Oltiinpa Jeesus Nasaretilaisesta mitä mieltä tahansa, muutamat tosiasiat ovat yleisesti lukittuja. Ja ne kertovat todella merkittävästä miehestä.
Ensinnäkin Jeesus on historiallinen henkilö. Tämän lisäksi kenestäkään muusta puusepästä ei julisteta eikä pidetä seminaareja kaksi tuhatta vuotta kuolemansa jälkeen. Ja kolmanneksi: Kukaan muu käsityöammatin harjoittaja ei ole polkaissut ajanlaskua käyntiin(vaikka se nyt ei aivan syntymävuodesta lähdekään).
Sitten on meitä, joille Jeesus on Herra, Lunastaja, Vapahtaja, Opettaja ja Jumalan Poika. Ja kaikkea muutan, minkä Raamattu Jeesuksen rooleista ja tehtävistä kertoo. Kuunneltuani äskettäin kolme päivää omasta erinomaista Jeesus-opetusta, ploggaan keskusteltavaksi kaksi Jeesuksen meille kristityille antamaa mallia.
Jeesuksen nöyryys ja vaatimattomuus
Kaikki raamatunlukijat tietävät, että meillä on taipumusta korottaa itsemme. Jo ensimmäiset seuraajat, itse apostolit, kiistelivät useita kertoja suurimman tittelistä. Jeesuksen opetus on tehokas vielä nykyäänkin: ”Totisesti: ellette käänny ja tule lasten kaltaisiksi, te ette pääse taivasten valtakuntaan.”(Mat18:3)
Jeesus antoi myös itse mallin nöyryydestä ja vaatimattomuudesta keskusteluun ”kuka-on-eka”. Pari Matteuksen lukua myöhemmin Sebedeuksen poikien kerrotaan laittaneen äidin asialle, jotta paalupaikka kahdentoista joukossa irtoaisi: ”Lupaathan, että nämä kaksi poikaani saavat valtakunnassasi istua vierelläsi, toinen oikealla ja toinen vasemmalla puolella.”(Mat20:21)
Jaakob ja Johannes halusivat Jeesuksen johtamasta hallituksesta ilmeisesti parhaat salkut. (Mat19:28) Jeesuksen vastaus oli esimerkki vaatimattomuudesta, hän tunnusti, ettei hänellä ole valtuuksia Isänsä päättämiin asioihin: ”Ne paikat ovat niiden, joille Isäni on ne tarkoittanut.”
Useita kertoja läpi evankeliumikertomusten Kristus korostaa alamaisuuttaan Isälle: ”Miksi sanot minua hyväksi? Ainoastaan Jumala on hyvä, ei kukaan muu.”(Mar10:18) ja ”Omin neuvoin minä en voi tehdä mitään.”(Joh5:30) jne jne
Otammeko me vastaan Jeesuksen mallin ja noudatamme kehotusta: ”Älkää antako kutsua itseänne oppimestariksi, sillä teillä on vain yksi mestari, Kristus.”(Mat23:10)? Vaatimattomuus on todella kristillinen hyve.
Jeesuksen into puhua Jumalan valtakunnasta
Vapahtajamme vertasi Isänsä tahdon tekemistä ruokaan: ”Minun ruokani on se, että minä teen lähettäjäni tahdon ja täytän hänen tekonsa.”(Joh4:34) Jeesus tiesi poistuvansa taivaaseen ylösnousemuksensa jälkeen mutta lupasi olla Taivaallisena Työnjohtajana seuraajilleen, jotka jatkaisivat Jeesuksen työtä, Jumalan valtakunnan hyvän uutisen kertomista ”maan ääriin asti”. Ja tähän työhön hän valmensi seuraajansa.
Pilottihankkeeseen osallistuivat apostolit, jotka ohjattiin ”Israelin kansan eksyneiden lampaiden luo” teemanaan ”Taivasten valtakunta on tullut lähelle”.(Mat10:7) Vaikka kohderyhmä oli Jumalan tuon aikainen omaisuuskansa, yksilöihin kohdistettiin mielenkiinto: ”Kun tulette johonkin kaupunkiin tai kylään, ottakaa selvää, kuka siellä on käyntinne arvoinen, ja jääkää asumaan hänen luokseen lähtöönne saakka.” Opetusta siis tarjoiltiin runsaasti niille, joita Jumalan Pojan sanoma kiinnosti.
Kun Jeesuksen lähettämä yllätysvieras astui taloon, hän ”toivotti talon väelle rauhaa”. (jae12) Ja jos Jumalan valtakunnan kuninkaan alamaisuus ei jotakuta kiinnostanut, väkisin ei saanut yrittää: ”Jos teitä jossakin talossa tai kaupungissa ei oteta vastaan eikä teidän sanojanne kuunnella, lähtekää sieltä.”(jae14) Suurta kansansuosiota ei ollut luvassa, pikemminkin ankaraa vastustusta ja innokkaita vastustajia. Jeesus lupasi työhön täydellistä apuaan ylhäältä ja rohkaisi: ”Älkää siis pelätkö ihmisiä.”(jae 26)
Miten sinä sovellat Jeesuksen ohjeistusta kertoa Jumalan valtakunnan hyvää uutista? Jotta niin voi toimia, tulee tietenkin ymmärtää, mikä tuo valtakunta on. Mikä ”Jumalan valtakunta” on sinun käsityksesi mukaan? Kysyn siksi, koska tiedän termille olevan monenlaisia tulkintoja.
