Well, nuoruutta, kauneutta ja rahaa palvovassa Americassa, jossa kaikki on suurta ja ihmeellistä, myös kuoleman kieltäminen on huipussaan. Jos pätäkkää on tarpeeksi, ei vainajankaan toki tarvitse vajota maan alle, vaan maalliset tomusi voidaan laittaa kapseliin, joka ammutaan taivaalle maata kiertävälle radalle. Tiettyinä aikoina jälkeen jääneet (sic!) läheisesi voivat vilkuttaa sinulle, kun vilahdat vaikkapa entisen kotitalosi yllä. Tuhkastasi voidaan myös puristaa timanttisormus leskellesi, jolloin ainakin joku muistelee sinua mieluusti.
Taitaa olla kaupunkilegenda, että Walt Disney olisi aikoinaan syväjäädytetty ruumiineen päivineen odottamaan aikaa, jolloin tekniikka olisi niin kehittynyttä, että hänet voitaisiin paitsi sulattaa myös herättää uudelleen henkiin.
Itse en noista jenkkihörskötyksistä diggaa, mutta ajat ovat hautaustoimialalla muuttumassa rapakonkin takana enempikin Pieni on kaunista-suuntauksen mukaisiksi.
Vaikka Trumpin mielestä ilmastonmuutost (kin) on valeuutiinen, niin jotkut kuitenkin tuossakin ihmemaassa pitävät ihmisen mahdollisimman pientä hiilijalanjälkeä hyvänä asiana. Esimerkiksi Recompose-niminen yritys, joka odottelee Washingtonin osavaltion kuvernöörin hyväksyvän lain, jonka mukaan ihmisten kompostointi mahdollistuisi.
Tämä merkitsisi sitä, että läheisen ihmisen maalliset jäännökset voitaisiin kompostoida kukkamullaksi, jota olisi turvallista käyttää vaikkapa kotipuutarhassa. Sitten voisi lapsenlapsille näyttää kukkia ja kertoa, että katsohan, Donald, miten ukki ja mummi tuossa kukoistavat värikkäämpinä kuin koskaan ennen. Kaadetaanpas tästä vielä vähän vettä heidän päälleen…
Ihminen on tomua ja tuhkaa, humusta eli multaa, tämähän on jo kauan tiedetty. Kaikki poliittiset puolueet eivät kuitenkaan tunnu tätä tosiasiaa vielä hyväksyvän, vaikka kyseessä on todellisen tasa-arvon kiistattomin todiste: Ei olisi kenelläkään mitään syytä uhota olevansa parempi kuin joku toinen tyyliin Minä olen parempaa multaa kuin sinä tai Minun tomuni ja tuhkani voittavat sinun tomusi ja tuhkasi tappelussa.
Tätä ihmisen mitättömyystosiasiaa voi lähestyä kahdesta vastakkaisesta näkökulmasta, nimittäin joko riehakkaasti remuten tai sitten pyhällä pelolla, vavisten.
Gaudeamus igitur on ylioppilaitten juomalaulu, jostakin keskiajan tienoilta peräisin. Koska tässä kuitenkin mullaksi muututaan, niin pidetään ennen sitä vähän bileitä:
Riemuitkaamme, vielä on
suonissamme tulta!
Jälkeen nuoruutemme armaan,
jälkeen vanhuusajan harmaan
meidät perii multa,
meidät perii multa.
Toinen lähestymistapa löytyy vuoden 1701 virsikirjasta (virsi 282). Koska tässä kuitenkin tomuksi ja tuhkaksi tullaan, niin ei paljon parane bilettää. On syytä pitää mielessä kaikki se, mitä Tapiolan kamarikuoro tässä laulaa, esim. toisessa säkeistössä:
- Maa sä olet, maasta luotu, / Maaksi maahan maadut taas, / Maan pääll’ on sull’ maja suotu, / Valmis on sull’ hauta maas’; / Multa, tuhka, tomu sä, / Ilkeytt’ täynnä häijyä, / Riettaudes’ elät täällä: / Mitäs ylpeilet siis vielä?
Seuratkaa YouTubesta virren sanoja, jotka on vielä tänäänkin helppo ymmärtää.
Summa summarum: Ala vain, Halla-ahon Jussi, rakastaa kaikkia maahanmuuttajia yhtä paljon kuin itseäsikin rakastat. Samassa veneessä tässä ollaan. Ja voipi olla, että veneen tappi on hukassa. Eläköön maan vetovoima tai järven pohja!
