuaalietiikka ei kuitenkaan vaikuttanut Globon jutun mukaan arkkihiippakunnan sisäpiirissä. Papit maksoivat seksistä, ei vain rahalla vaan myös ruoalla ja antamalla vaatteita. -Seksiorjuutta orjien jälkeläisten parissa, köyhyydellä kiristämistä, eikö?
Nyt maksettavaksi langenneet miljoonat menevät järjestöille, jotka tekevät työtä haavoittuvassa asemassa olevien keskuudessa. ”Oikeuden salaisuus” on tietty syyttäjän mukaan olemassa, mutta niinpä hän on antanut haastattelun, tosin ilman yksityiskohtia. Globo-media näkyy saaneen niitä muutenkin. Todennäköisesti senkin maailmassa pecunia non olet.
Köyhät teillä on aina keskuudessanne, sanoi Jeesus. Mutta kuinka köyhiä tulee kohdata? Kohtaamista tuskin edesauttaa, jos ei eletä kuten opetetaan. José Maria Pires eli toisin kuin seuraajansa. Monella on häntä varmasti näinä päivinä ikävä João Pessoan lämpimillä rannoilla. Hän oli Brasilian ensimmäinen musta piispa, hän johti ”A missa dos quilombos” -messua, jonka oli säveltänyt Milton Nascimento ja johon sanat oli tehnyt toinen vapautuksenteologinen piispa Dom Pedro Casaldáliga. Kun hän kuoli vuonna 2017, Latinalaisen Amerikan piispainkokous CELAM sanoi, että ”profeetta on mennyt taivaaseen”. (alla) Mietitään sitäkin. Brasilian katolisuus ei eilisillan jälkeen ole entisensä.
EDIT [22.1.2019]: Paraíban arkkihiippakunta on päättänyt ”kiivaasti” valittaa työoikeuden tuomiosta. Emeritus arkkipiispa Aldo Pagotto on myös ottanut kantaa.Hänen mukaansa käynnissä on ajojahti, jota käyvät myös häntä vastustavat ”anonyymit papit”. Hän sanoo johtaneensa arkkihiippakuntaa 12 vuoden ajan ja halunneensa osallistua ”proaktiivisesti veljellisen ja solidaarisen kirkon kehittämiseen ja inklusiivisen, yhteiskunnallisesti oikeudenmukaisen yhteiskunnan rakentamiseen”. Koska hän ”erotti virasta ja tuotti pettymyksiä monille” – kuten muista seminaareista erotetuille [papeille] joita myöhemmin syytettiin vakavista rikkeistä”, hän sai vihamiehiä.
Naisen kirjoittama ”solvauskirje”, jossa arkkipiispan ja monien pappien toimintaa arvosteltiin ja joka ”mielivaltaisesti tuotiin julkisuuteen” johtaa hänen mukaansa rikosoikeudelliseen vastuuseen. Tässä arkkipiispaa lainannut media muistuttaa, että nainen vapautettiin vastuusta jo kerran [vuonna 2015]. Emeritus Pagotto kertoo lähettäneensä raportteja nuntiatuuriin ja pyytäneensä apua. Erostaan 2016 huolimatta hän sanoo itsellään olevan ”rauhallisen omantunnon”. Juttu muistuttaa, että arkkipiispaa ei tuolloin syytetty vain toisten seksirikosten peittelystä vaan myös omasta homoseksuaalisesta suhteestaan. Sen hän kielsi. [lainausmerkit ovat uutisesta]
Voi kysyä, kuka naisen ilmiantokirjeen lopulta päästi julkisuuteen ja oliko se edes vältettävissä, sillä arkkipiispa joukkoineen ilmiantoi naisen siitä. Kääntyikö asia odottamattomalla tavalla heitä vastaan? Syyttäjä Varandaa ja tuomaria syytetään oikeussalaisuuden paljastamisesta, kun jutussa kerrottiin mistä so. keiden hyväksikäytöstä tuomio oli tullut. [Suomessa ainakin asia voitaisiin laittaa salaiseksi, mutta jos se ei sitä ole, niin ovathan jo 1. oikeusasteen perusteet julkisia. Varmasti siis Brasiliassakin. Tietojen julkistamisen ei pitäisi olla suurin ongelma, jos kerran papit ovat puhtoisia?]
Joka tapauksessa asiassa käydään vielä toinen kierros. Globo TV ei jätä sitä varmasti seuraamatta, kun nyt on jo monta vuotta seurattu tähänkin saakka. Yleinen kiinnostus lienee suurta, ja journalisteilla on Etelä-Amerikan itäisimmässä kaupungissa edessään vielä monta auringonnousua. Aurinko nousee siellä ensin, myös tämän asian ylle?
Hieno uutinen! Gardellin kirjat ovat lukemisen arvoisia. Jumalasta ja Jeesuksesta avaavat hienoja näkökulmia ja haastavat oivaltavaan, jopa konstruktivistiseen keskusteluun. Tårka aldrig…-trilogia asettaa kankeat opinkappaleet ja pikkumoralismin muutoshaasteen alle. Jutussa mainittujen aikaisempien ”siipiveikkojen” kirjat ovat nekin erinomaista luettavaa. Ehkä yleisemmin meillä hyväksyttyjä kuin Gardell.
Kiitos, että vielä on niitä ihmisiä jotka välittävät. Pahuutta on monesti vaikea saada kiinni, sitä on vaikea kuvata ja se on vaikea todistaa olemmassa olevaksi joka vaikuttaa ihmisissä ja heidän teoissaan.