Toivon kirjoitukseni herättävän keskustelua, jossa vaihdetaan ajatuksia eikä niinkään kamppailla siitä, ”kuka on suurin”. Jeesus kun ei selvästi tykkää semmoisesta.
Philo Aleksandrian syntyi: 25 eaa Egyptin Alexandriassa. Hän kuoli: 47-50 CE. Hän kirjoituksensa juutalaisista kattaa koko tuon ajan jolloin Jeesuksen sanotaan olleen olemassa maan päällä. Hän asui i lähellä Jerusalemia, kun Jeesuksen ihmeellisen syntymä ja Herodeksen verilöyly tapahtui. Philo vietti aikaa Jerusalemissa, jossa hänellä oli läheisiä yhteyksiä Juudan kuningahuoneeseen. Filonin veljen poika Marcus meni naimisiin Herodes Agrippan Galilean ja Peraean tetrarkan, (39-40) tyttären kanssa. Herodes Antipas – Jeesuksen tarinan roisto- jä’lkeen Marcus hallitsi juutalaisten kuningankaana, 41-44 jKr.
Philo oli paikalla, kun Jeesus teki voittoisan saapumisen Jerusalemiin. Hän oli paikalla, kun ristiinnaulitsemisen yhteydessä oli maanjäristys ja päivällä pimeys, ja kun Jeesus nousi kuolleista 3 päivän kuluttua. Hän oli paikalla, kun Jeesus nousi taivaaseen. Noin kolmekymmentä käsikirjoitusta ja vähintään 850.000 Philon sanaa Philo on säilynyt. Se oli Philo joka kehitti Logos -opin, ja vaikka Jeesus, tämä sanaksi tullut liha, kuljeskeli kaikkialla,, opetti ja tneki ihmeitäi , Philo ei kirjoittanut sanaakaan hänestä,
Voisin tietysti copypastata aika monta palstamillimetriä todisteita Jeesuksen historiallisuudesta, joku asiaan paremmin perehtynyt vielä aika paljon lisää.
Yhden argumentin ajattelin kuitenkin aiheesta tähän keksuteluun lainata, ja se tulee sellaisesta lähteestä kuin Britannica-tietosanakirja, sen 1974:n painoksen 10. osassa sivulla 145 sanotaan näin:
”Nämä itsenäiset kertomukset todistavat, että kristillisyyden vastustajatkaan eivät vanhalla ajalla koskaan epäilleet Jeesuksen historiallisuutta, josta kiistelivät ensi kerran ja riittämättömin perustein eräät kirjailijat 18. vuosisadan lopulla, 19. vuosisadalla ja 20. vuosisadan alussa.”
Yksi paras kirja tältä alueelta ja vähän laajemmaltakin on Peter Candyn ja Timothy Freken kirja http://www.amazon.com/The-Jesus-Mysteries-Original-Pagan/dp/0609807986
Vaikuttava on kuva Orffeuksesta ristillä! Ja toinen atsteekkien Codex Borigian ranteista lävistetty ristiinnaulittu!
Jeesuksella on kuitenkin ollut minun käsitykseni mukaan myös historiallinen esikuva eli essealainen Vanhurskauden opettaja tai Josephus Flavius, joka ollen Piso-historioitsijasuvun jäsen (Arrius Piso) kirjoitti ja kirjoitutti Ut:n tekstit. Tämä opettaja opetti mm. nämä auringon liikeet ja yhdisti ne ihmisen sisäiseen kehitykseen ja jopa Roomaa ja roomalaismyönteisiä juutalaisia vastaan nostettavaan kapinaan eli Valon lasten sotaan pimeyden lapsia vastaan. Tämän kapinan aloittamiseksi odotettiin oikeaa astrologista hetkeä, missä Mars olisi oikeassa paikassa, jota sota onnistuisi. Siksi Jeesukseen liittyy myös varsin paljon Mars-symboliikkaa.
”Filon syntyi Aleksandriassa, Egyptissä. Ainoa yksityiskohta hänen elämässään, josta tiedetään enemmän ja joka voidaan ajoittaa, on hänen toimintansa Aleksandrian juutalaisten edustajana keisari Caligulan luona vuonna 40.” Onko Seppo Heinola ottanut jonkin sepitteen historiallisena totuutena?
Philon omista kirjoituksista voi päätellä hänen tunteneen erittäin hyvin myös Israelin asioita. Ja saahan sitä maalaisjärkeäkin käyttää: Philon kaltainen aikansa uskontotutkija ja historioitsija olisi taatusti käynyt useastikin myös Jerusalemissa ja olisi tuskin välttynyt kuulemasta Jeesuksesta..
Filon oli sivistynyt hellenistijuutalainen ja lähellä Herodeksia. Miksi hän olisi kiinnostunut galilealaisten kalastajien kanssa kuljeskelevasta nasaterilaisesta rakennusmiehestä? Kristillisyyden merkitys uskonnollisena liikkeenä taisi tulla ilmi vasta apostolien aikana. Sitä sopii tietysti tutkia, miten paljon myyttisiä aineksia on silloin liitetty tuon nasaretilaissaarnaajan henkilöön.