Kyllä, aina 1890·luvulta 1930.tä luvulle niin Suomesta, Pohjoismaista, kuin länsi Euroopasta lähti huomattava määrä kansalaisia katsomaan toisenlaista elämää Amerikkoihin. Samaa asiaa syntyi myös Englannista ja sen Pohjoisosista.
Joten, kyllä siirtolaisuus on kuulunut valittuihin asioihin.
Pekka: Ruotsiin on lähdetty täältä töiden perässä, Neuvostoliittoon menty ideologian vuoksi. Silloin uskottiin käsiin, nyttemmin ollaan enempi vientimielellä liikkeellä. Aivovientipuuhissa.
Kyllä, kuten sanoitte. Ruotsin asia oli monille hyvä vaihtoehto, ja silloin muodostuneet perheetkin kestivät yllättävän hyvin kun pääasia oli toimeentulossa ja lapsissa eikä kaikenkattavissa nykyään olemassa olevissa viettelyksissä.
Neuvostoliittokin kolmelle mummoni velipojalle tuli tutuksi. Kaksi heistä Amerikan visiiitin jälkeen jäi sille tielleen sinnepäin lähtiessään.
Kolmannella kävi sitten paremmin kun hän Aunuksessa opettajana toimimisensä jälkeen, ja myös sodan päätyttyä palasi Suomeen sittemmin Sirola· Opistona myöhetemmin tunnettuun opinahjoon. Palaamisen tarkkaa ajankohtaa en tiedä.
No, elämä on kuin onkin elämää. Kannattaa muuten lukasta Antin muutama kirja Suomen Työväen historiasta. Siellä on vankileiriemme asioista kerrottu kovasti ennen viittätoista vuotta aikaa siitten kun sittemmin ilmestyneet kirjat asioista ovat kertoneet.
Kun oikein haluaa sodan jälkeistä katsoa voi lukasta Antin maanalaset vuodet. Siellä on puhuttelevaa tekstiä Turun Hovioikeuden käsitteltyistä maanpetossyytteitä saaneista asiassaan, asian käsittelystä, ja tuomioista. Ai niin, Antin sukunimi on Hyvönen.
Toki nyt kirjoitin 20.tä luvun asiasta ja sitten myöhempää Neuvostoliittoa koskien.
Mikä on ihminen? Maan tomusta Jumala teki sen. Ja sitten ihminen tekee itsestään kukkamultaa. Jos entisaikoina hautoja lähes tulkoon palvottiin, niin riittävätkö tänä päivänä pelkät virtuaalihautuumaat, joihin pääsee netin avulla ja voipi jopa kynttilänkin sytyttää jonkun läheisensä muistoksi?
Kyllä minä ainakin tarvitsen ihan konkreettisen hautapaikan, jossa hiljentyä, muistella, rukoilla ja kiittää menneistä, ajatella omaa tuhkanharmaata tulevaisuuttani. Kukkiakin tahdon laskea haudalle.
Uurnahautaukset ovat yleistyneet.
Miten olisi uurnan kotona säilyttäminen. Hyvin voisi olla ajan kanssa uurnan maahan saattaminen mutta joskus jonkun ajan kotona pitäminen voisi olla hyväkin ajatus.
En nyt välttäättä tarkoita asiaa jolloin olisi helpompi puhua ja ajatella. enkä uurnan mukaanottoa perinteiselle lomalle kesällä, mutta merkitystä asialle voisi löytyä.
Vaikuttaisikohan asia liikaa Ihmisen toiminkykyyn vai mistä kielteinen asiaan syntyvä suhtautuminen syntyy.
Pekka: Pykälien mukaan voi tuhkauurnaa säilyttää vuoden verran vaikka just kotona, mutta sitten tuhkat on haudattava yhteen ja samaan paikkaan, siihen, mikä on ilmoitettu ao. krematorioon.
Mutta jos tuo kukkamultausidis lisääntyy, niin sitten ollaankin ongelmissa valvonnan suhteen. Jos jatkossa ostat kaupasta kukkamultaa, niin et voi olla varma, kenestä humuksesi on peräisin. ??♂️??☠️???
Vuosihan vaikuttaa kohtuulliselta ajalta. Siihen saa mahtumaan kesälomareissun ja muutamat syntymäpäivät joista kaikki eivät toteutuneet.