Ihanko tosissaan Suomen ev.lut. piispat haluavat mukaan tähän yhteisöön?
”Kuopion hiippakunnan piispa Jari Jolkkonen ehdottaa paavi Franciscukselle uuden ekumeenisen kirkkoasiakirjan laatimista. Kyseessä olisi Yhteinen julistus kirkosta, ehtoollisesta ja kirkon virasta.”
https://www.kotimaa.fi/artikkeli/piispa-jolkkonen-ehdottaa-paaville-uutta-luterilaisten-ja-katolilaisten-yhteista-julistusta/
Kyllä, asia on erikoinen ja asian intohimojen taustoista kirkon jäsenille ei kerrota juuri mitään muuta kuin että askelia on otettu pitemmässä saatossa. Nyt eläköitynyt Piispa Salmihan meni ja otti vastaan katolisen Ehtoollisen sakramentin.
Kukaan ei huomannut kysyä asiaa kirkkokurin katsomisesta asiassa vaikka perusteet olisivat olleet olemassa. No, kauppoja Katolisen kirkon kanssa ei synny. Piispallinen seuraanto, rippi, Ehtoollinen, ja papin virka ovat tukevasti erottavia asioita. Lisäksi Katolinen kirkko ymmärtää omistavansa sellaista suusanallista perinnön salaisuutta mistä muut saavat ja voivat vain uneksia.
Näin parempi olisi ollut tammikuun tervehdyskäynti jättää tekemättä ja sijaan käydä Turun torilla grilliherkuilla ja jälkeen kaffeilla palveluntarjoajan luona. Siitä olisi ollut hyvä jatkaa matkaaTurun kirkon muihin tiloihin syventämään kokemusta.
Niin, kaste olisi ainoa asia mistä voitaisiin yhteyttä hieroa mutta luulenpa ettei onnistu siinäkään kun tässäkin on Kirkon omat salaisuudet.
Onneksi on sentään niin, että kasteen kolmiyhteisen Jumalan nimeen hyväksyvät kaikki. Käytännön hengellisessä työssä on useinkin katolilaisia vihittävinä puolisoina ja kastettavan vanhempina ja heitä on ilo palvella. Ja voimmehan me olla vieraanvaraisia myös ehtoollispöydässä. Yhteisten julistusten – nykyistenkin – vaikutus käytännön tasolla São Paulon pappilassa on kokemukseni mukaan yhtä tyhjän kanssa, sen verran isosti on padreja Lutherista varoitettu. Vaikutus voisi tulla isomman ajan kuluessa. Ekumenian tehtävä ei lopulta ole jonkin super-kirkon luominen vaan toiminnallisen yhteyden etsiminen. Vapautuksen teologian näkökulmasta pelkkä teoria ei johda mihinkään, praksista tarvitaan.
Näyttää siltä, että Brasilian katolisuuden hyvää mainetta, jota Piresin kaltaiset uranaukaisijat ovat rakentaneet, syövät toiset hänen jälkeensä. (Onneksi Pires ei ole tätä enää näkemässä itse, hän oli syntynyt 1919 ja kuoli 2 vuotta sitten.) Globo TV:n jutun ilmiantaja-nainen kertoo toisaalta ottaneensa yhteyttä, koska ei katolilaisena sietänyt sitä, mitä hänen tuntemilleen pojille tehtiin. Samoin Polêmica Paraíba katsoo Globon tarkoittaman vuodon olevan ehkä sitä, että ”ristiretken” pedofiliaa vastaan käynnistänyt paavi on tahtonut järjestystä Paraíbaan. Kirkko olisi näin ehkä kertonut ilmiannosta eteenpäin itse. http://www.polemicaparaiba.com.br/brasil/polemica-padres-da-paraiba-pagavam-por-sexo-a-flanelinhas-e-coroinhas-diz-procurador/ Asian toinen puoli on, että arkkihiippakunta veti ilmiannon tehneen naisen tilille vuonna 2015 kunnianloukkauksesta. Siinä yhteydessä juttu lähti keulimaan enemmän, ja nainen vapautettiin koska hän ei ollut pyrkinyt solvaamaan ketään. Asiasta tuli julkinen, ja arkkipiispaa tutkittiin. Tämän mukaan hänellä oli poikaystävä, mutta täysi-ikäinen (18 v).http://www.polemicaparaiba.com.br/sem-categoria/como-tudo-comecou-relembre-a-carta-que-revelou-o-maior-escandalo-da-igreja-catolica-paraibana/ Joka tapauksessa paavi erotti 2016 arkkipiispan. Toisaalta tällainen voi merkitä, että korkki lähtee pullosta ja toiset saavat lisää rohkeutta.
Katoliseen kirkkoon kuuluva yrittäjä on todistaja ja sanoo mainitussa Globon jutussa [lainattu Gospel+:ssa ym.]: ”Hän [arkkipiispa] alkoi itkeä ja sanoi yrittävänsä ratkaista tilanteen. Hän sanoi että yrittää saada isä Jaelsonin hoitoon, jotta hän lopettaisi nämä jutut. Se oli 2009 eikä mitään tapahtunut. Haluan tehdä aivan selväksi, että olen katolilainen, jatkan kirkossa käymistä enkä tahdo tehdä kenenkään papin elämää vaikeaksi. Haluan vain, että kirkon arvokkuuden vuoksi totuus tulee esiin.”