Martti Pentti, uskotko evankelumien todistukseen?: niiden mukaan Jeesusta seurasi jopa 5000 ihmistä erämaahan. Hän oli siis julkkis ja koska Filon oli nimenomaan kiinnostunut juutalaisista lahkosta,niin miksi ei olisi ollut kiinnostunut taatusti tunnetusta Jeesus-liikkeestä. Kirjoittihan hän pitkään essealaisistakin. No ellei sitten samaistanut essealaiset ja krististyt ja Jeesuksen ja Vanhurskauden opettajan…
Paavali julisti Roomalaisille:
”Sillä minä en häpeä evankeliumia; sillä se on Jumalan voima, itsekullekin uskovalle pelastukseksi, juutalaiselle ensin, sitten myös kreikkalaiselle.
Sillä siinä Jumalan vanhurskaus ilmestyy uskosta uskoon, niinkuin kirjoitettu on: ”Vanhurskas on elävä uskosta”.
Jumalan vanhurskaus ilmestyy uskosta uskoon. Näin ollen on meistä jokainen tänäänkin elävä saanut tulla uskosta osalliseksi edeltä käyvän uskon kautta, sillä kuulemalla Evankeliumin, saadaan usko, joka taas omistaa Jumalan Armo lupaukset. Ei siinä paljon järkeily auta.
Se on hyvä näin, sillä näin Jumala sulkee kaiken kerskauksen pois, Hän pelastaa ja Armahtaa, sen jolla on korva. Ja jolla on korva, se kuulee Jumalan Pojan äänen.
Uskosta uskoon, tarkoittaa jatkuvaa liikettä.
”Hänessä meillä on lunastus, syntien anteeksisaaminen, ja hän on näkymättömän Jumalan kuva, esikoinen ennen kaikkea luomakuntaa.
Sillä hänessä luotiin kaikki, mikä taivaissa ja mikä maan päällä on, näkyväiset ja näkymättömät, olkoot ne valtaistuimia tai herrauksia, hallituksia tai valtoja, kaikki on luotu hänen kauttansa ja häneen, ja hän on ennen kaikkia, ja hänessä pysyy kaikki voimassa.
Ja hän on ruumiin, se on: seurakunnan, pää; hän, joka on alku, esikoinen kuolleista nousseitten joukossa, että hän olisi kaikessa ensimmäinen. Kol.1:14-18
On näkyvä ja näkymätön seurakunta. Joskus ne ovat yhtä ja samaa olemusta, mutta eivät aina. Kuka omistaa Kristuksen? Eikö ennemmin niin, että Kristus omistaa meidät.
Täytyy sanoa Ismo, että en kovin paljon ymmärtänyt tekstistäsi, mutta eihän sitä aina voi kaikkea tajuta.
Kirjoitit, että ”Ja jolla on korva, se kuulee Jumalan Pojan äänen.” Tämän ymmärrän liittyvän nyt teemaamme eli Jeesuksen askelmerkkeihin. Korvan omistaminen ei ilmeisesti riitä. Ketkä ovat ne, jotka kuulevat Jumalan Pojan äänen? Mitä sellaisilta Raamatun mukaan edellytetään?
Voisinko saada sellaisen tiiviin tätä kysymystäni käsittelevän vastauksen.
ismo malinen :”Kuka omistaa Kristuksen? Eikö ennemmin niin, että Kristus omistaa meidät.”
Näinhän asia on, mutta eikö olisi hyvä luoda jonkinlaiset puitteet sille, mikä edustaa Kristusta ja mikä ei? Henk.koht. olin pitkään siinä uskossa, että ”itseohjautuvana” ja koko ikäni yhteiskunnan sosiaalisen omantunnon ulkopuolelle suljetussa yhteisössä elävänä seuraisin valinnoissani Kristusta.
Nyt näyttää siltä, että puoluepoliitikot ovat ratkaisuissaan ottaneet ikäänkuin Kristuksenkin teologiset ominaisuudet itselleen ja hänen nykyinen ”symbolinsa”
on esimerkiksi ”ostovoima” eikä enää ”laupias samarialainen”, josta on tullut pelkkä ”luuseri”.
Olet Tuula aivan oikeassa; tämän maailman asenteissa ei Kristuksen askelmerkkejä näy. Varsinkin itseohjautuvuus maailman virtauksissa kuljettelee niin kovin moneen suuntaan.
Jeesus näytti mallin myös suhtautumisessa tämän maailman menoon: ”Tämän maailman ruhtinas on jo tulossa. Mitään valtaa ei hänellä minuun ole.”(Joh14:30)
Rauli Toivonen :”Varsinkin itseohjautuvuus maailman virtauksissa kuljettelee niin kovin moneen suuntaan.”
Totta. Tuntuu, että on jo ”sata vuotta” siitä, kun murrosiässä sain isältäni kuulla, että ”nyt loppuu tu Mathilda Wreden leikkiminen”, kun olin saanut ensimmäisen vankilasta postitetun kirjeen. ”Sata vuotta” on siitäkin, kun ystäväni pyysivät ”heittämään harteiltani maapallon huolet” ja esimerkiksi siitä, kun tuijotin yli yön ladatun pistoolin piippua ja puhuin ”kuin ruuneperi”, että pistoolin omistaja ei olisi ampunut itseään tai lähistöllä nukkuneita. Hän luovutti aseen aamulla kello viisi, ja kun palasin tuosta ”miitingistä” kotiin, jalkani ja käteni vapisivat.
Tämä ”itseohjautuvuus” on todella kuljetellut niin moneen suuntaan, että tuntuu hyvältä sanoa, että ”Luojan kiitos, se alkaa vihdoinkin olla ohi.”