Millonkahan tämä ylleistyisi. Ite asiaa katsoisin myönteisesti.
Kukkamulta on sitten haastavampi asia yhtäkkiä . itselleni katsoa.
Varmasti tuoteselosteessa pitäisi asiasta mainita pienen historiikin kera juuri tähän säkkiin kertyneestä humuksen muisto·osasta. Ei sitä muuten kehtaisi käyttää. Näin tarkka huomiointi lisäisi tuotteen hintaakin kovasti.
Toki pitäisi tämmösen tuotteen käytössä huomioida myös sen käyttöön liittyvä mahdollinen rukous asiaan osallisista.
Näin toisaalta asialla saattaisi olla henkisyyttä edistävä merkitys. Tästähän voisi sitten seurakunnat, ja viimekädessä kirkolliskokous antaa suosituksensa oikeasta ja kunnioitusta merkitsevästä huolimistavasta.
Kun ja jos ed.mainittu toimimistapa Suomessakin yleistyisi, ja asia kirkolliskokouksen listalle pääsisi, mikähän olisi toimikunta johon asia saatettaisiin muhimaan.
Olisiko se tulevaisuustoimikunta, Ihmisen muiston vaaliminen arvoisesti ja maanläheisesti toimikunta, vai mikä. Haastetta näin varmasti syntyisesti.
Mahdollisten toimikuntien potentiaalisia nimiehdotuksi:
– Deletointitmk
– Nihilointitmk
– Herranhaltuuntmk
– Laissezfairetmk
– Katoavaisuustmk
Tuotakoon tässä yhteydessä esiin lapsuudessani yleinen leikki, jossa luvattiin, että saat multa markan, jos tiedät oikean vastauksen tähän kysymykseen… No, eihän niitä multamarkkoja tietenkään koskaan mistään löytynyt.
Kohta voinee asia olla toisin, kun voin oikein arvanneelle luvata mun mullat – pienellä viipeellä, tosin. ?
Vai kaikista tulee maahanmuuttajia… Itse olin ajatellut muuttaa Taivaaseen, Jumalan suosiollisen armon varassa tietenkin ja siten jättää maaliset tomuni vaikka puutarhurille…
Ja toisaalta, voihan Jumala tehdä minut uudelleen vaikka tuhkasta, jos haluaa.
(Jos maalliset jäänteeni poltetaan)
Minusta tulee siis kerran Taivaaseenmuuttaja… Sitä odotellessa ihmettelen kaikkia Jumalan tekoja ajankulukseni.
Ismo: Temmatako sinut täältä pitäisi vaiko ihan vaunut lähettää hakemaan? Etköhän sinäkin sinne maan poveen aluksi päädy niin kuin me muutkin…
Kyselin tänään Fb-kamuiltani, että kumpikos ilmiö mahtaa olla voimakkaampi, maan vai taivaan vetovoima. Näiltäkin palstoilta tuttu Päivi Huuhtanen-Somero vastasi mielestäni hyvin:
”Maan vetovoiman kokee jokainen. Taivaan vetovoimaa eivät kaikki. Uskon mukaan taivaan vetovoima voittaa voimassaan maan vetovoiman. Kristuksen ylösnousemus.”
Niinpä… Tempauksesta ja vaunuista en uskalla sanoa mitään, tempauksesta on vain yksi kohta Raamatussa, (En anna paljon arvoa ns. ”Tempausoppiin”, jota vapaat suunnat opettavat) sen sijaan olen Paavalin kanssa samoilla linjoilla, että kaikki ihmiset nousevat ylös, eikä kukaan tänne syntynyt voi sitä välttää. Jumala kutsuu kerran tekemänsä ihmisen eteensä, jokainen yksin ja vuorollaan.
Sen verran olen saanut ihmeitä nähdä, ja tiedän, että jotain outoa meille tapahtuu kuolemassa, kun sydän pysähtyy ja tiimalasi tulee täyteen. Innolla odotan tuota päivää.
”Mutta sen minä sinulle tunnustan, että minä sitä tietä vaeltaen, jota he lahkoksi sanovat, niin palvelen isieni Jumalaa, että minä uskon kaiken, mitä on kirjoitettuna laissa ja profeetoissa, ja pidän sen toivon Jumalaan, että on oleva ylösnousemus, jota nämä itsekin odottavat, sekä vanhurskasten että vääräin. Apost. 24:14-15