Mua suututtaa tämä suomalaisten tapa ylpeillä ja pröystäillä nöyryydellään: Minä se vasta vaivainen olenkin, ja kuink paljon mie sit oonkii kärsint. Ei kukkaa oo nii paljo kärsint ko mie ja silti mie vaan aina jaksan porskuttoo.
On ankeeta lapsuutta, kireetä pipoa, ikkunoita pimeelle puolelle ja vaikka mitä. Ei siinä mitään, etteikö ihmisellä olisi todellisia ongelmia ja etteikö niistä saisi puhua, mutta niillä – siis tekonöyryydellä – ylpeily ärsyttää.
Olen kiinnittänyt huomiota samaan ilmiöön. Tulkintani on kuitenkin hiukan eri kuin sinulla, näen ”tekonöyryyden” näissä tapauksissa hiukan eri valossa. Ja ilman nöyristelyä voin sanoa, että oIkeassa en välttämättä ole.
Näen kilpailun siitä, kenellä on eniten pillereitä aamukahvin kaverina, keinona kerätä huomiota ja sääliä. Kärsinyt ihminen tuntuu käyttäytyvän sillä tavoin. Ja sitten tietysti meillä suomalaisilla ei välttämättä ole se itsetunto kohdallaan.
Lienet kuullut tarinan siitä, mitä eri maan kansalaiset ajattelevat nähdessään norsun. Amerikkalainen: ”Paljonkohan tuosta saisi dollareita?” saksalainen: ”Millähän tekniikalla tuo toimii?” ja suomalainen: ”Mitähän tuo ajattelee minusta?”
Tekonöyryys kuvataan mielestäni hyvin Jeesuksen ajan fariseusten elämäntavassa. Ulkoiset merkit oli mitoitettu sillä tavoin, että varmasti kaikki huomasivat kuinka hurskaista miehistä oli kyse. Enkä ole yhtään varma, etteikö samanlaista muotokumartamista ja -pukeutumista esiintyisi myös nykyajan uskonnollisten ykkösmiesten menoissa.
Roomalaiskirjeen 12:3 on mielestäni erinomainen kohta asettamaan ajatukset itsestämme kohdalleen:”Älkää ajatelko itsestänne liikoja, enempää kuin on aihetta ajatella, vaan pitäkää ajatuksenne kohtuuden rajoissa, kukin sen uskon määrän mukaan, jonka Jumala on hänelle antanut.”
Rauli Toivonen vaatii pitkiin selvityksiinsä lyhyitä vastauksia. Kysytäänpä vaihteeksi häneltä: Uskonto että Jumala on kolmiyhteinen eli uskotko pyhän kolminaisuuden? Voitko yhtyä Apostoliseen uskontunnustukseen?
Raulille vastaan (lyhyesti en osannut) sen mukaan kun olen saanut. Se kuulee jolla on korva.
Mistä saadaan kuulevat korvat? Ne antaa Jumala, kelle tahtoo. Näin sen olen Raamatusta ymmärtänyt. Fariseukset omistivat Jumalan lain ja olivat varmoja kuulemisesta omassa viisaudessaan, sen tähden Jeesus sanoi heille:
”Joka on Jumalasta, se kuulee Jumalan sanat. Sentähden te ette kuule, koska ette ole Jumalasta.
Niin juutalaiset vastasivat ja sanoivat hänelle: ”Emmekö ole oikeassa, kun sanomme, että sinä olet samarialainen ja että sinussa on riivaaja?”
Jeesus vastasi: ”Minussa ei ole riivaajaa, vaan minä kunnioitan Isääni, ja te häpäisette minua.
Mutta minä en etsi omaa kunniaani; yksi on, joka etsii ja tuomitsee.”Joh.8
Kuuleminen ei ole siis ihmisen otettavissa, kuten ei myöskään usko, joka tulee kuulemisesta, joka taas tulee Jumalan Sanan kautta.
Jeesus on uhrannut itsensä maailman syntien tähden ja antaa Voiman tulla Jumalan lapseksi, se on jokaiselle, joka uskoo Hänen kauttaan Jumalaan, taivaan ja maan Luojaan. Silti kaikki eivät usko.
Meidän on tyytyminen siihen, että kaikki eivät kuule ja usko, vaikka kuolleet herätettäisiin, mutta meille on annettu tehtäväksi levittää Evankeliumia, kunnes tulee loppu. Jos joku ei ota vastaan Herramme Ilosanomaa, niin jatka matkaasi ja Evankeliumin työtä tehden, kunnes päiväsi päättyy. Jeesus sanoo ystävikseen niitä, jotka Herra on valinnut ja maailmaan lähettänyt.
”Sen suurempaa rakkautta ei ole kenelläkään, kuin että hän antaa henkensä ystäväinsä edestä.
Te olette minun ystäväni, jos teette, mitä minä käsken teidän tehdä.
En minä enää sano teitä palvelijoiksi, sillä palvelija ei tiedä, mitä hänen herransa tekee; vaan ystäviksi minä sanon teitä, sillä minä olen ilmoittanut teille kaikki, mitä minä olen kuullut Isältäni.
Te ette valinneet minua, vaan minä valitsin teidät ja asetin teidät, että te menisitte ja kantaisitte hedelmää ja että teidän hedelmänne pysyisi: että mitä ikinä te anotte Isältä minun nimessäni, hän sen teille antaisi.
Sen käskyn minä teille annan, että rakastatte toisianne.
Jos maailma teitä vihaa, niin tietäkää, että se on vihannut minua ennen kuin teitä.
Jos te maailmasta olisitte, niin maailma omaansa rakastaisi; mutta koska te ette ole maailmasta, vaan minä olen teidät maailmasta valinnut, sentähden maailma teitä vihaa.” Joh.15:13-19 Ja vielä:
”En minä itsestäni voi mitään tehdä. Niinkuin minä kuulen, niin minä tuomitsen; ja minun tuomioni on oikea, sillä minä en kysy omaa tahtoani, vaan hänen tahtoaan, joka on minut lähettänyt.
Jos minä itsestäni todistan, ei minun todistukseni ole pätevä.” Joh.5
Jeesuksen jalanjäljissä on tämä sointu: En minä itsessäni voi mitään tehdä, mutta Kristuksessa voin kaiken minkä hän maailmalle lahjoittaa. Kristuksesta jokainen sydämestään todistaa, sillä Hän vapauttanut lapsensa kahleista, silti ihmiset kuulevat mieluummin niitä, jotka julistavat itseänsä ja ihmisen omia vanhurskauden tekoja. Niinpä jää Jeesuksen Sanat monelta kuulematta ja lukematta.
”Herra, kuka uskoo meidän saarnamme, ja kenelle Herran käsivarsi ilmoitetaan?”; kysyi jo Jesaja.
Toisaalla Jeesus sanoo: ”Se on Jumalan teko, että te uskotte häneen, jonka Jumala on lähettänyt”, kun opetus lapset kyselivät mitä pitää tehdä, että tekisivät Jumalan tekoja, että saisivat sitä leipää joka tulee alas taivaasta. Jeesus kuitenkin sanoi heille: ”Minä olen” elämän leipä (Tuossa Jeesus käyttää itsestään Jumalan nimeä)
Jeesuksen askelmerkeistä en tiedä, mutta ”kuuleminen” sisältää ajatuksen kuuliaisuudesta, joka taas viittaa uskollisuuteen. Ehkä on niin, että omansa Jumala tuntee, vaikka omansa eivät vielä tunne Häntä. Jospa kaikki eivät ole vielä kuulleet Hänen ääntänsä? Ehkä huomenna syntyy lapsi joka tulee vielä kuulemaan Jeesuksen äänen? On siis syytä pitää Evankeliumia esillä kaiken uhalla, vaikka maailma huutaakin: ”Viekää tämä Jeesus pois ja antakaa meille mieluummin Barabbas” (joka oli murhamies)
Sillä kuinka kukaan voi julistaa, ellei ketään lähetetä? Niinkuin kirjoitettu on: ”Kuinka suloiset ovat niiden jalat, jotka hyvää sanomaa julistavat!”
Vastauksesi oli pitkä, mutta ei minullakaan ole aina aikaa vastata lyhyesti. Joitakin Jeesuksen askelmerkkejä tunnistin kommentissasi.
Siteerasit Johanneksen evankeliuimia; jossa Vapahtajamme tunnustaa rajoituksensa: ”En minä itsestäni voi mitään tehdä… minä en kysy omaa tahtoani, vaan hänen tahtoaan, joka on minut lähettänyt”.
Kuka oli tämä Jeesuksen maapallolle lähettäjä? Tiedätkö Hänen nimensä?.
”Kuka oli tämä Jeesuksen maapallolle lähettäjä? Tiedätkö Hänen nimensä?.”
No mitäs nimeä Jeesus itse hänestä käytti?
Erinomainen kysymys, kiitos siitä.
Valitettavasti käytössämme ei ole ääninauhoja eikä Jeesuksen puheiden muitakaan primääritallenteita. Joudutaan siis hiukan tulkitsemaan.
Jeesus kertoi, että ”Minä olen ilmoittanut sinun nimesi”, joten on ilmeistä, että jonkin erisnimen Jeesus teki Palestiinassa tunnetuksi.(Joh17:6) Vähän samaan tapaan kuin Hannes Kolehmainen juoksenteli erään valtion nimen maailmankartalle.
Kuten hyvin tiedät Jeesuksen ajan Raamatussa, sinä Vanhaksi Testamentiksi kutsutussa, on tuhansia kertoja Kaikkivaltiaan erisnimi konsonanttinippuna JHWH. Maailman yleisin vokalisointitapa on Jehova, eri kielialueilla tietenkin niiille ominaisissa muodoissaan. Jos joku haluaa välttämättä käyttää muotoa Jahve, kuten KR92, niin mikäpäs siinä.
Mitä muuta erisnimeä Jeesus olisi Isästään käyttänyt kuin JHWH? Onko sinulla vaihtoehtoja?
”Joudutaan siis hiukan tulkitsemaan.”
No noin vähän pelkäsinkin tai oikeastaan tiesin, Jeesius ei käyttänyt kertaakaan Ut:sa isästään nimeä JHVH. On syytä tulkita, että hän ei edes tarkoittanut isällään Vt:n julmaa ja sadistista jhvh:ta. Tämä oli Abrahamin isä, jota Jeesus kutsui isäksi Perkeleeksi: ”Te ole isästä perkeleestä, te olette Abrahamin lapsia…”
Isänsä nimellä hän on voinut taivaallisen isän liäksi myös tarkoittaa maallisen oppi-isänsä nimeä. Hengellisiä opettajia kutsuttiin isiksi, tapaa jatkoi vielä Paavali puhuessaan ’siittämistään’ lapsista.
Sen verran vauhdikasta oli sinun tulkintasi, että piti vähän henkeä vetää. Mutta kestetään kuin mies ja jatketaan.
Oletko todella sitä mieltä, että Raamatun Jumala on VT:ssa eri kuin UT:ssa? Siis ihan vain Raamattua lukien vedettävissä tuollainen johtopäätösä? Eivätkö runsaat ristikkäiset viittaukset osoita, että Jeesuksen nimenomaan lähetti maan päälle JHWH? Aika monta copypastausta Raamatusta voisi asiasta argumentoida.
Itse asiassa Jumalan nimeä JHWH ei tarvitse etsiä Jeesusta kauempaa. Eikö totta, jokainen kieliekspertti kääntää sen ”JHWH:ssa on pelastus” Jumalan erisnimeä käyttäen? Jokainen Jeesuksen kaveri maan päällä siis lausui Jumalan nimen aika monta kertaa.
Ja aina kun Jeesus puhutteli nimeltä apostoliaan Matteus, hän käytti ilmausta ”JHWH:n lahja”. Johanneksen lausuminen taas merkitsi toteamusta ”JHWH on osoittanut suopeutta”. Näitähän löytyy.
Jeesus luki palveluksensa aikana Raamattua, jossa JHWH ehdottomasti tekstissä oli. Toki juutalaisten taikauskoinen käsitys esti heitä ääneen sitä ”turhaan lausumasta”, mutta ei voi mitenkään ymmärtää, että Jeesus olisi tällaisen tradition vankina ollut.
Kun siis Jeesus mallirukouksessaan esittää Isänsä nimen pyhittämistä, ja kertoo mainostaneensa tuota nimeä, ei aikalaisilla eikä oikeastaan meilläkään pitäisi olla mitään epäilystä siitä, mitä erisnimeä hän tarkoitti. Sinulla toki on oikeus eriävään mielipiteeseesi kuten myös niillä, jotka esimerkiksi kolminaisuusoppineisuuden turvin pitävät nimeä Jeesus JHWH:n synonyyminä.
Vai?
”Minä ja Isä olemme yhtä.”
Niin juutalaiset ottivat taas kiviä maasta kivittääksensä hänet.
Jeesus vastasi heille: ”Minä olen näyttänyt teille monta hyvää tekoa, jotka ovat Isästä; mikä niistä on se, jonka tähden te tahdotte minut kivittää?”
Juutalaiset vastasivat hänelle: ”Hyvän teon tähden me emme sinua kivitä, vaan jumalanpilkan tähden, ja koska sinä, joka olet ihminen, teet itsesi Jumalaksi”.
Jeesus vastasi heille: ”Eikö teidän laissanne ole kirjoitettuna: ’Minä sanoin: te olette jumalia’?
Jos hän sanoo jumaliksi niitä, joille Jumalan sana tuli-ja Raamattu ei voi raueta tyhjiin- niin kuinka te sanotte sille, jonka Isä on pyhittänyt ja lähettänyt maailmaan: ’Sinä pilkkaat Jumalaa’, sentähden että minä sanoin: ’Minä olen Jumalan Poika’?
Juutalaiset loukkaantuivat juuri siihen, että Jeesus samaisti itsensä Isään, siis he loukkaantuivat siihen, että Jeesus puhui itsestään Jumalana, kuten tekstistä käy ilmi.
Meidän on syytä kysyä itseltämme, loukkaako meitä se, että Jeesus on Jumala?
Tämä on nimenomaan se asia mikä meidän tulee USKOA sitä järki pysty ikinä sisäistämään. Jeesus puhuu Luojasta, kaiken elämän antajasta ja ylläpitäjästä, siitä samasta on Hän. Jumalan tuntemisesta on kysymys koko Raamatun ilmoituksessa. Jeesuksessa on Jumala koko täyteydessään. Hän on Rakkaus, joka on Henkensä kautta tunnettavissa. Hänessä pysyy kaikki voimassa.
”Hänessä meillä on lunastus, syntien anteeksisaaminen, ja hän on näkymättömän Jumalan kuva, esikoinen ennen kaikkea luomakuntaa.
Sillä hänessä luotiin kaikki, mikä taivaissa ja mikä maan päällä on, näkyväiset ja näkymättömät, olkoot ne valtaistuimia tai herrauksia, hallituksia tai valtoja, kaikki on luotu hänen kauttansa ja häneen, ja hän on ennen kaikkia, ja hänessä pysyy kaikki voimassa.
Ja hän on ruumiin, se on: seurakunnan, pää; hän, joka on alku, esikoinen kuolleista nousseitten joukossa, että hän olisi kaikessa ensimmäinen.
Sillä Jumala näki hyväksi, että kaikki täyteys hänessä asuisi
ja että hän, tehden rauhan hänen ristinsä veren kautta, hänen kauttaan sovittaisi itsensä kanssa kaikki, hänen kauttaan kaikki sekä maan päällä että taivaissa.”
Kol.1:14-20
Pitäkää se usko, mikä on Pyhille kertakaikkiaan annettu. Saatana kietoo meidän järkemme helposti ja yrittää riistää meiltä juuri uskon.
Esitit Ismo kysymyksen:”loukkaako meitä se, että Jeesus on Jumala?”
No, tuskin se nyt ketään meistä loukkaa. Kaikkivaltiaasta ja hänen pojastaan en kuitenkaan menisi takuuseen, sillä Raamattu alleviivaa kerta toisensa jälkeen, että Jeesus on Jumalan Poika.
Onko sinun mielestäsi sama asia puhua pojasta kuin että puhutaan isästä? Vaikka poika kuinka olisi ”ilmetty isänsä”.
Juutalaiset toki syyttivät Jeesusta jumalanpilkasta, kuten syyttivät myös sapatin rikkomisesta ja monesta muusta. Mutta mehän tiedämme, Ismo, ettei yhdessäkään näistä syytöksistä ollut perää. Ei siinäkään, jonka sinä Raamatusta siteerasit.
Raluli Toivonen,myös kuningas Daavid oli Jumalan Poika! Jumalan poika oli voidellun juutalaisen kuninkaan arvonimi, jonka hän sai vihkimispäivänään, koska katsottiin etä kuninkuus oli Jumalasta.
Ja toisaalta: Jeesus on ”Daavidin poika”(Mat1:1)
Sanaa poika käytetään Raamatussa siis hiukan väljemmin kuin nykysuomessa. Mutta mitä Seppo arvelet, miksi Jeesuksesta käytetään nimitystä ”ainoa/ainokainen Poika”(esimJoh1:14), kun kerran Jumalalla muitkn poikia Raamatun mukaan on?
Onko muilla vastausta tähän?
Rauli Toivonen :”Onko muilla vastausta tähän?”
On, mutta vastausta tuskin ”näissä piireissä” hyväksytään. Jotkut antiikin kreikkalaiset filosofit uskoivat, että ihminen voi havaita vain sellaisia ominaisuuksia, joita hänessä itsessäänkin on. Kun ihminen pystyi oivaltamaan matemaattisia totuuksia, jotka ovat ikuisesti totta, niin myös ihmisessä itsessään täytyi olla jotakin ikuista. Tuota ihmisessä olevaa ikuisia totuuksia ymmärtävää tietoisuuden laatua kutsuttiin kreikkalaisessa filosofiassa ”Jumalan pojaksi” jo satoja vuosia ennen ajanlaskumme alkua. Muuttuvaa ja katoavaa luontoa havainnoivaa sielun kykyä sanottiin sitten ”Ihmisen pojaksi”.
Piireistä ei kannattane hyvässä keskustelussa välittää, niiden rajathan me ihmiset usein vedämme.
Kreikkalaisten filosofien keskuudessa saattaa olla noin. Mutta entä tämä ainoaisuus poikien joukossa?
Rauli Toivonen :”Mutta entä tämä ainoaisuus poikien joukossa?”
Hän on ”ainoa poika”, joka toi ihmisille Rakkauden kaksoiskäskyn ja mahdollisuuden pelastua heidän omasta väkivaltaisuudestaan ja rakkaudettomuudestaan.
Olen tänään miettinyt irlantilaisten jesuiittojen kertomusta spitaalisesta, jonka Jeesus paransi. Spitaali oli sairaus, johon sairastuneet suljettiin ”terveiden” ihmisyhteisöjen ulkopuolelle. Miten ihmeessä taltuttaa lahkoissa ja kuppikunnissa nykyisin oleva taipumus sulkea ”toisinuskovat” lahkojensa ulkopuolelle ikäänkuin heidän uskonsa tekisi heistä ”hengellisesti spitaalisia”? Kuka parantaisi tuon ”spitaalipelon”?
Rauli T, Ut ei tarkkaan ottaen sano ’ainoa’ poika,sillä ko kreikan monogenesis tarkoittaa sananmukaisesti ’yksisyntyinen’ . Monet juutalaiset uskoivat että sielu syntyy useasti mailmaan muta että erittäin kehittyneen sielun ei tarvitse syntyä kuin yhdesti: monogenesis.
”Jumalan pojaksi” nimittäminen on adoptioperformatiivi, joka liittyi kuninkaaksi vihkimiseen, öljyllä voiteluun. (Ps.2:7)
Raamatussa taivaallisia henkipersoonia nimitetään Jumalan pojiksi, jopa Saatana saa tämän statuksen Jobin kirjan alussa(Job1:6)
Mutta mitä tarkoittaa tuo ainokainen/ainoa poika nimenomaan Jeesukseen sovellettua. Olisin kinnostunut kuulemaan myös sinun näkemyksesi asiasta.
Totta tuokin. Saatana palasi kuljeskelureissuiltaan Jumalan luokse hänen yhtenä poikanaan.
Minulle on kristinuskon piirissä opetettu, että ”olemme kaikki Jumalan lapsia” ja ”Jeesus on Jumalan ainoa poika”. Tuossa on mielenkiintoinen ristiriita: jos vain Jeesus on Jumalan ainoa poika, miten me muut isommat ja pienemmät pojat sitten voimme olla Jumalan lapsia? Vai pitäisikö ajatella niin, että maailman kaikki tytöt ja pojista ainoastaan Jeesus ovat Jumalan lapsia? Hmm..
Ajattelen, että sanomalla ”Jeesus on Jumalan poika” sanotaan jotain sellaista, jota ei voi toisaalta ymmärtää, mutta toisaalta pitää ymmärtää se, että puhe Jeesuksesta yhtenä Pyhän Kolminaisuuden osana on kuitenkin näillä sanoilla ilmaistu parhaiten sellaisella tavalla, jolla ihminen ymmärtää Jeesuksen ainutlaatuisuuden.
Kyse on siis kielen luonteesta. Sanat ovat tienviittoja, eivät kohde. Vovon man nicht sprechen kann, darüber muB man schweigen.
https://www.youtube.com/watch?v=CGksgZKecKE
Juuri näin!
Olet taas Seppo lukenut lähdeteoksia oikein: ”Ut ei tarkkaan ottaen sano ‘ainoa’ poika,sillä ko kreikan monogenesis tarkoittaa sananmukaisesti ‘yksisyntyinen’ .”
Laatusanaa monogenēs käytetään kyllä myös merkityksessä ainoa/ainokainen lapsi(esimeLu8:42;Lu9:38), mutta perusmerkitys on Strongin sanakirjan mukaan ”single of its kind” .
Millä tavalla Jeesus sitten on ”yksisyntyinen tai ”ainoa laatuaan”? Miten hän poikkeaa alkuperältään muista Jumalan henkipojista?
Vain Jeesuksesta Raamattu käyttää nimikettä ”Jumalan luomakunnan alku”(Ilm1:14) Jeesus on siis Kaikkivaltiaan luomuksista ensimmäinen, ”luomakinnan esikoinen”.
Sananlaskujen 8. luku puhuu ”Viisaudesta” selvästikin Jeesusta tarkoittaen, kontekstista voi jokainen vakuuttua lukemalla kyseisen raamatunluvun alusta loppuun tai katselemalla kommentaareja ”meilkein mistä tahansa”.
Ja Sananlaskuissa sanotaan Jeesuksesta: ”Minut Herra loi ennen kaikkea muuta, luomisensa esikoisena, ennen taivasta ja maata. Iankaikkisuudesta minä sain alkuni, kaiken alussa, ennen kuin maata oli.Kun synnyin, ei syvyyksiä vielä ollut, ei lähteitä tuomaan niiden vettä.”(San8:22-24)
Merkittävää on siis sitaatissa se, että ”Herra” alkutekstissä JHWH teki siis Jeesuksen ”luomisensa esikoisena”. Siitä siis nimitys ”yksisyntyinen tai ”ainoa laatuaan”.
Raamattu nimittäin osoittaa Jeesuksen ainutkertaista alkuperää paljastamalla sen tosiasian, että Jeesus oli sitten Isänsä kaverina luomassa kaikkea muuta. Kerrotaanhan luomiskertomuksessa Pääarkkitehdin sanoneen, että ”Tehkäämme ihminen kuvaksemme”(1.Mo1:26) Jeesuksen ainutkertaista roolia muiden olemassaoloon todistaa myös se raamatunjae, joka sanoo, että ”hänen välityksellään luotiin kaikki, kaikki mitä on taivaissa ja maan päällä, näkyvä ja näkymätön, valtaistuimet, herruudet, kaikki vallat ja voimat. Kaikki on luotu hänen kauttaan ja häntä varten.”(Kol1:16)
Mitäs olette Tuula, Elias ja Seppo mieltä tällaisesta näkökulmasta Vapahtajamme ainutlaatuiseen menneisyyteen?
Rauli Toivonen :”Mitäs olette Tuula, Elias ja Seppo mieltä tällaisesta näkökulmasta Vapahtajamme ainutlaatuiseen menneisyyteen?”
Kiitos kysymästä. En näe tuossa näkökulmassa mitään oleellista eroa tähän omaankaan näkökulmaani:
”Uskon yhteen Jumalaan, kaikkivaltiaaseen Isään, taivaan ja maan, kaiken näkyvän ja näkymättömän Luojaan.
Uskon yhteen Herraan, Jeesukseen Kristukseen, Jumalan ainoaan Poikaan, joka on syntynyt Isästä ennen aikojen alkua, valo valosta, tosi Jumala tosi Jumalasta, syntynyt ei luotu, joka on samaa olemusta kuin Isä ja jonka kautta kaikki on saanut syntynsä, joka meidän ihmisten ja meidän pelastuksemme tähden astui alas taivaista, tuli lihaksi Pyhästä Hengestä ja Neitsyt Mariasta ja syntyi ihmiseksi, ristiinnaulittiin meidän puolestamme Pontius Pilatuksen aikana, kärsi ja haudattiin, nousi kuolleista kolmantena päivänä, niin kuin oli kirjoitettu, astui ylös taivaisiin, istuu Isän oikealla puolella ja on kirkkaudessa tuleva tuomitsemaan eläviä ja kuolleita, ja jonka valtakunnalla ei ole loppua.
Uskon Pyhään Henkeen, Herraan ja eläväksi tekijään, joka lähtee Isästä, jota yhdessä Isän ja Pojan kanssa kumarretaan ja kunnioitetaan ja joka on puhunut profeettojen kautta.
Uskon yhteen, pyhään, katoliseen ja apostoliseen kirkkoon. Tunnustan yhden kasteen syntien anteeksiantamiseksi, odotan kuolleiden ylösnousemusta ja tulevan maailman elämää. Aamen.”
Minulle se on yksi kolminaisuusoppia puoltavista näkökannoista. Jumala on, paitsi Jeesuksessa historiallisena henkilönä maan päällä tallustanut, myös ajan ulkopuolella Pyhänä Kolminaisuutena vaikuttava Luoja.